78147 osumaa

Kohonneen verenpaineen hoito raskausaikana

Verenpainelääkkeiden käyttöön raskausaikana suhtaudutaan pidättyväisesti, koska se saattaa heikentää kohdun ja istukan verenkiertoa. Kun lääkehoito katsotaan äidin turvallisuuden vuoksi tarpeelliseksi, labetaloli on yleisimmin käytetty aine. Myös metyylidopaa käytetään edelleen, ja nifedipiinin käyttö on yleistymässä. Kriisitilanteissa magnesiumsulfaattihoito on lisääntymässä Yhdysvaltain mallin mukaan. Raskauden päättäminen - useimmiten keisarileikkauksella on kriisitilanteen paras hoito. Aiheesta on julkaistu suomalainen laajempi katsaus hiljattain (1).

Risto Erkkola

Imetys Suomessa 1995

Rintamaidon merkitys vastasyntyneen terveydelle ja ravitsemukselle on kiistaton. Suomessa äidit ovat hyvin motivoituneita imettämään, ja nykyään lähes kaikki vastasyntyneet saavat rintamaitoa. Kuitenkin jo kuukauden kuluttua imetys, ja varsinkin täysimetys, on vähentynyt lähes kolmanneksella. Rintaruokinnan jatkumiseksi tarvitaan avoterveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta auttamaan äitejä erilaisissa imetykseen liittyvissä ongelmissa.

Sirpa Sairanen, Kirsti Heinonen, Kaija Hasunen

Manipulaatiohoidot - sittenkin salonkikelpoisia? kriittinen katsaus alaselkäoireisen potilaan manipulaatiohoitojen vaikuttavuuteen

Manipulaatiohoidot ovat olleet kauan tunnettuja, mutta lääketieteen parissa sangen kiisteltyjä ja perinteisen koululääketieteen piirissä jopa vieroksuttuja menetelmiä. Kuitenkin useissa eri tutkimuksissa manipulaatio- ja mobilisaatiohoidot ovat nousseet esille eräinä tehokkaimmista menetelmistä selkäkivun hoidossa. Sekä kansainvälisissä että kansallisessa hoitosuosituksessa manipulaatiohoitoa suositellaan akuutin, kahdesta neljään viikkoa kestäneen selkäkivun käyväksi hoidoksi, kun välitöntä operatiivisen hoidon tarvetta ei ole. Aivan viimeaikaisista tutkimuksista on saatu lisää näyttöä manipulaatiohoidon edullisesta vaikutuksesta myös kroonisen selkäkivun hoidossa. Manipulaatiohoitojen käyttöindikaatioiden ja vasta-aiheiden tunteminen sekä manipulaatiohoidon käytännön toteutus tehokkaasti ja turvallisesti vaatii sekä lääkäreiltä että muulta terveydenhuoltohenkilöstöltä jatko- ja täydennyskoulutusta.

Olavi Airaksinen, Timo Rousi, Eero Penttinen, Karl-August Lindgren

Masennuksen hoito terveyskeskuksessa

Masennus on hyvin yleinen sairaus. Sen vuoksi pääosa näistä potilaista tulee hoitaa perusterveydenhuollossa. Masennuksen diagnosointi on osoittautunut vaikeaksi, mutta sen onnistumista voidaan edistää tietyntyyppisellä vastaanottokäytännöllä. Tärkein osa hoitoa on potilaan ja lääkärin hyvään vuorovaikutukseen perustuva turvallinen hoitosuhde. Masennuslääkkeitä tarvitaan lähinnä keskivaikeiden ja vaikeiden tilojen hoidossa. Sosiaaliset selvittelyt ja interventiot tukevat hoitoa.

Outi Poutanen

Lisinopriili ja normotensiivinen diabeetikko

Tämän vuosikymmenen suurimpia edistysaskelia diabeteksen hoidon alalla lienee havainto, että ACE:n estäjillä voidaan hidastaa munuaistaudin ilmenemistä myös normotensiivisillä diabeetikoilla, joilla on makro- tai mikroalbuminuria. Seuraava järkevä kysymys on, vaikuttaako ACE:n estäjä munuaistaudin ilmaantuvuuteen normotensiivisillä diabeetikoilla, joilla ei ole todettavissa mainittavaa albumiinin erittymistä (< 15 mg/l) virtsaan. Tähän kysymykseen haettiin vastausta EUCLID-tutkimuksessa (EURODIAB Controlled Trial of Lisinopril in Insulin Dependent Diabetes).

Robert Paul

Haimatulehduksen pikadiagnostiikka - Suomi maailmankartalle

Haimatulehduksen diagnostiikassa on pitkään ollut keskeisinä testeinä seerumin ja virtsan amylaasin (ja lipaasin) määrittäminen. Haiman tulehtuessa vapautuu kuitenkin muitakin entsyymejä, mm. trypsinogeeniä, josta on olemassa kaksi isoentsyymiä. Trypsinogeeni-2:n tubulaarinen resorptio on jostain syystä suhteellisen vaatimatonta, joten tätä isoentsyymiä erittyy virtsaan. Suomalaiset tutkijat HYKS:ssa ja Helsingin kaupungin sairaaloissa ovat pitkään kehitelleet liuskatestiä trypsinogeeni-2:n osoittamiseksi virtsasta. Nyt keksintö saa arvoisensa huomion, kun tuloksia esitellään maineikkaan NEJM-lehden sivuilla.

Robert Paul

M-solujen synty selviämässä

Suoliston limakalvon alla sijaitseva imukudos (mucosa associated lymfoid tissue) on elimistön hyvinvoinnin kannalta ratkaisevan tärkeä. Kulkeehan suoliston läpi valtava määrä eläviä ja kuolleita mikrobeja ja muuta antigeenista materiaalia. Tärkeä osa suolen imukudoksesta sijaitsee Peyerin laikuissa, joita peittää muusta suolen epiteelistä poikkeava solukko. Tässä solukossa sijaitsevat sekä liukoisen että partikkelimaisen materiaalin kuljettamiseen erikoistuneet M-solut. Esimerkiksi bakteerien on lähes mahdotonta päästä epiteelin läpi muualta kuin M-solujen kautta. Mikään turvallinen läpäisypaikka ei M-solu ole, sillä se tarjoilee läpi kuljettamansa materiaalin suoraan allaan odottaville makrofageille ja muille immuunijärjestelmän soluille.

Matti Viljanen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat