Ruotsin hammashoitovakuutus etsii uusia muotoja

Hammashuollon toiminta kokonaisuudessaan ja siihen liittyvät subventiot ovat olleet monenlaisten uudistusten ja uudistussuunnitelmien kohteena Ruotsissa jo pitempään. Vakuutusta on yritetty muuttaa useita kertoja (1). Asiaa ei julkiseen keskusteluun tottuneessa Ruotsissa koeta millään tavalla arkaluonteiseksi ja sekä lehdistössä että hammaslääkärien ammattilehdissä aiheesta on kirjoitettu hyvin suorasukaisin otsikoin. Kyseistä artikkelia (SLL 12/97) kirjoitettaessa Ruotsin hallitus oli kesäkuussa 1996 päättänyt asettaa alkusyksystä työryhmän 1996 tekemään ehdotusta hammashoidon korvaamisesta vain henkilöille, joilla sairauden tai muunlaisten rajoitusten takia on erityistä tarvetta suun ja hampaiden hoitoon. Työn taustana oli hallituksen tarve uusia voimassa olevaa julkista hammashoitovakuutusta ja ennen kaikkea alentaa sen kustannuksia.

Eeva Widström, Inkeri Barenthin

Neuroleptien dementoiva vaikutus?

Tutkija P. Viramo mainitsee kirjoituksessaan (SLL 10/97), että Alzheimer-potilaan kohdalla pitäisi välttää voimakkaasti antikolinergisia neuroleptejä, kuten klooripromatsiinia. Pitkään vanhuspsykiatrisia potilaita hoitaneena käytin neurolepteja säästeliäästi ja mahdollisimman lyhytaikaisesti, koska kokemusperäisesti niiden lopettaminen vaikutti usein suotuisasti. Yritin kiinnittää asiaan muidenkin huomiota. Sama linja on ollut muissakin Skandinavian maissa. Pelko neuroleptien liikakäytöstä sairaskodeissa on johtanut Yhdysvalloissa niiden käytön rajaamiseen hyväksyttäviin erityisoireisiin ja liittovaltion lainsäädäntö kieltää käytön epämääräisessä levottomuudessa, unettomuudessa ym (1).

Matti Viukari

Lastenortopedian linjauksia vankan kokemuksen pohjalta

Akateemisen erikoisalan oppikirjan kirjoittaminen yhden miehen voimin on aina uhkayritys. Onnistuminen vaatii pitkän kokemuksen alueella, jotta todella tietää, mistä kirjoittaa, omaa kriittisen näkemyksen toisten sekä omiin työtuloksiin sekä kykenee analysoimaan ja julkaisemaan tuloksiaan kansainvälisissä korkeatasoisissa tieteellisissä lehdissä. Lastenortopedian alalla tässä on onnistunut mm. englantilainen W.J.W. Sharrard (Paediatric Orthopaedics and Fractures). Suomessa vastaavaan tehtävään voi tulla kyseeseen vain Soini Ryöppy, jonka monikymmenvuotinen kokemus lastenortopedian alalla on myös kansainvälisesti tunnustettu.

Timo Parvinen

Kohti mielen biologiaa

Kognitiotieteestä alkunsa saanut kognitiiviseksi neurotieteeksi muuttunut tieteenala on ilmestynyt tieteen panoraamaan vasta 80- ja 90-lukujen taitteessa. Sillä on monta juurta neurofysiologiassa, kokeellisessa aivotutkimuksessa ja psykologian eri alueilla sekä filosofiassa. Tutkimusalueen syntyvaiheena voidaan pitää jo Fechnerin psykofyysisiä mittauksia 1800-luvulla, jotka loivat pohjaa luonnontieteellisen mallin mukaiselle psykologialle.

Johannes Lehtonen

Dopplertietoutta mukavasti

Ruotsalainen Bollnäsin sairaalan kollega Eskil Hammarström on kirjoittanut toisen painoksen teoksestaan Doppler ekokardiografi. Kirja esittelee menetelmän teoreettisen taustan ja käytön sydäntä tutkittaessa. Mukaan on liitetty myös kymmenen potilasesimerkkiä kliinisine tietoineen.

