Edellisen johdosta

En tosiaankaan vastusta minkäänlaista tieteellistä tutkimusta, olipa aihe sitten poronhoitoa, homeopatiaa tai lääkityksen tehoa. Reaktioni EU-parlamentin paperiin koski lähinnä tutkimuksen rahoitusta. Eli jos mikään yliopisto tai tutkimuslaitos ei ole onnistunut osoittamaan kiistatonta hyötyä/tehoa jostakin hoitomuodosta, niin tuleeko veronmaksajien rahoilla sitten käynnistää projekteja, joissa jopa tingitään ja vääristellään tutkimusmetodit ja kriteerit "oikeiden" tutkimustulosten saavuttamiseksi.

Kati Myllymäki

Lääkärit ja tupakointikyselyihin vastaaminen

Vesa Jormanainen ym. kirjoittivat Lääkärilehdessä (20-21/97) suomalaisten lääkäreiden tupakointitavoista vuosina 1990 ja 1995. Minunlaiselleni tupakoinnin vastustajalle ilmoitetut luvut ja trendit olivat varsin mieluisaa luettavaa, ainoa huolestuttava yksityiskohta oli runsaan tupakoinnin (> 20 savuketta/pv) lisääntyminen päivittäin tupakoivilla naisilla. Koska päivittäin tupakoivien naisten lukumäärä oli varsin pieni, ei havaintoon tarvinne suhtautua kovin vakavasti.

Rainer Fogelholm

Vastaus Rainer Fogelholmille

Kiitämme professori Fogelholmia arvokkaista kommenteista, jotka liittyvät artikkeliimme. Perusjoukkoon - suomalaiset lääkärit - nähden postikyselymme ovat ikä- ja sukupuolijakauman perusteella edustavat.

Vesa Jormanainen, Markku Myllykangas

Kotivammaisuudesta ja lapsuuden haavoista: Yleistä taustaa Martti Paloheimon uudelle kirjalle

Martti Paloheimo on yksi maamme kokeineimmista käytännön psykiatreista, jonka ura on kestänyt yli puolen vuosisadan ajan. Lisäksi hän on kirjoittanut toistakymmentä yleistajuista kirjaa, jotka koskevat ihmissuhteita ja mielenterveyttä. Erityisen huomionarvoinen asia on, että se psykiatrian aihepiiri, jota hän viimeisessä kirjassaan esittää, on hänelle sisäistynyt eheäksi kokonaisuudeksi vasta viimeisen puolen vuosikymmenen aikana. Tämä on esimerkki psykiatrisen opetuksen kaavoittuneisuudesta tiettyihin ulkonaisiin muotoihin. Nämä eivät salli relevanttien empiiristen havaintojen muotoutumista tosiasioiksi, jotka voisivat antaa uusia mahdollisuuksia paremmin hoitaa menneisyytensä vankeina olevia kärsiviä ihmisiä.

Erkki Huhmar

Kivuntutkimusyhdistys perustettiin - miksi?

Kroonisen kivun hoito on eräs nykylääketieteen suuria ongelma-alueita. Perinteisessä biolääketieteellisessä koulutuksessa kipua on ajateltu lähinnä kudosvaurion merkkinä, ja tutkimusta ja hoitoa on suunnattu taustalla olevan sairauden diagnosointiin ja hoitoon. Tietämys kroonisen kivun neurofysiologisista mekanismeista on kuitenkin viime vuosikymmenten aikana oleellisesti lisääntynyt ja muuttanut näkemyksiä. Krooniseen kipuun tiedetään liittyvän monia häiriöitä kivun välittymis- ja muuntelumekanismeissa kuten muutoksia ääreishermoissa, kivun välittymisessä selkäydintasolla sekä keskushermoston herkistymistä kipusignaalin käsittelyssä. Näiden neurofysiologisten muutosten katsotaan tekevän kroonisesta kivusta sairauden sinällään ja muuttavan oleellisesti käsityksiä myös kroonisten kipujen hoidosta.

Eija Kalso, Heli Forssell, Heikki Antila, Juha Hänninen

Lääkärinvala

Te korvasitte elämän ihmisyydellä.

Helena Rousu

Kohti kivun hallintaa

"Sjömannen ber inte om medvind, han lär sig segla", siteeraa ruotsalainen anestesiologi ja kipulääkäri Gunilla Brattberg Gustaf Lindborgia kipuoppaassaan. Lukuisat mietelauseet ja runot rikastuttavat sujuvaa ja helposti lähestyttävää tekstiä tässä alansa klassikkoihin luettavassa teoksessa. Brattbergin kolmeosainen kirjasarja parin vuoden takaa on jatkuvasti ajankohtainen ja tulisi viipymättä kääntää suomalaisten luettavaksi. Uskoisin lukijoita riittävän sekä maallikoiden että terveysalan ammattilaisten piiristä. Laajalle yleisölle Brattberg lienee tekstinsä suunnannutkin.

Reino Pöyhiä

Kotivammaisuutemme

Luin psykiatri Martti Paloheimon kuvaaman suomalaisen kärsimysnäytelmän pitkänäperjantaina. Kärsimystä ei seurannut pääsiäisen kirkastus, sillä kirjan julma sanoma ei päästänyt kynsistään. Se kertoo suomalaisten vanhempien rakkaudettomuudesta, joka Paloheimon mukaan johtaa kotivammaisuuteen. "Meidän maassamme on sukupolvien ajan kohdeltu lapsia hämmästyttävän karusti. Selkäsauna oli usein ainoa kasvatustapa. Suomi on lapsivihamielinen maa!" Näin on, eikä tilanne ole muuttunut inhimillisemmäksi, sillä vanhemmilta opittu uusvälinpitämättömyys leimaa tuskallisesti suomalaista "kansankotia".

Markku T. Hyyppä

Suomen kansantalous eilen tänään ja huomenna

ETLA:n toimitusjohtajan Pentti Vartian ja ekonomistin Pekka Ylä-Anttilan kirja Suomen talouselämän kehityksestä on kahtiajakoinen: henkeäsalpaavan tosiasiakokoelman väliin on sijoitettu elinkeinoelämän tulkintoja kansantaloudesta.

Tapani Piha

Galeeniset lääkevalmisteet

Claudios Galenos (noin 129-200) oli kreikkalaissyntyinen lääkäri, joka toimi suuren osan elämästään antiikin ajan Roomassa. Galenos saavutti kuuluisuutta sekä käytännön lääkärinä että tutkijana. Hän kirjoitti suuren määrän lääketieteellisiä teoksia, kaikkiaan noin 500, joista 85 on säilynyt. Galenoksen dogmaattinen, opettavainen ja yksityiskohtainen tyyli vastasi aikakauden odotuksia. Hänen teoksistaan oli löydettävissä vastaukset kaikkiin kysymyksiin. Galenoksesta tuli auktoriteetti, jota lääketieteen myöhemmät edustajat pitivät kauan ainoana oikeana. Suureksi osaksi siitä syystä lääketieteen kehitys pysähtyi pitkäksi aikaa. Galenos viitoittikin eurooppalaisen lääketieteellisen ajattelun ja käytännön lähes puoleksitoista vuosituhanneksi eteenpäin. Nykypäiviin saakka Galenoksen nimi on säilynyt galeenisten lääkkeiden nimikkeessä.

Arno Forsius