Tupakkaoikeudenkäynnistä

Viimeisimmän tupakkaoikeudenkäynnin tuomio on sanomalehdissä herättänyt kohtalaista mielenkiintoa. On kuitenkin yllättävää, että asiaa on lääketieteellisissä piireissä käsitelty varsin niukasti.

Pekka Puska

Oikeus valita lääkärinsä

Lehtemme päätoimittaja esitti pääkirjoituksessaan (10/97) paljon hyviä näkökohtia potilaan oikeudesta valita lääkärinsä. Kirjoituksessa oli kuitenkin pari pääkaupunkivaikutteista sarnmakkoa, jotka on syytä siirtää medisiinisen meteorologian pilviin.

H. Tapio Hanhela

Eminence or evidence?

Viime aikoina ovat puhtaasti lääketieteellistenkin artikkelien kirjoittajat ottaneet tavakseen käyttää, muiden lisäksi, talouselämästä lainattuja komealta kalskahtavia titteleitä kuten "toimialajohtaja" tai "tulosyksikön johtaja". Miksei sitten yhtä hyvin terveyslautakunnan puheenjohtaja tai rotariklubin presidentti? Silmäni eivät vielä ole auenneet ymmärtämään miten taloudellishallinnollisen vastuun sinänsä arvokas kantajuus olisi tässä yhteydessä jotenkin oleellista. Kansainvälisissä julkaisuissa ei tällaista tittelinkipeyttä esiinny. Lisänneekö tirehtöörinarvo kirjoituksen todistusvoimaa tietyn kliinisen tai lääketieteellisteoreettisen ongelman selvittelyssä, vai voisiko kotimaisissakin lehdissä palstatilan käyttää hyödyllisemmin? Eikö klassinen yhdistelmä ylilääkäri + dosentti + LKT enää riitä?

Markku Walamies

Ilokaasu alkoholismin hoitona - addiktion ylläpitoa

Haluan kiittää Salaspuroa ja Alhoa keskustelun herättämisestä ilokaasuhoidosta alkoholiriippuvuudessa ja kirjoituksessa (SLL 9/97) esitetyistä järkevistä mielipiteistä. Itse en toimi alkoholiriippuvuuden hoidossa, mutta sen sijaan minulla on vuosikymmenien kokemus sekä riippuvuuksista että niiden katkaisusta.

Ilokaasuhoidosta

Suomen Lääkärilehdessä 18-19/97 on alkoholiprofessorin vastine hänen toimintaansa kritisoiviin mielipiteisiin, mutta hän on kiertänyt kuin kissa kuumaa puuroa ja vastaillut vain vähäpätöisiin oheiskysymyksiin. Esimerkkinä mainittakoon, että hän sanoo: "...rahoittajien (esim. KELA) päätöksiin en voi vaikuttaa, vaikka haluaisinkin...". Toivon, että tämä on totta tällä hetkellä, sillä meillä on runsaasti tietoa siitä, että alkoholiprofessori, jolla muuten EU:n sääntöjen vastaisesti on monopoliasema, on useasti vetänyt ja yrittää näköjään edelleenkin vetää maton ilokaasuhoidon alta.

Reijo Ojutkangas

Yskästä hengitysvajaukseen - suomenkielinen keuhkosairauksien oppikirja

Keuhkosairauksien hoitoon on viime vuosikymmenenä tullut merkittäviä muutoksia. Perusmekanismien parempi tunteminen ja uusien tutkimusmenetelmien mahdollistama tarkempi diagnostiikka ovat johtaneet hoitokäytäntöjen muuttumiseen ja laajentaneet keuhkosairauksien kirjoa. Suomenkielisestä keuhkoalan oppikirjasta on ollut selvä tarve.

Tuomo Kava

Käyttökelpoinen suomalainen teos ihotaudeista

Ihotaudit ovat niin yleisiä, että esimerkiksi terveyskeskuslääkärin potilaista 6-8 % hakeutuu hoitoon ihovaivan vuoksi, lisäksi muun sairauden vuoksi vastaanotolle tulleet potilaat ottavat varsin usein puheeksi iho-ongelmansa. Myös työterveyslääkärillä tulee olla riittävät tiedot ihotaudeista ja niiden etiologiasta; todetaanhan maassamme vuosittain noin 1000 ammatti-ihotautitapausta.

Paavo Jäppinen

Kiintoisaa kynsitietoa

Samat tekijät ovat pari vuotta aikaisemmin julkaisseet kynsiraamatun (513 s.), joka on saanut pelkkää kiitosta ympäri maailman. Nyt tulee vähä-katekismus: pienempiä sivuja on 215. Voisi odottaa, että alan valiot saavat tärkeän asian sopimaan siihenkin.

Raimo Suhonen

Satavuotias asetyylisalisyylihappo

Kivun lievittäminen on ollut ammoisista ajoista ihmiskunnan tavoitteena. Sattuma ja kokeilut ovat paljastaneet kasveissa aineita, joilla voitiin vähentää tai poistaa kipua. Tällaisia kasveja olivat mm. unikko, intianhamppu, villikaali ja mandragora. Yrttien teho vaihteli kuitenkin arvaamattomasti raaka-aineista ja valmistusmenetelmistä riippuen. Lisäksi lääkkeillä oli haitallisia vaikutuksia psyykeen.

Arno Forsius

Erikoislääkäriksi pätevöitymisen uudistus on tehtävä yksityiskohtaisesti

Suomalaista lääketieteen opintojärjestelmää on sovitettu EU-säädöksiin jo usean vuoden ajan. Erikoislääkärikoulutusta tarkasteli viimeksi Opetusministeriön alainen EU-erikoislääkärityöryhmä, joka jätti mietintönsä kesällä 1996. Sen jälkeen opetus- ja terveysministeriöiden yhteinen virkamiestyöryhmä jatkotyösti esityksiä. Virkamiesten aikomus uudeksi erikoisalajaoksi julkistettiin maaliskuussa 1997. Lääkäriliitto suhtautuu esitykseen kriittisesti.

Jarkko Ihalainen