Juhani Partanen

30. lääke-esittelijäkurssi tammi-maaliskuussa

Tammi-maaliskuussa 1997 pidettiin 30. lääke-esittelijäkurssi. Kurssin järjestää Lääketietokeskus Oy ja opiskelijat ovat jo alalla olevia lääke-esittelijöitä. Kurssi on luonteeltaan lääketieteen ja farmakologian peruskurssi, joka antaa kurssilaisille riittävät lääketieteelliset perustiedot lääke-esittelijänä toimimiseen.

Valtakunnallinen erikoislääkärikuulustelu Kuulusteluvaatimukset 1.8.1997-31.7.1999 6 vuoden koulutusohjelmat

Erikoislääkärikuulustelun kuulusteluvaatimukset on uusittu seuraavaa kaksivuotiskautta varten. Uusitut vaatimukset julkaistaan Suomen Lääkärilehdessä sekä syyslukukauden alussa ilmestyvissä yliopistojen lääketieteellisten tiedekuntien erikoislääkärikoulutuksen opinto-oppaissa. Aloilla, joita ei alla olevalta listalta löydy, noudatetaan vanhoja vaatimuksia (ks. erikoislääkärikoulutuksen opinto-oppaat 1995-1997). Kirjoista käytetään viimeisintä painosta ja lehdistä luetaan yleensä kolme viimeistä vuosikertaa (joillakin aloilla on poikkeuksia, ks.alla). Kuulusteluvaatimukset tulevat voimaan 1.8.1997. Lisätietoja: kuulustelun valtakunnallinen yhdyshenkilö puh. 09/ 191 26623 tai tiedekuntien opintosihteerit.

8 vuoden koulutusohjelmat

1. Cummings C.W. (Ed.): Otolaryngology - Head and neck surgery (Mosby)

Suomen Lääkärilehti 75 vuotta

Suomen Lääkärilehti viettää 75-vuotisjuhlavuottaan. On hieman makuasia, mitä pidetään lehden syntymäpäivänä. Ensimmäiset lääkärien yleisissä kokouksissa kirjatut keskustelut lehden tarpeellisuudesta käytiin jo vuonna 1911. Kaksi vuotta myöhemmin Medicus-nimisen lehden suunnittelu eteni jopa niin pitkälle, että kannesta tehtiin koevedos. Suurten painokustannusten takia ja ensimmäisen maailmansodan lähestyessä hanke ei kuitenkaan kasvanut vielä julkaisutoiminnaksi. Hallitus alkoi kuitenkin julkaista 1916 päätoksistään tiedotteita jäsenistölleen. Vuodelta 1921 peräisin olevan yleisen kokouksen pöytäkirjamerkinnän mukaan: "Koska liiton jäsenten harrastus Tiedonantoja kohtaan on laimentunut ja siinä tapaa pelkästään liiton hallituksen jäsenten taholta laadittuja kirjoituksia, päätettiin vuoden 1922 alusta lukien ryhtyä julkaisemaan Suomen Lääkäriliiton Aikakauslehteä". Uuden lehden uskottiin herättävän kirjoitteluintoa aikaisempaa laajemmin ja elvyttävän vuorovaikutusta liiton hallituksen ja jäsenkunnan välillä. Laskemme, että Suomen Lääkärilehden taival alkoi näistä tapahtumista, vaikka nimi vasta vuonna 1945 muutettiin Suomen Lääkärilehdeksi.

Taito Pekkarinen

Suomen lääketiedettä ja terveydenhuoltoa 1830-luvulta nykypäivään

Tämä Suomen Lääkärilehden 75-vuotisjuhlan merkeissä julkaistava katsaus alkaa 1830-luvulta, joka oli varsinkin maamme lääkärikunnan kehitystä ajatellen merkittävää aikaa. Koulutuksen kannalta ratkaiseva parannus oli ensimmäisen yliopistosairaalan eli Kliinisen instituutin avaaminen Helsingissä vuonna 1833. Toinen tärkeä tapahtuma oli ensimmäisen pysyväksi jääneen lääkäriseuran, Finska Läkaresällskapetin (Suomen lääkäriseura), perustaminen vuonna 1835. Tämä pääosin tieteellinen yhdistys sai toimia myös ammatillisena yhdyssiteenä, vuodesta 1881 alkaen rinnakkain Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin kanssa, kunnes Suomen Lääkäriliitto perustettiin vuonna 1910. Tämä katsaus on pakostakin valikoiva ja siinä tarkastellaan lääketieteen ja terveydenhuollon kehitystä lähinnä käytännön toiminnan kannalta.

Arno Forsius