Suomenruotsalaisen väestön hyvä terveys ja työkyky "säästävät" miljardeja

Pohjanmaan rannikkokuntien ruotsinkielinen väestö siirtyy ennenaikaiselle eläkkeelle eli työkyvyttömyys-, työttömyys- tai yksilölliselle varhaiseläkkeelle huomattavasti myöhemmin kuin samojen kuntien suomenkielinen väestö. Myös heidän elinikänsä on pitempi; miehet kuolevat 8,7 ja naiset 4,8 vuotta vanhempina. Rahassa mitattuna ruotsinkielisten myöhäisempi eläkkeelle siirtyminen säästää vuosittain miljardeja. Kirjoittajien arvelun mukaan erot saattavat johtua ruotsinkielisen yhteisön sosiaalisesta pääomasta, jonka hyödyntäminen ylläpitää terveyttä.

Markku T. Hyyppä, Juhani Mäki

Sairaalaan lähettäminen tutkimuskohteena

Lähettääkö terveyskeskuslääkäri potilaan liian varhain vai liian myöhään sairaalaan ja onko sairaalaan lähettäminen aina aiheellista? Näkemyseroja esiintyy riippuen lähettävän lääkärin ja sairaalan arviosta, työskentely-ympäristöjen eroista ja vakiintuneesta käytännöstä sairaalaan lähettämisessä. Lähettämispäätöksen tekemiseen vaikuttavat lääketieteellisten seikkojen lisäksi mm. lähettämiseen liittyvät taloudelliset seuraamukset ja joskus jopa painostus potilaan taholta. Kirjallinen lähete nykymuodossaan ei näytä olevan riittävä väline terveyskeskuksen ja sairaalan välisessä tiedonsiirrossa. Lähetekäytäntöjen uudistaminen vaatii koettujen ongelmien analyyttistä tarkastelua ja uusien toimintamallien soveltamista arkipäivään.

Anu T. Toivanen, Päivi T. Rautava

Työterveyshenkilöstön näkemyksiä työnsä etiikasta

Työterveyslääkäreille ja työterveyshoitajille tehdyllä kyselytutkimuksella selvitettiin työterveyshuollossa vallitsevia eettisiä näkemyksiä, eettisen keskustelun yleisyyttä sekä ohjeiston ja koulutuksen tarvetta. Vastausten perusteella työterveyslääkärien ja -hoitajien käsitykset eettisistä kysymyksistä ovat varsin samankaltaisia. Tärkeimpinä hyvän työterveyshuollon ominaisuuksina pidettiin asiantuntemusta ja luottamuksellisuutta. Taloudellisuus ja kannattavuus sijoittuivat valinnassa viimeisiksi, kuten tehokkuus ja vaikuttavuuskin. Työterveyshuollon eettisistä toimintaperiaatteista annettuja ohjeita ei kovin hyvin tunnettu.

Mari Antti-Poika, Kari-Pekka Martimo, Timo Leino, Kitta Rossi

Kovaa peliä paperilla ja paperissa

Paperiliiton kiista on tällä erää ohi, lehtitietojen mukaan on samaa herkkua lisää luvassa talvella, koska perimmäinen kiista jäi ratkaisematta. Päivälehdissä kiista on jo puhki pohdittu ja kirjoitettu. Vahvan etujärjestön toimia on kuitenkin hyvä tarkastella jo opin kannalta. Darwinistiset lait pätevät edunvalvonnassakin, vahvat saavat tahtonsa läpi - oikein tai väärin. Työmarkkinoiden pelisäännötkin laaditaan enemmän vahvojen järjestöjen näkökulmasta, vaikka perimmäinen tarkoitus on suojata yksittäistä työntekijää, joka ei ole yksin tasavertainen osapuoli neuvottelupöydässä suuryrityksen juristeja vastaan. Työttömyys ja lama nöyryyttävät niin yrityksiä kuin työntekijöitäkin ja hillitsevät suurimpia työntekijöiden vaatimuksia. Konkurssin partaalla keikkuvaa työnantajaa ei työntekijöiden kannata lakolla kaataa. Ehkä koveneva työmarkkinasyksy on siis nähtävä myönteisenä nousukauden merkkinä.

Kati Myllymäki

Luottamusmiespäiviltä pontta neuvotteluihin

Lääkärikartellin kaikkien aikojen suurimmat luottamusmiespäivät pidettiin ms Mariellalla 11.-13.9.97. Noin 200 lääkäriä, 100 hammaslääkäriä ja muutama eläinlääkäri kävivät vilkasta keskustelua tulevan neuvottelukierroksen tavoitteista ja keinoista niiden saavuttamiseksi. Hammas- ja Eläinlääkäriliiton edustajat lupasivat tukeaan Lääkäriliitolle, jos se joutuu jäämään tulopoliittisen sopimuksen ulkopuolelle työaika- ja palkkakysymystensä takia. "Täytyyhän lääkäreillä olla joku hammas, jolla taistellaan", kannusti Hammaslääkäriliiton toiminnanjohtaja Atilla Samaletdin.

Marit Henriksson

Luottamusmiehet eivät innostu suoritepalkasta Peruspalkka ja työaika ydinasiat tällä kierroksella

Veistäkin soviteltiin Lääkäriliiton neuvotteluorganisaation kurkulle, kun liiton luottamusmiehet puntaroivat edessä olevia sopimusneuvotteluja. Kunnollinen korotus peruspalkkaan ja työaikalakiin liittyvät kysymykset kuntoon, kuului tiivistetty ohje tälle sopimuskierrokselle. Suoritepalkkauksen osa luottamusmiehistä olisi sen sijaan valmis unohtamaan joko iäksi tai ainakin tällä kierroksella. Lakkovalmius on kova ja tilanne muistuttaa aikaa ennen 80-luvun lääkärilakkoa: lakossa purkautuivat silloinkin vuosikausien korotuspaineet.

Suvi Sariola

Lääkäriliiton hallitus 11.9.97: Työaikaratkaisu ja palkankorotukset tärkeimmät tavoitteet

Ajankohtainen työmarkkinatilanne oli keskeinen kysymys Lääkäriliiton hallituksen kokouksessa 11.9. Liitto on asettanut tavoitteekseen palkkarakenneuudistuksen, jolla sairaalalääkärien perustyöajan ansioita pyritään nostamaan tuntuvasti mm. erilaisten lääkärien erityisvelvoitteisiin liittyvien lisien ja suoritepalkkauksen avulla. Nykyinen neuvottelukausi päättyy 31.1.98, mutta varsinaiset neuvottelut tavoitteiden yksityiskohdista eivät ole vielä käynnistyneet. Sen sijaan erikoismaksuluokkajärjestelmän kehittämistä koskevat neuvottelut KT:n kanssa ovat edenneet myönteisessä hengessä.

Marit Henriksson

Styrelsenytt den 11 september Lösning på arbetstidsfrågan och lönehöjningar viktigaste målen

Situationen på arbetsmarknaden var en av de viktigaste frågorna då styrelsen sammanträdde den 11 september. Förbundets mål är att få igenom en lönestrukturreform som skall medföra högre lön för sjukhusläkare under ordinarie arbetstid genom bl.a. prestationslön och tillägg för särskilda arbetsuppgifter. Nuvarande avtalsperiod utgår den 31 januari 1998 men några förhandlingar har hittills inte förts om lönereformens detaljer. Förhandlingarna med Kommunala arbetsmarknadsverket om att bygga ut systemet med specialavgiftsklass har dock fortsatt i positiv anda.

Telelääketieteen eettiset ohjeet Hyväksytty Suomen Lääkäriliiton hallituksen kokouksessa 11.9.1997

Telelääketieteellä tarkoitetaan sellaista lääkärinammatin harjoittamista, jossa toimenpiteet, diagnostiikkaan ja hoitoon liittyvät päätökset ja suositukset perustuvat televiestintäjärjestelmillä välitettyyn tietoon ja dokumentteihin.

Kuoleminen ja eutanasia

Kuolemantapahtumaa biologisena ilmiönä on tutkittu 1600-luvun puolivälistä alkaen. Se mitä kuoleminen on psykologisesti, on kiinnostanut tutkijoita noin 30 vuotta. Itsetuhoisuuden tutkimus on edennyt luonnollisen kuolemisen tutkimuksesta erillisenä sitten Émile Durkheimin päivien 1890-luvun lopulta varsinkin Suomessa.

Kalervo Nissilä