Yli 2 000 lääkäriä käyttää FiMnet-palveluja

Lääkäriliiton jäsenetuihin kuuluu henkilökohtainen Internet-tunnus, jolla pääsee käyttämään sekä liiton lääkäreitä varten räätälöimiä tietopalveluja että Internetin maailmanlaajuista tietoverkkoa. Lääkäriliiton FiMnet-palvelu tarjoaa tietoja liiton toiminnasta, lääketieteellisistä tietokannoista, koulutuksesta ja monista muista lääketieteen palveluista. Lääkäriliiton ilmoitustauluja Internetissä on käynyt lukemassa jo runsaat 2 000 jäsentä.

Luottamuslääkäritoiminta käynnistyy syksyllä LÄÄKÄRI, HAE APUA TERVEYSONGELMIISI

Lääkärit ovat hyviä hoitamaan potilaitaan, mutta huonoja tunnistamaan omia terveysongelmiaan ja hakemaan niihin apua. Omia oireita vähätellään, töissä sinnitellään sairaanakin, hoitoa ei ehditä eikä oikein osatakaan hakea. Useat tutkimukset ja arkipäivän kokemukset osoittavat, että lääkärit käyttävät terveyspalveluja tai jäävät sairauslomille selvästi muita ammattiryhmiä harvemmin. Seurauksena on usein vakava uupuminen ja sairauksien paheneminen jopa kohtalokkaalla tavalla.

Uutiskirje Yhdysvalloista

New Yorkin osavaltio, jossa nykyään koulutetaan 15 % Yhdysvalloissa valmistuvista lääkäreistä, on valittu uuden koulutuksen vähentämiseen tähtäävän menetelmän koekentäksi. Eräät sen alueella sijaitsevat opetussairaalat saavat seuraavien kuuden vuoden aikana yhteensä 400 miljoonaa dollaria lääkärikoulutuksen vähentämiseen. Lyhyesti sanottuna näillä rahoilla on tarkoitus siirtää residenteille nyt kuuluvia tehtäviä muulle sairaalahenkilökunnalle, jota samalla joudutaan lisäämään.

Tuula Fabrizio

Oireyhtymä Th X

63 vuotta tervettä elämää. Sitten iskee kipu - äkisti ja pahasti, hölkkälenkillä. Ei rintaan vaan salakavalasti selkään. Tämä on subjektiivinen tapauskuvaus siitä, mihin äkisti keskeytynyt hölkkälenkki lopulta johtaa.

Eero Silvasti

Molekyylinvenyttäjien uudet temput

Poikkijuovaisen lihaksen elastisuus johtuu venyvästä jättimolekyylistä, titiinistä. Tutkijat venyttelevät titiiniä laserpinsettien ja atomivoimamikroskopian keinoilla.

Erkki Karjalainen

From the armchair

Tohtorit Mark Gillman ja Frederick J. Lichtigfeld (SLL 9/97, s.1055-1058), sekä kollegat Timo Töysä (SLL 12/97, s. 1492) ja Reijo Ojutkangas (SLL 14/97, s. 1751) ovat antaneet vastineensa Lääkärilehdessä ilmestyneeseen ilokaasuhoitoa käsittelevään katsaukseen (Taina Methuen, Kari Poikolainen, Risto P. Roine, SLL 9/97, s. 989-992) sekä samassa numerossa julkaistuun aihetta käsittelevään pääkirjoitukseen (Mikko Salaspuro ja Hannu Alho s. 941-942). Allekirjoittanutta moititaan "nojatuolikritiikistä", tutkimusyksikkömme tutkimuspolitiikasta sekä muiden kyseistä aihetta tutkivien apurahojen saannin estämisestä.

