Onko mittauksista hyötyä, ellei tiedetä mitä mitataan?

Janne Aaltonen arvostelee QALY-menetelmiä kohtaan esittämääni kritiikkiä (SLL 14/97) ja toteaa, että luotujen mittarien ja niiden käytön 'päämääränä on rajallisin keinoin tuottaa sellaisia terveyspalveluja, joista on eniten hyötyä'. Hänen toteamuksensa on oikea, kuten omassa puheenvuorossanikin myönsin. Kysymys on kuitenkin siitä, pyhittääkö tarkoitus keinot elämän määrä- ja laatumittausten käytössä terveydenhuollon päätöksenteon perustana. Kun sen paremmin hoidon aiheuttamaa elämän pidentymistä kuin voitetun lisäelämän laatuakaan ei voida yksilötasolla luotettavasti arvioida, kuinka yhteisötason mittauksia voitaisiin oikeutetusti käyttää hoitojen asettamisessa tärkeysjärjestykseen? Se, että QALY-malli ja yleinen mielipide sattuvat olemaan yhtä mieltä lasten hoitamisen tärkeydestä, ei todista mittausmenetelmää oikeaksi muissa tapauksissa.

Matti Häyry

VASTINE Rorschach-menetelmäkö todistukseksi oikeusistuimiin?

Lääkärilehden numerossa 14/97 kehuttiin Rorschachin musteläiskätestin nk. Comprehensive System -versiota, jonka on kehittänyt USA:lainen J. Exner. Jutussa todetaan:

Anu Suomela

Vastaus Anu Suomelalle

Kirjoittamassamme artikkelissa (SLL 14/97) selostimme, miten Rorschachin menetelmästä on kehitetty validi ja reliaabeli analyysi- ja tulkintajärjestelmä, jonka yhteydessä ei harrasteta sellaista epätieteellistä arvailua, kuin mistä YM Suomela kirjoittaa. Exnerin menetelmä tarjoaa systemaattisuutta villien, vailla empiiristä tukea olevien sisältöanalyyttisten, projektiota hyödyntävien tulkintojen tilalle. Kuten kirjoitimme, jokainen Exnerin menetelmän muuttujan reliabiliteetti on varmistettu. Lisäksi muuttujat on testattu empiirisesti, ja ainoastaan ne, jotka osoittivat empiiristä validiteettia, on hyväksytty menetelmään. Menetelmä ei anna subjektiivista tulkintamahdollisuutta, myös tutkijaefekti on minimaalinen. Se on varmennettu jo menetelmää kehitettäessä. Tietokoneversion käytöstä lausunnoinnissa varoittaa itse ohjelmakin. Sen suorasta käytöstä on varsin huonoja esimerkkejä mm. Ruotsista. Suomen pääkouluttaja dos. Carl-Erik Mattlar onkin sitä mieltä, että tämän (RIAP3) voi hankkia vasta sitten, kun sitä ei enää tarvitse.

Tuula Ilonen

Vastine Kati Myllymäen kirjoitukseen "Palkattomat lääkärin apulaiset" 7.5.97

Lääkäriliiton puheenjohtaja ottaa palstallaan voimakkaasti kantaa Nuori Lääkäri -lehdessä olleeseen kirjoitukseen, jonka mukaan eräs julkinen sairaala ottaa kandeja töihin vain ruokapalkalla. Myllymäen mukaan kyseessä on suoranainen neukkuhistoriaan kuuluva riisto. Sama ylilääkäri, joka edellyttää palkankorotusta itselleen, edellyttää nuoren kollegansa työskentelevän korvauksetta.

Hannu Hilke

Vastine edelliseen

1. Omassa kirjoituksessani en viitannut Salon aluesairaalaan, enkä kirjoitusta laatiessani tiennyt mistä sairaalasta oli kyse. Näin ollen en voinut ottaa yhteyttä kollega Hilkkeeseen tässä asiassa. Olennaisempaa kuin se, mikä on sairaalan tai ylilääkärin nimi, on juuri palkattoman palvelun periaate. Tähän halusin puuttua periaatekysymyksenä.

