Akillesjännerepeämän epidemiologia ja kirurgisen hoidon tulokset

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää: (1) totaalin akillesjännerepeämän esiintyvyyttä ja muutoksia iän, sukupuolen ja vammamekanismin suhteen Oulun kaupungin väestössä vuosina 1979-94, (2) vammapotilaan veriryhmän vaikutusta repeämän mahdollisena taustatekijänä iän, sukupuolen ja liikunnallisen aktiviteetin suhteen, (3) uuden kliinisen pisteytysjärjestelmän avulla leikkaushoidon pitkäaikaistulokset ja tulosten ennusteeseen vaikuttavia tekijoitä, (4) nilkan isokineettisten ojennus- ja koukistusvoimien palautumista vamman jälkeen, sekä (5) mikrovaskulaarisen rekonstruktiokirurgian pitkäaikaistulokset akillesrepeämäkirurgiaa komplisoivissa iho- ja pehmytkudospuutoksissa.

Juhana Leppilahti

Virusinfektion vaikutus keskushermoston autoimmuunireaktioon

Virusinfektioita on epäilty osallisiksi MS-taudin syntyyn jo yli sadan vuoden ajan eli lähes yhtä kauan kuin sairaus on kliinisenä ja histopatologisena oireyhtymänä tunnettu lääketieteellisessä kirjallisuudessa. Virusinfektioiden osuutta MS-taudin synnyssä ja etenemisessä tukevat poikkeavat immuunivasteet viruksia kohtaan MS-potilailla, demyelinaatio eli valkean aineen myeliinituppien tuhoutuminen tiettyjen ihmisen ja eläinten virusinfektioiden yhteydessä sekä tavanomaisten virusinfektioiden taipumus laukaista pahenemisvaiheita MS-potilailla. Minkään yksittäisen viruksen osallisuutta taudin patogeneesissä ei ole kuitenkaan voitu varmentaa. Tämä saattaakin laukaisevan tekijän ja sairauden puhkeamisen välisen pitkän latentin ajan vuoksi olla mahdotonta.

Merja Soilu-Hänninen

Hoidetun potilaan kustannuslaskenta sairaalassa

Terveydenhuollon kustannukset ovat lisääntyneet länsimaissa viimeisen kymmenen vuoden aikana keskimäärin yli 10 % nopeammin kuin valtioiden bruttokansantuote. Tämä on osittain seurausta siitä, että terveydenhuollon mahdollisuudet hoitaa erilaisia sairauksia ovat viime vuosien aikana lisääntyneet uusien laitteiden, lääkkeiden ja hoitomenetelmien myötä. Terveydenhuollon kustannuksia ei ole tarvinnut myöskään yksityiskohtaisesti selvittää, sillä vuosittain on vaadittu ainoastaan hyvin karkealla tasolla laskelmat resurssien käytöstä. Johtajat eivät näin ollen ole joutuneet paneutumaan kustannuslaskentaan, vaan ovat keskittyneet lähinnä lääketieteelliseen ja hoitotieteelliseen toiminnan suunnitteluun ja seurantaan. Lääkärit tekevät kuitenkin satoja kustannuksiin yhteydessä olevia päätöksiä päivittäin potilaita hoitaessaan ilman asianmukaisia mahdollisuuksia seurata näiden päätöstensä vaikutuksia budjettiin. Julkinen sektori on nyt kaikkialla länsimaissä supistumassa ja resurssit niukkenemmassa myös terveydenhuollossa. Siksi on tärkeää nostaa mahdollisimman tarkka ja monipuolinen kustannusanalyysi keskeiseksi terveydenhuollon johtamisen elementiksi.

Päivi Sillanaukee

Kasvava selkä

Tutkimuksen yleisenä tavoitteena oli tuottaa ja verrata epidemiologisia perustietoja selän muodon kehityksestä normaalien ikätovereiden ja niiden nuorten välillä, jotka murrosiän kasvupyrähdyksen aikana kehittyvät epäsymmetrisiksi, skolioottisiksi, hyperkyfoottisiksi tai saavat alaselkäkipuja. Helsingin läntisen koulupiirin kaikki neljäsluokkalaiset tutkittiin 11 vuoden keskimääräisessä iässä ja heidän kasvuaan seurattiin vuosittain kolmen vuoden ajan.

