78149 osumaa

Mukavaa postia Kelalta

Lääkäreille on viime päivinä tullut Kelalta postia. Kullekin lääkärille kerrotaan, kuinka monelle potilaalle hänen kirjoittamiaan lääkkeitä on vuonna 1996 korvattu sairausvakuutuksesta, ja selvitetään näiden potilaiden ikä- ja sukupuolijakauma. Seloste sisältää myös yhteenvedon lääkärin viime vuoden aikana kirjoittamien reseptien määrästä, niiden kokonaiskustannuksista ja sairausvakuutuskorvausten määrästä sekä vertailutiedot lääkärien keskimääräisiin lukuihin ja oman erikoisalan lääkärien keskimääriin. Mukana on lisäksi määrättyjen lääkkeitten ryhmittely. Tietoja on lisäksi vertailtu edellisvuoden vastaaviin lukuihin. Selvityksen ovat saaneet lääkärit, joiden määräämiä reseptejä on korvattu sairausvakuutuksesta vuoden aikana yli 200.

Taito Pekkarinen

Bra brev från FPA

De flesta läkare har den senaste tiden fått brev av Folkpensionsanstalten. I brevet informeras läkaren om hur många av hans eller hennes patienter som år 1996 fått ersättning för läkemedel av sjukförsäkringen. Patienternas ålders- och könsfördelning meddelas likaså. Dessutom finns ett sammandrag av antalet recept som vederbörande läkare utfärdat under fjolåret, av dem föranledda läkemedelskostnader och -ersättningar totalt samt jämförelser med motsvarande siffror för hela läkarkåren och medeltalen för läkare inom samma specialitet. De ordinerade läkemedlen är dessutom grupperade och uppgifterna har jämförts med motsvarande uppgifter för året innan. Informationen har dock endast sänts till läkare som i fjol utfärdat över 200 av försäkringen ersatta recept.

Astman lääkehoidossa tapahtuu

Vuonna 1996 lisääntyi astman vuoksi erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen määrä noin 8 000 potilaalla, ja vuoden lopussa oikeutettuja oli noin 159 000. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeuttavien sairauksien joukossa astma on potilasmäärän perusteella kolmantena, ja ero toisena olevaan sepelvaltimotautiin kaventuu jatkuvasti. Verenpainetauti on edelleen selvästi ensimmäisenä. Astman ohella sairauskoodi 203 sisältää muita kroonisia, keuhkoputkia ahtauttavia sairauksia, joiden tarkkaa osuutta tapauksista ei tiedetä.

Timo Klaukka, Tari Haahtela

Tulehduskipulääkkeiden järkevä käyttö

Tulehduskipulääkkeiden käyttö näyttää kasvavan lähes jatkuvasti. Suomessa niiden myynti on vielä 15 viime vuoden aikana kolminkertaistunut, ja ne ovat nykyään yksi eniten myydyistä lääkeryhmistä. Tukkumyynti on vuosittain noin 250 mmk, ja noin 5 % koko lääkemyynnistä. Kansainvälisten tilastojen mukaan Suomella on maailmanennätys tulehduskipulääkkeiden käytössä asukasta kohti. Tämän vuoksi käyttöön liittyvät ongelmatkin lienevät Suomessa erityisen suuret.

Heikki Isomäki, Jukka Martio

Lasten akuutin osteomyeliitin ja septisen artriitin kirurginen hoito

Osteomyeliitti ja septinen artriitti ovat perinteisesti kuuluneet ns. kirurgisiin infektioihin. Lasten akuutin hematogeenisen osteomyeliitin ja septisen artriitin hoidossa on runsaan vuosikymmenen aikana tapahtunut selvä muutos: varhain aloitetulla ja oikein suunnatulla antibioottihoidolla on saatu hyviä hoitotuloksia kokonaan ilman kirurgisia toimenpiteitä. Varhaisdiagnoosi ei kuitenkaan ole helppo. Sen viivästyminen muutamalla päivällä, erityisesti pikkulapsilla, saattaa jo tehdä kirurgisen hoidon välttämättömäksi. Vastasyntyneiden märkäiset luu- ja nivelinfektiot johtavat nopeasti kudostuhoon, jonka seurauksia voidaan joutua hoitamaan läpi koko kasvukauden, vieläpä aikuisenakin.

Jouko Viljanto

Omaverensiirto

Verituotteiden mukana levinneet HIV-tartunnat herättivät monissa maissa keskustelun potilaan oman veren käytöstä leikkaukseen liittyvissä verensiirroissa. Suomalaisessa sairaalassa verensiirto on varsin turvallinen, eivätkä leikkausta edeltävät verenkeräysohjelmat tai oman veren luovutus leikkauksen yhteydessä ole saaneet meillä suosiota. Toisaalta niissäkin maissa, joissa tartuntojen vaara on suurempi, yli 90 % verensiirroista tehdään edelleen vieraalla verellä.

Juhani Leikola

Lääkärintutkimus seksuaalirikoksissa

Seksuaalirikoksissa on kyse yksilön itsemääräämisoikeuden loukkaamisesta riippumatta sukupuolesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta. Lääkärin tehtävänä on antaa uhrille ensiapu, tutkia ja dokumentoida vammat, ottaa tapahtuneen rikoksen selvittämiseksi tarvittavat näytteet, tarvittaessa ohjata uhri jatkohoitoon sekä laatia lausunto käytettävissä olevien tietojen ja havaintojen perusteella. Puolueeton lääkärintutkimus ja lausunto palvelevat ensisijaisesti uhrin, mutta myös rikoksesta syylliseksi epäillyn oikeusturvaa. Artikkelissa esitellään näissä tilanteissa tarpeelliset toimenpiteet ja tutkimukset sekä annetaan ohjeita lausunnon laatimisesta oikeusviranomaisia varten.

Annakatri Öhberg

Laboratorio- ja kuvantamistutkimukset depression diagnostiikassa ja hoidossa

Depression toteamiseen ei ole käytettävissä diagnostista laboratorio- tai kuvantamistutkimusta. Sen sijaan näitä menetelmiä tarvitaan masennusoireiden somaattisen taustan selvittelyssä, koska depressio ja somaattiset sairaudet usein kytkeytyvät yhteen tai esiintyvät muuten samanaikaisesti. Kyseiseen erotusdiagnostiikkaan suunnitelluista tutkimusohjelmista on hyötyä erikoissairaalassa kriittisesti käytettyinä. Avohoidossa ne palvelevat parhaiten muistilistana tutkimuksista, joiden tarvetta potilaalle tulee harkita. Depression hoidossa laboratoriotutkimuksia käytetään masennus-lääkkeiden soveltuvuuden ja turvallisuuden varmistamiseen. Lääkepitoisuusmäärityksiä tulisi käyttää nykyistä enemmän hoidon tehon seurannassa.

Erkki Äärelä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat