...vai näkyykö?

Kuva A on jalkaterän sivu, B aikamiehen selkää ja C naisen nenänvarresta. Yhdellä potilaista on hyvänlaatuinen pigmenttiluomi, yhden luomi näytti ensin siltä koepalan perusteella, mutta osoittautui eksiisiopreparaatista melanoomaksi (Clark II, Breslow 0,60 mm). Yksi on sitä miltä näyttääkin: melanooma, Breslowin mitta 0,64 mm ja Clarkin luokka III. Kuka potilaista sai pienimmät "lopulliset" leikkausmarginaalit? Vastaus on sivulla 3379.

Raimo Suhonen

Ravinto ja lapsen käyttäytymishäiriöt

Yksittäisten vanhempien kokemusten mukaan tietyt ruoka-aineet, kuten makeiset ja virvoitusjuomat, voivat suurina kerta-annoksina aiheuttaa lapsen levottomuutta. Sokerin, keinotekoisten makeutteiden, väri-, aromi- ja säilöntäaineiden vaikutusta ylivilkkauteen ei ole kuitenkaan voitu yksiselitteisesti todentaa kontrolloiduissa tutkimuksissa.

Outi Nuutinen

Anders Jahren nuoren tutkijan palkinto Olli-Pekka Kallioniemelle

Tampereen yliopiston lääketieteellisen teknologian ja bioteknologian professori Olli-Pekka Kallioniemi on saanut Anders Jahren nuoren tutkijan palkinnon. Kallioniemi jakaa 300 000 Norjan kruunun arvoisen palkinnon yhdessä Aarhusin yliopistossa Tanskassa työskentelevän Soren Nielsenin kanssa.

50 vuotias Reumaliitto huolestunut palvelujen tasosta

Suomen Reumaliitto on valinnut juhlavuotensa teemaksi "50 vuotta keskellä elämää". Tällä halutaan korostaa järjestön työtä reumaa ja muita tuki- ja liikuntaelinsairauksia sairastavien asialla. Ajatuksessa yhdistyvät sekä järjestön perinne että kehitys. Reumaliittoon kuuluu 172 jäsenyhdistystä ja niihin yli 50 000 henkilöjäsentä.

Olkaa valmiit - vanhukset tulevat

Parinkymmenen vuoden kuluttua maailmassa on yli miljardi 60 vuotta täyttänyttä henkilöä. Heistä kaksi kolmasosaa asuu kehitysmaissa. Eliniän piteneminen ja suuret ikäluokat saavat yhdessä aikaan vanhusväestön määrän rajun kasvun, jonka hallitsemiseksi Maailman terveysjärjestö WHO on luonut maailmanlaajuisen strategian.

Valimotyössä terveyshaitat kasautuvat

Työterveyslaitoksessa on valmistunut laaja epidemiologinen seurantatutkimus, jossa on selvitetty lähes 18 000 metallityöntekijän kuolleisuutta, työkyvyttömyyttä, sairastavuutta ja terveydellistä valikoituvuutta vuodesta 1950 lähtien.

Terveyskeskuslääkäreiden röntgendiagnostiikan osuvuus

Terveyskeskuslääkärit saavat vain välttävän tyydyttävän arvosanan taidoistaan tulkita natiiviröntgenkuvia. Kuusamon terveyskeskuslääkäreiden ja kahden radiologin lausuntoja 108 röntgentutkimuksesta verrattiin keskenään ja todettiin, että terveyskeskuslääkärit ylsivät ainoastaan 68 %:n diagnostiseen osuvuuteen. Terveyskeskuslääkäreiden kannattaisi kirjoittajien mukaan tukeutua nykyistä paljon useammin radiologin konsultaatioon. Tällainen lähestyminen parantaisi röntgendiagnostiikkaa ja systemaattisesti toistuvat virheet voitaisiin välttää. Teleradiologisin keinoin voidaan tyydyttää varsin suuri osa tästä konsultaatiotarpeesta.

Jaakko Kinnunen, Juhani Ahovuo, Eero Vierimaa, Tuulikki Vääräniemi

Lannerangan röntgentutkimukset terveyskeskuksissa: oikeutettuja ja tarpeellisia?

Potilaiden röntgentutkimuksessa saama sädeannos on pienentynyt tekniikan kehittyessä, silti tarpeettomalta säteilyltä suojaaminen on edelleen tärkeää. Altistusta vähennetään mm. toiminnan laadunparannuksella ja laitteiden toimintakunnon valvonnalla. Säteilyaltistusta voidaan vähentää harkitsemalla tarkkaan kuvauksen tarpeellisuutta. Kajaanin terveyskeskuksessa todettiin, että lannerangan kuvauksia tehtiin runsaasti, ja usein puutteellisin perustein. Aiheettomista tutkimuksista tulee potilaille turhaa säteilyaltistusta ja yhteiskunnalle miljoonien markkojen ylimääräiset kustannukset.

Jukka Lehtovirta, Seppo Soimakallio, Olavi Pukkila

Syntyvyys ja ensimmäisen ikävuoden kuolleisuus 1900-luvun Suomessa

Toisen maailmansodan jälkeistä aikaa lukuunottamatta on syntyvyys maassamme ollut koko 1900-luvun ajan pienenemään päin. Tämä on merkinnyt väestörakenteen vanhenemista ja tulee johtamaan vääjäämättä väestömme vähenemiseen. Hyvin toimivan terveydenhuoltomme ja sairaanhoitomme ansiosta ensimmäisen ikävuoden kuolleisuus on maailman pienimpiä. Se ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys, vaan vaatii jatkuvasti ponnisteluja tason säilyttämiseksi. Ensimmäisen ikävuoden kuolleisuus johtuu nykyään pääasiassa epämuodostumista ja joko välittömästi tai välillisesti keskosuudesta. Keskoshoidon tulosten parantumisesta huolimatta näiden lasten kuolleisuuden vähentämiseksi ja vammaisuuden ehkäisemiseksi olisi vielä paljon kehitettävää.

Maila Koivisto, Marja-Leena Pokela

Kansanterveyslaki 25 vuotta Terveyskeskukseen tullaan kun ei muuallekaan osata

Kansanterveyslain myötä 25 vuotta sitten Suomi astui perusterveydenhuollon järjestelmällään maailman kärkeen ja päätyi WHO:n mallimaaksi. Järjestelmän lastentaudeista on päästy, ja kansa on ottanut terveyskeskukset omakseen. Terveyskeskukseen mennään silloinkin, kun ei oikein tiedetä, minne mennä. Kansanterveyslaki 25 vuotta -juhlaseminaarissa ennakoitiin myös muutoksia: suuria terveyskeskuksia kritisoidaan nyt kasvottomiksi supermarketeiksi, joista pitäisi muokata turvallisia lähikauppoja. Huikeimpia näköaloja maalaili ruotsalainen kirjailija ja lääkäri Per Jersild, joka pohti terveydenhuollon tulevaisuutta ja priorisoinnin etiikkaa.

Suvi Sariola