Kärpäset voivat toimia helikobakteerin vektoreina

Helicobacter pylori on merkittävä tekijä kroonisen B-tyypin gastriitin, pohjukaissuolihaavan ja mahan adenokarsinooman patogeneesissä. Vaikka bakteeri infektoi kroonisesti suurta osaa ihmiskunnasta, infektion tarttumisreitit tunnetaan toistaiseksi huonosti. Tähänastiset tutkimukset viittaavat uloste-suu- tai suu-suu-reitteihin tai mahdolliseen ympäristölähteeseen.

Matti Viljanen

Cyclospora cayatensis - uusi suolistoparasiitti

Cyclospora cayatensis on äskettäin tunnistettu ja nimetty parasiitti. Sen ookystat erittyvät ulosteen mukana ja muuttuvat infektiivisiksi muutamassa päivässä. Parasiitti invasoituu erityisesti ohutsuolen enterosyytteihin ja oireita ilmaantuu viikon kuluttua kystojen kontaminoiman ravinnon syömisestä. Taudin oireita ovat viisi päivää tai pidempään jatkuva relapsoiva gastroenteriitti, voimakas väsymys ja ruokahaluttomuus. Tauti diagnosoidaan ulosteesta löytyvien ookystojen perusteella.

Matti Viljanen

Ensimmäinen HGE löytynyt Euroopasta

Ehrlichioiden merkitys ihmisen taudinaiheuttajina on varmistunut viime vuosina. Ihmisen granulosyyttiehrlichioosi (human granulocytic ehrlichiosis, HGE) kuvattiin ensimmäisen kerran kolme vuotta sitten Amerikassa, ja taudinaiheuttaja onnistuttiin viljelemään toissa vuonna. Samat Ixodes-ryhmän punkit siirtävät granulosyyttiehrlichioita ja borrelioita. Amerikasta on löytynyt muutamia kymmeniä HGE-tapauksia. Koska Euroopassa on sekä granulosyyttiehrlichioiden tarvitsemia vektoreita että varastoeläimiä, ensimmäisen HGE:n löytyminen oli vain ajan kysymys. Näyttää siltä, että kunnia löytää ensimmäinen eurooppalainen HGE on osunut slovenialaisille kollegoille. Diagnoosin varmistamisessa PCR-tekniikalla ja serologialla slovenialaisia avustivat sekä amerikkalaiset että ranskalaiset alan pioneerit.

Matti Viljanen

Vesikauhutapaus Englannissa

Vesikauhua ei ole esiintynyt Brittein saarilla vuoden 1902 jälkeen. Sen jälkeen maassa on diagnosoitu ainoastaan 20 rabiestapausta, mutta ne kaikki on siis tuotu ulkomailta. Rabieksen ei pitäisi tarttua ihmisestä toiseen, vaan tartunta saadaan aina eläimen pureman kautta. Tosin viruksen tiedetään tarttuneen silmän kornea-siirteen välityksellä. Siirre oli otettu potilaalta, jonka vasta myöhemmin havaittiin kuolleen vesikauhuun. Ihmisestä toiseen tapahtuva tartunta on siis teoriassa mahdollinen esimerkiksi eritteiden välityksellä.

Pentti Huovinen

Verisolukasvutekijää kyllä kiitos - mutta kenelle ja milloin

Verisolujen kasvuun vaikuttavat tekijät ovat olleet intensiivisen tutkimuksen ja keskustelun kohteena erityisesti viimeisen vuosikymmenen ajan. Punasolujen lisääminen erytropoietiinilla on ollut kauan tunnettua, eivätkä valkosolupuoleen vaikuttavat tekijätkään ole aivan eilisen teeren poikia. Uusin tulokas on muutama vuosi sitten keksitty trombopoietiini, verihiutaleisiin vaikuttava kasvutekijä. Erytropoietiinilla on hyväksytty käyttönsä punasolumassan lisäämisessä valikoiduissa tapauksissa vaikkapa keskosilla ja tietyissä syövän aiheuttamissa tilanteissa. Enemmän julkisuudessa on keskusteltu kuitenkin erytropoietiinin käytöstä doping-aineena. Trombopoietiinillakin, vaikka molekyylin löytyminen on vasta parin vuoden takaa, tehdään jo kliinisiä kokeiluja ja eläintyöt antavat viitteitä siitä, että sillä tulee olemaan paikkansa trombosytopenian hoidossa. Todennäköisesti ja toivottavasti ainakin syöpähoidon aiheuttaman luuydinlaman yhteydessä, sillä trombosyyttisiirrot ovat tavallisia ja tiheästi tarvittavia sekä lapsi- että aikuissyöpäpotilailla.