Mikko Salaspuro

Edellisen johdosta

Kiitän prof. Salaspuroa onnitteluista. Ymmärrän PS:n toisen sanoman olevan hienoinen kritiikki Lääkärilehden julkaisupolitiikkaa kohtaan ilokaasukysymyksessä. Lääkärilehden toimitusneuvosto on suosittanut, että kun lehdessä julkaistaan kritiikkiä, on suotavaa, että sen kohteeksi joutunut saa esittää kommenttinsa, parhaassa tapauksessa jo samassa numerossa. Tyrmäsitte artikkelissanne ilokaasuhoidon mielestäni tiedeyhteisömme käyttämiä sääntöjä noudatten, eikä Lääkärilehdellä luonnollisesti ollut ongelmia tekstinne julkaisemisessa. Mitä tulee kritiikkiin, toimin mielestäni toimitusneuvoston asiasta antamien ohjeitten mukaisesti. Ohjeet vastaavat myös henkilökohtaista kantaani tässä tapauksessa. Lehti kysyi pääkirjoituksessa ilokaasuhoitoa antavien moraalin perään ja kumosi hoidon tieteelliset perusteet muualla tekstissä. Tätä totaalisempaa painettuna leviävää kritiiikkiä ei voitane ajatella ja ainakin minun oikeustajuni vaatii myös puolustuksen puheenvuoron - yli kielirajankin - kuuntelua. Keskustelupalstalla julkaistavia kirjoituksia en referoituta, koska jokaisen täytyy tajuta, että ko. palstalla julkaistu on esittäjänsä henkilökohtainen mielipide.

Taito Pekkarinen

Hammashoidon sairausvakuutus jatkuu Ruotsissa

Lääkärilehdessä 12/97 julkaistiin Eeva Widströmin ja Inkeri Barenthinin artikkeli, jossa kerrottiin aikuisten hammashoitokorvausjärjestelmän lopettamissuunnitelmista Ruotsissa. Tässä vastineessa korjataan artikkelin virheelliset tiedot puuttumatta laajemmin sen sisältöön.

Atilla Samaletdin

Ruotsin hammashoitovakuutus etsii uusia muotoja

Hammashuollon toiminta kokonaisuudessaan ja siihen liittyvät subventiot ovat olleet monenlaisten uudistusten ja uudistussuunnitelmien kohteena Ruotsissa jo pitempään. Vakuutusta on yritetty muuttaa useita kertoja (1). Asiaa ei julkiseen keskusteluun tottuneessa Ruotsissa koeta millään tavalla arkaluonteiseksi ja sekä lehdistössä että hammaslääkärien ammattilehdissä aiheesta on kirjoitettu hyvin suorasukaisin otsikoin. Kyseistä artikkelia (SLL 12/97) kirjoitettaessa Ruotsin hallitus oli kesäkuussa 1996 päättänyt asettaa alkusyksystä työryhmän 1996 tekemään ehdotusta hammashoidon korvaamisesta vain henkilöille, joilla sairauden tai muunlaisten rajoitusten takia on erityistä tarvetta suun ja hampaiden hoitoon. Työn taustana oli hallituksen tarve uusia voimassa olevaa julkista hammashoitovakuutusta ja ennen kaikkea alentaa sen kustannuksia.

Eeva Widström, Inkeri Barenthin

Neuroleptien dementoiva vaikutus?

Tutkija P. Viramo mainitsee kirjoituksessaan (SLL 10/97), että Alzheimer-potilaan kohdalla pitäisi välttää voimakkaasti antikolinergisia neuroleptejä, kuten klooripromatsiinia. Pitkään vanhuspsykiatrisia potilaita hoitaneena käytin neurolepteja säästeliäästi ja mahdollisimman lyhytaikaisesti, koska kokemusperäisesti niiden lopettaminen vaikutti usein suotuisasti. Yritin kiinnittää asiaan muidenkin huomiota. Sama linja on ollut muissakin Skandinavian maissa. Pelko neuroleptien liikakäytöstä sairaskodeissa on johtanut Yhdysvalloissa niiden käytön rajaamiseen hyväksyttäviin erityisoireisiin ja liittovaltion lainsäädäntö kieltää käytön epämääräisessä levottomuudessa, unettomuudessa ym (1).

Matti Viukari