Kati Myllymäki

Kattava oppi- ja käsikirja Alzheimerin taudista

Gauthierin kirja on toistaiseksi kattavin yleisteos Alzheimerin taudista ja sen hoidosta. Otsikostaan huolimatta se ei keskity pelkästään Alzheimerin tautiin, vaan myös muut dementoivat sairaudet on otettu huomioon, lähinnä erotusdiagnostisesta näkökulmasta. Teoksesta saakin hyvän, joskin suppean yleiskäsityksen kaikista dementoivista taudeista.

Petteri Viramo

Utomordentlig medicinsk terminologi

En länge efterlängtad ny utgåva av Lindskogs klassiska svenskspråkiga ordbok för medicinsk terminologi är efter många års arbete klar och ute i bokhandlarna. Det må sägas direkt att resultatet är lysande. När jag fick boken i mina hand sträckläste jag den i flera timmar bara för att den lockar till läsning tack vare sitt gedigna språkliga innehåll, sin eleganta typografi och tack vare att presentationen av materialet är så intressant genomförd. De flesta orden och begreppen presenteras med en kort liten uppsats, vilket gör att ordboken i själva verket är en uppslagsbok i medicin. Utrymmet tillåter inga långa krior, men författaren(na?) har lyckats utomordentligt i sitt uppsåt att inte göra enbart en ordtabell utan ett läsvärt lexikon. En viktig detalj är att man anger hemland och levnadsår för personer som fått sitt namn förknippat med termer, exempelvis Thomas Hodgkin, Dorothy Reed och Karl Sternberg. Den som inte visste vem dessa personer är har en god orsak att skaffa Lindskogs Medicinsk terminologi. Det ligger många aha-upplevelser på lut när man öppnar den boken.

Svante Stenman

Kuka käyttää valtaa Lääkäriliitossa

Lääkäriliiton valtuuskunta valitaan suhteellisilla vaaleilla, postiäänestyksellä tämän vuoden loka-marraskuussa. Toimikausi kestää kolme vuotta. Tällä hetkellä tulopoliittisella rintamalla näyttää siltä, että seuraavan lääkärisopimuksen solmiminen ajoittuu ensi vuoden alkuun. Uusi valtuuskunta saa tulikasteensa, kun valitut 60 kollegaa jo järjestäytymiskokouksessaan päättävät tärkeimmästä asiasta, uudesta virkaehtosopimuksesta ja työaikalain soveltamisesta lääkärintyössä.

Kati Myllymäki

Losartaani hypertonian hoidossa

Losartaani on verenpainelääke, joka kuuluu angiotensiini-II-salpaajien ryhmään. Se on AT II-reseptorin kompetitiivinen estäjä. Losartaania annostellaan 25-50 mg x 1 verenpaineen hoidossa. Sitä voidaan käyttää yhdessä muiden verenpainelääkkeiden kanssa. Erityisesti tiatsididiureettien kanssa sen teho on additiivinen. Losartaanilla on vähän haittavaikutuksia ja se aiheuttaa selvästi harvemmin yskää kuin ACE-estäjät. Sitä ei tule käyttää raskaana oleville eikä hypotensiivisille potilaille. Potilailla, joilla on matalat natriumarvot, lääkitys tulee aloittaa varovaisesti.

Markku S. Nieminen

Verenpainepotilas terveyskeskuksessa Lääkehoito, hoitotulokset sekä potilaiden kokemat oireet

Hyvän hoitotasapainon saavuttaminen verenpainetaudin hoidossa vaatii sekä potilaalta että hoitavalta lääkäriltä sitoutumista kokonaisvaltaiseen hoitoon. Vaikka väestön tietous kohonneesta verenpaineesta ja sen riskeistä on lisääntynyt merkittävästi, eivät lääkehoidon tulokset ole parantuneet samassa suhteessa.

Esko Kumpusalo, Heikki Pärnänen, Jorma Takala, Työryhmä