Lääkäri on hyvä kuntoutumaan

Tämän päivän työelämän vaatimuksissa useimpien on saatava moottorista irti täydet tehot ainakin suurimman osan aikaa. Neljänkymmenen vuoden suoriutuminen työelämässä edellyttää tietoista huoltokirjanpitoa. Olisi huolehdittava määräaikaishuolloista, opittava kuuntelemaan jo moottorin pieniä huokauksia ja osattava kyllin aikaisin reagoida niihin. Itseään pitäisi arvostaa tarpeeksi, niin ettei hyväksyisi oman fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin ennenaikaista rapautumista.

Satu Niitamo

Masennus ja fyysiset sairaudet myös lääkäreillä tavallisia itsemurhan riskitekijöitä

Rekisteritiedot suomalaisten itsemurhan tehneiden lääkärien terveydestä osoittavat, että heillä on ollut samoja terveysongelmia kuin muillakin itsemurhan tehneillä ihmisillä. Masennus ja fyysiset sairaudet, yhdessä tai erikseen, ovat tavallisia diagnooseja. Myöskään lääkärien masennusta ei ole riittävästi hoidettu, joskin hoidoista on vain niukalti tietoa. Lääkeaineilla, jotka ovat lääkärille helposti saatavilla, näyttää olevan merkitystä lääkärien itsemurhissa sekä itsehoidon välineinä, riippuvuuden aiheuttajina että itsemurhavälineinä. Vakavilla fyysisillä sairauksilla on oma erityinen merkityksensä, etenkin iäkkäille lääkäreille.

Sari Lindeman

Verkostolääkäritoiminta Pohjoismaissa

Lääkärien terveydentila, työsidonnaisuus, stressi ja työuupumus ovat herättäneet paljon keskustelua eri maiden lääkäriyhdistysten piirissä erityisesti viimeksi kuluneiden runsaan kymmenen vuoden aikana. Samoin on kiinnitetty huomiota lääkäreihin kohdistuneisiin kanteluihin, oikeudenkäynteihin ja puolustautumisen vaikeuteen sekä lääkärin muuttuvan roolin aiheuttamiin paineisiin. Useissa länsimaissa on päädytty kollegiaalisen avunannon käynnistämiseen näissä tilanteissa. Pohjoismaista ensimmäisenä lääkärien tukiverkostosto muodostettiin Tanskaan, jossa toiminta on jo varsin laajaa. Tanskalaisten esimerkkiin on syytä tutustua nyt, kun luottamuslääkärijärjestelmä on käynnistymässä meilläkin Suomen Lääkäriliiton aloitteesta.

Kirsti Pakkala

Kilpailuta työnantajia

Lääkärien ammatillinen itsetunto on yleensä hyvä. Vankka peruskoulutuspohja, pitkä erikoistuminen ja jatkuva täydennyskoulutus antavat varmuutta ja itseluottamusta, jota tarvitsemme potilastyössä. Osaamme perustella tutkimussuunnitelman, diagnoosin ja hoitovalinnan. Tarvittaessa olemme valmiita kovaankin kädenvääntöön puolustaessamme valittua hoitolinjaa tahi potilaan etua. Kuoleman ja kärsimyksen edessä sopii olla nöyrä, mutta ammattitaito on hyvä ja se mitä ei tiedetä, siitä otetaan selvää. Sellaiseen lääkäriin voi turvautua luottavaisin mielin.

Kati Myllymäki

Tiukka edunvalvontasyksy tulossa: Lääkärien palkkaan saatava tuntuva korotus

Lääkäriliitossa valmistaudutaan vaikeaan neuvottelukierrokseen, sillä tavoitteeksi on asetettu tuntuvan tasokorotuksen saaminen lääkärien peruspalkkaan. Lääkärikunnan tyytymättömyys ansiotasoonsa on voimistunut vuosi vuodelta ja viime aikojen kiistat lääkärien päivystyskorvauksista ja työajoista ovat herättäneet jäsenkunnan puolustamaan etujaan. Tämän syksyn ja talven neuvotteluissa ei tyydytä prosenttiin tai pariin, vaan lääkärien palkat on saatava ammatin vaatimusten mukaiselle tasolle.

Marit Henriksson

Gallup tutki: Lääkärien peruspalkkoja luullaan 3 000-8 000 markkaa todellista suuremmiksi

Suomalaiset arvioivat sairaalalääkärien palkat useita tuhansia markkoja todellista palkkatasoa korkeammiksi, ilmenee Lääkäriliiton vastikään Suomen Gallupilla teettämästä tutkimuksesta. Nuoren erikoistuvan sairaalalääkärin perustyöajan palkan ilman päivystyskorvauksia kuvitellaan olevan noin 13 700 markkaa, valmiin kirurgin 21 500 ja psykiatrin 19 400 markkaa kuukaudessa. Tämäntasoista peruspalkkaa vastaajat pitäisivät myös sopivana näille ammattiryhmille -- nuorten lääkärien palkan suotaisiin olevan jopa runsaat tuhat markkaa korkeampi.

Marit Henriksson

Kutsu Lääkäripäivien 1998 posterinäyttelyyn

Lääkäripäivät 1998 Läkardagarna järjestetään totuttuun tapaan tammikuussa Helsingissä. Posterinäyttely kuuluu luonnollisena ja tärkeänä osana tähän tapahtumaan. Näyttelyn toteutus noudattaa aikaisempien vuosien käytäntöä ja näyttelyyn otetaan sekä lääketieteellisiä että muita terveydenhuoltoon liittyviä postereita.

Marianne Gripenberg

Paiseruttoalueella Perussa

Perun Cajamarcan vuoristoalueella oli puhjennut paiseruttoepidemia kymmenen vuoden tauon jälkeen. Saimme kuulla siitä ja Lääkärin Sosiaalinen Vastuu ry:n jäseninä lähdimme tutustumaan tilanteeseen. Meitä oli kolme, Sointu Suomenrinne, Marja-Liisa Eloranta ja minä lastenlääkäri. Saimme Ulkoministeriöltä tukea projektille vuosille 1995-97.

Kaarina Swanljung

OIKAISU

Lehtemme numerossa 22-23/97 julkaistiin katsaus makrolidien käytön yleistymisestä (Huovinen ym, SLL 1997;52:2538-2541). Sen kuviossa 1 oli virhe, joka sai nimenomaan makrolidien käytön lisäyksen näyttämään todellista pienemmältä. Tässä kuvio korjattuna.

Hoitokohtaamisen renessanssin välttämättömyys ja merkitys

Potilaan tekemää valintaa tulisi kokeilla sairaanhoidon "markkinoiden" ohjaamisessa, kirjoittaa Pekka Vuoria.

Pekka Vuoria