Hallituksen päätöksiä 12.6.97 Liiton tavoitteet esitetty KT:lle

Lääkäriliiton valtuuskunnan kevätkokouksessa vahvistetut virkaehtosopimustavoitteet on toukokuun lopulla esitetty Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle, mutta varsinaiset neuvottelut niistä käynnistyvät vasta syksyllä. Tavoitteiden yksityiskohtien valmistelua jatketaan liitossa samoin kuin suoritepalkkausjärjestelmää koskevaa selvitystyötä. KT:n edustajat ovat ilmoittaneet valmistelevansa erikoismaksuluokkajärjestelmän uudistusta syksyn neuvotteluja varten.

Marit Henriksson

Lähes puolet suomalaisista väestövastuujärjestelmässä Lääkäriliitto tavoittelee väestövastuuta koko maahan

Lääkäriliiton toukokuussa -97 tekemä selvitys osoittaa, että väestövastuujärjestelmä on käytössä 52 terveyskeskuksessa ja palvelujen piiriin kuului jo yli 2 300 000 suomalaista. Näissä terveyskeskuksissa toimi yhteensä noin 1 120 lääkäriä.

Marit Henriksson

Paltamo - väestövastuun mallikunta?

Paltamo näyttää todelliselta väestövastuun mallikunnalta. Vastuuväestöä lääkäriä kohden on keskimäärin vain 1 200 henkeä, vastaanotolle pääsee nopeasti ja potilaat ovat tyytyväisiä. Kainuulaiskunta on kohdistanut säästötoimet hallintohierarkian purkamiseen eikä lääkärien toimintaa häiritsemässä ole nykyisin sen enempää talouspäällikköä, sosiaalijohtajaa kuin johtavaa hoitajaakaan. Terveyskeskuksen tehokkaasta toiminnasta vastaa neljä omalääkäriä, jotka hoitavat potilaansa hyvin ... vaiko liiankin hyvin?

Marit Henriksson

HYKSin apulaislääkäreistä sairaalalääkäreitä

Helsingin yliopistollisen keskussairaalan hallitus on 12.6.97 hyväksynyt HYKSin paikallisosaston ja luottamusmiesten esityksen apulaislääkäri-nimikkeen muuttamisesta sairaalalääkäreiksi. Lääkäriliiton tavoitteena on, että apulaislääkärin nimikkeestä päästäisiin koko maassa eroon mahdollisimman pian ja että se myös virkaehtosopimuksessa korvattaisiin sairaalalääkärillä.

Marit Henriksson

Lääkärit toimivat kidutuksen uhrien hyväksi

Kansainvälisen kidutuksen uhrien kuntouttamisjärjestön IRCT:n puheenjohtaja, professori Erik Holst vieraili Suomen Lääkäriliitossa 3.6.97 esittelemässä järjestön toimintaa sekä selvittämässä suomalaistahojen mahdollisuuksia osallistua sen tukemiseen. Järjestön piirissä toimii eri puolilla maailmaa kaikkiaan 180 kuntoutuskeskusta, joissa annetaan lääketieteellistä ja psykososiaalista apua kymmenille tuhansille kidutuksen uhreille vuosittain.

Marit Henriksson

Lääkärityövoiman laskentatyöryhmä IV: Lääkäri- ja erikoislääkärikoulutusta lisättävä

Lääkärien ja erikoislääkärien koulutustarvetta on Suomessa arvioitu 1950-luvulta alkaen monissa työryhmissä ja komiteoissa. Teema on toistuvasti muutenkin esillä terveydenhuollossa tapahtuvien nopeiden muutosten vuoksi. Edellisen kerran tilannetta arvioitiin vuonna 1993, jolloin Lääkärityövoiman laskentatyöryhmä III:n ehdotusten pohjalta silloista runsaan 500 opiskelijan sisäänottomäärää laskettiin runsaaseen 350:een.

Hannu Halila

Suomen Lääkärilehti - 75 vuotta lääkärien ja potilaiden parhaaksi

Suomen Lääkärilehti juhli kesäkuussa 75 ikävuottaan. Lehden taival alkoi vuonna 1922, kun Lääkäriliiton hallitus päätti ryhtyä julkaisemaan Lääkäriliiton aikakauslehteä. Uuden lehden uskottiin herättävän kirjoitteluintoa aikaisempaa laajemmin ja elvyttävän vuorovaikutusta liiton hallituksen ja jäsenkunnan välille. Tänä päivänä lehti on monipuolinen ammattilehti, jossa julkaistaan lääketieteellisiä, terveyspoliittisia ja ammattiyhdistystoimintaan liittyviä artikkeleita. Tuoreen lukijatutkimuksen mukaan lähes 80 % lääkäreistä lukee lehteä säännöllisesti.

Uutiskirje Yhdysvalloista

Jo kolmannen kerran perushoidon alat valittiin erikoistumiskoulutuksessa ykköseksi useimmin. Kaikkiaan 7 583 nuorta lääkäriä eli 56 % vastavalmistuneista haki sisätautien, lastentautien tai yleislääketieteen koulutukseen. Viime vuonna osuus oli 54,4 %.

Tuula Fabrizio

Tutkimuksia Tyyneltä mereltä

"Tuo pukinpartainen tyyppi on varmastikin tänne rantautunut suomalainen merimies."

Erkki Karjalainen

VASTINE QALY:sta priorisoinnissa

Matti Häyry kirjoittaa Lääkärilehdessä 14/97 QALY-mallin käytöstä priorisoinnin apuna, tuoden esille lähinnä sen huonoja puolia (1). Kirjoitusta leimaa kuitenkin useita malliin kohdistuvia virheellisyyksiä sekä kyvyttömyys tai haluttomuus lähestyä priorisoinnin ongelmaa yhteiskunnallisesta, ei yksilöllisestä näkökulmasta.

Janne Aaltonen