Maunu Nissinen

Toimenpidetilasto 96: Toimenpiteet lisääntyivät, jonot ennallaan

Vuoden 1996 tilastot osoittavat terveydenhuollon laitoksissa tehtyjen toimenpiteiden määrän kasvaneen edellisvuotisesta 5 %. Osa lisäyksestä johtuu kuitenkin siitä, että päiväkirurgian tilastointi on kattavampaa kuin ennen.

Mielenterveyden ja verenkiertoelin-sairauksien hoitoon eniten hoitopäiviä

Vuonna 1996 lähes 15 % suomalaisista oli vuodeosastohoitossa. Yleisimpiä hoidon syitä olivat verenkiertoelimistön ja hengityselinten sairaudet, vammat, tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä synnytykset. Hoitopäiviä käytettiin eniten mielenterveyshäiriöiden ja verenkiertoelinten sairauksien hoitoon.

Akava vaatii veroalea budjettiin

Akava esitti kesäkuun lopulla hallitukselle kirjelmän tavoitteistaan valtion ensi vuoden budjettiin. Ensisijaisena tavoitteena on palkansaajien tuloverotuksen ja työvoimakustannusten alentaminen. Muita Akavalla tärkeitä kysymyksiä ovat työvuorottelujärjestelmän ja työttömien koulutusvakuutuksen kehittäminen sekä maksuttoman esiopetuksen toteuttaminen.

Kotona tapahtuva saattohoito ja sen kustannukset - Kotkan malli

Kuolevan potilaan hoitaminen kotona on vaihtoehto, johon Suomessa on kiinnitetty hyvin vähän huomiota. Syöpäpotilaiden saattohoitoa kotona ja hoidon tukemista terveyskeskuksen kotisairaanhoitopalveluilla kokeiltiin kolmen vuoden ajan Kotkassa. Saattohoito perustui omaishoitoon ja potilaan luokse tehtiin kotisairaanhoidon käyntejä 2-3 kertaa viikossa, viimeisinä vuorokausina useita kertoja päivässä. Kokeilun aikana todettiin, ettei saattohoito toimi omalääkärijärjestelmässä, vaan potilaat tarvitsevat kivunlievitykseen perehtyneen lääkärin. Kustannuksiltaan saattohoito kotona jää alle kolmannekseen laitoshoidon kustannuksista, mutta vaatii siihen perehtynyttä henkilökuntaa ja valmiudet vaikeisiinkin hoitotilanteisiin.

Eero Vuorinen, Asta Saario

Miten nuorten terveys on muuttunut 20 vuoden kuluessa?

Nuorten terveystapatutkimuksissa on tutkittu nuorten kasvua ja terveyttä koko maan kattavilla postikyselyillä joka toinen vuosi 1977-97. Kahden vuosikymmenen kuluessa 12-18-vuotiaat ovat kasvaneet pitemmiksi ja myös kuukautisten ja siemensyöksyjen alkamisiät ovat varhaistuneet. Koettu terveys ja psykosomaattiset oireet ovat pysyneet ennallaan. Ylipainoisuus ja lihavuus, astmat ja allergiset nuhat sekä selkä- ja niskakivut ovat lisääntyneet. Lääkkeiden käyttö särkyihin, vilustumiseen ja yskään on yleistynyt. Nuorten terveyden muutoksilla ei ollut välitöntä yhteyttä 1980-luvun taloudelliseen noususuhdanteeseen eikä 1990-luvun lamaan.

Matti Rimpelä, Arja Rimpelä, Andres Vikat, Elina Hermanson, Riittakerttu Kaltiala-Heino, Elise Kosunen, Annikki Savolainen

Erikoissairaanhoidon talous vuoden 1995 terveystaseissa - uusi kirjanpitokäytäntö muuttaa näkymiä

Uusi kirjanpitokäytäntö antaa entistä realistisemman kuvan erikoissairaaloiden talouden tilasta, ja tähänastisiin tilinpäätöksiin perustuvat taloussuunnitelmat voivat kirjoittajien mukaan osoittautua ylimitoitetuiksi. He analysoivat liikekirjanpidon mukaisilla tunnusluvuilla kolmen sairaanhoitopiirin ja yhden yksityissairaalan tilinpäätöstä vuodelta 1995. Kaikkien kunnallisten yksiköiden talous oli selvästi heikommalla perustalla, kuin niiden omista taseista saattoi päätellä. Vahvimmilla oli yksityissairaala paremman kustannusrakenteensa ja mukautumiskykynsä ansiosta.

Ilkka Vohlonen, Seppo Jaatinen