STM:n määräykset opioidiriippuvuuden hoidosta

Sosiaali- ja terveysministeriö antoi heinäkuun alussa määräykset opioidiriippuvaisten potilaiden vieroitushoidosta ja korvaushoidosta buprenorfiinia, metadonia ja levasetyylimetadolia sisältävillä lääkevalmisteilla. Määräykset tulevat voimaan syyskuun alusta.

Kivuntutkijat suosittavat riittävää lääkitystä lasten kivun hoitoon

Suomessa käytetään vähemmän kipulääkkeitä kuin useimmissa muissa maissa. Kuitenkin kivuntutkijat suosittelevat riittäviä lääkeannoksia erilaisten kiputilojen hoidossa. Erityisesti voimakkaita keskushermostoon vaikuttavia kipulääkkeitä muissa Pohjoismaissa kuluu jopa viisinkertainen määrä Suomeen verrattuna.

Lääketieteen suurmessut Düsseldorfissa ensi syksynä

Joka toinen vuosi pidetään Düsseldorfissa neljät lääketieteen erikoismessut, joihin kaikkiin liittyy alan kongressi. Ensimmäisenä on vuorossa REHA International -kuntoutusmessut lokakuussa, sen jälkeen marraskuussa A+A työsuojelun ja työlääketieteen messut, MEDICA, lääkärikeskusten ja sairaaloiden maailmanfoorumi sekä ComPaMED, lääketieteellisen teollisuuden komponentteja, puolivalmisteita ja raaka-aineita esittelevät messut. Tässä jättitapahtumassa on yhteensä noin 4 000 näytteilleasettajaa ja kävijöitä messuille odotetaan yli 200 000.

Geenihoidon lainsäädännölliset ja eettiset ongelmat

Geeninsiirron sovellutuksia on jo ryhdytty tutkimaan kliinisissä hoitokokeissa myös Suomessa. Aluksi hoitoa kokeillaan vaikeaa, usein kuolemaan johtavaa tautia sairastaviin, joille muut hoitoyritykset eivät ole tuoneet apua. Kun hoidon yksilölliset riskit ja kalleus on asetettu tätä taustaa vasten, kokeilut on katsottu eettisesti hyväksyttäviksi. Geenihoidon eettisiä näkökohtia joudutaan kuitenkin pohtimaan paljon laajemmin etenkin, jos geeninsiirto tulevaisuudessa pystytään tekemään ituradan soluihin, jolloin turvallisuusraja on täysin erilainen kuin somaattiseen solulinjaan kohdistuvassa hoidossa.

Matti Vapalahti, Anu-Maaria Puumalainen, Seppo Ylä-Herttuala

Lääkkeiden hinnat, lääkekorvaukset ja hyvä lääkehoito

Tuotteen hinta on yleensä keskeinen tekijä hankintapäätöksessä, mutta reseptilääkkeiden kohdalla näin ei ole, koska päättäjä, ostaja ja maksaja ovat osittain eri henkilöitä tai tahoja. Kokonaiskustannukset koostuvat lääkkeen hinnasta, käytön määrästä, terveysvaikutuksista ja vaihtoehtotoimintojen kustannuksista. Hinnan avulla on vaikea vaikuttaa terveyden kannalta rationaaliseen lääkitykseen. Lääkekorvaukset ovat yksi tapa vaikuttaa lääkkeen määräykseen. Korvauskäytännön säätely voi kohdistua 1) sairauteen tai tilaan, 2) sairauden tai tilan vaikeusasteeseen tai tyyppiin, 3) lääkeryhmään tai lääkeaineeseen, 4) valmisteeseen (kauppanimeen). Lääkerekisteröinnin perusteiden muututtua löyhemmiksi on korvauskäytännön avulla tapahtuvan säätelyn tarve lisääntynyt. Rationaalisen lääkehoidon kannalta sairauden tai tilan vaikeusasteen tai tyypin säätely on tärkein, mutta hallinnollisin toimenpitein vaikea toteuttaa. Toimenpiteet vaativat Kelalta uutta suhtautumista tutkimuksen ja selvitystyön edesauttamiseen, nykyaikaisempaa koulutus- ja tiedotuskäytäntöä, selkeää roolin määrittelyä ja tarvittavan asiantuntemuksen hankkimista Kelaan.

Elina Hemminki