HYKS:n sarkoomaryhmän hoitotulokset

Pehmytkudossarkoomien hoito vaatii usean erikoisalan yhteistyötä. Helsingin yliopistolliseen keskussairaalaan perustettiin 1987 viikoittain kokoontuva pehmytkudossarkoomaryhmä, johon kuuluu onkologi, plastiikkakirurgi, patologi ja radiologi. Viiden ensimmäisen toimintavuoden aikana ryhmä on käsitellyt 452 potilasta, joista 134:llä on todettu vartalon seinämän tai raajojen pehmytkudossarkooma. Kolmen vuoden seuranta-aikana 13 %:lla potilaista tauti uusi paikallisesti. Hoitotulokset ovat kansainvälisesti hyvät ja merkittävästi aiempia suomalaisia tuloksia paremmat.

Tom Wiklund, Erkki Tukiainen, Carl Blomqvist, Martti Virolainen, Pekka Virkkunen, Riikka Huuhtanen, Sirpa Asko-Seljavaara, Inkeri Elomaa

Verenpainepotilaiden ravinnonsaanti

Oulussa tehdyn tutkimuksen mukaan verenpainepotilaiden ruokavalio sisältää runsaasti rasvaa ja niukasti hiilihydraattia ja ravintokuitua. Ainoastaan 12 %:lla ruokavalio oli niukkaenerginen, vaikka 80 % verenpainepotilaista oli vähintään lievästi liikapainoisia. Tutkimuksen mukaan myös terveiden 40-60-vuotiaiden oululaisten miesten ja naisten ruokavalio oli 1990-luvun alussa edelleen varsin perinteinen.

Marja-Leena Törmälä, Riikka Junes, Asko Rantala, Heikki Kauma, Mauno Lilja, Antti Reunanen, Markku Savolainen, Antero Kesäniemi

Raskausajan infektioseulonnan laajentamiseen perusteita

Virukset, bakteerit ja parasiitit aiheuttavat 2-3 % vastasyntyneen sairauksista ja kehitysvammaisuudesta. Primaari-infektio alkuraskauden aikana on yleensä haitallisin. Ennenaikaisuus infektion seurauksena voi olla jopa tärkeämpi haitta kuin suoranainen infektio. Osa infektioista, esimerkiksi sytomegalovirus- ja toksoplasmainfektio, jatkuu vielä syntymän jälkeenkin. Käsitykset mikrobien vertikaalisesta transmissiosta ja niiden haitoista raskausaikana muuttuvat jatkuvasti. Nykytieto antaakin lääketieteellisiä, eettisiä ja taloudellisia perusteita laajempaan raskaudenaikaiseen infektioseulontaan ja -profylaksiin.

Tapio Kurki, Vilho Hiilesmaa

Huumeet infektioiden levittäjänä

Ensimmäinen huumeaalto kohtasi Suomea 1970-luvulla. Nyt Suomi ratsastaa toisen huumeaallon harjalla. Suoneen ruiskutettavien huumeiden käyttö on lisääntynyt ja käyttäjät ovat siirtyneet kovempiin aineisiin, kuten amfetamiiniin ja heroiiniin. Huumeiden käyttö lisää monien infektioiden tartuntariskiä, ja huumeiden käyttäjien keskuudessa onkin todettu useita epidemioita viime vuosina.

Tarja Potasev, Kai Savolainen

Yleistynyt tuskaisuus

Yleistynyt tuskaisuus on ahdistuneisuushäiriöistä vähiten tutkittu ja jäänyt usein myös vaille huomiota. Kuitenkin se on tavallinen, varhain alkava ja pitkäaikainen ahdistuneisuushäiriö. Sitä esiintyy usein samanaikaisesti muiden ahdistuneisuushäiriöiden ja masennuksen kanssa. Yleistynyt tuskaisuus heikentää toimintakykyä ja aiheuttaa huomattavaa hoidon tarvetta.

Ulla Lepola, Hannu Koponen

Infektiot sepelvaltimotaudin syynä - betonissako jo?

Maineikas oxfordilaisryhmä, joukossa varsinainen Peto epidemiologiksi, oli ottanut tehtäväkseen kriittisesti analysoida tähänastiset todisteet sepelvaltimotaudin ja kroonisten infektioiden yhteyksistä. Katsauksessa tarkastellaan, miten vakuuttava on todistusketju kolmen tutkituimman mikrobin, Helicobacter pylorin, Chlamydia pneumoniaen ja sytomegaloviruksen, osalta.

Heikki Arvilommi

Ei antioksidanttilisää infarktin sairastaneille

Kansanterveyslaitos, Helsingin yliopisto sekä National Institute of Health rekrytoivat vuosina 1985-88 lähes 30 000 miespuolista tupakoitsijaa tutkimukseen, jonka ensisijaisena tavoitteena oli selvittää alfatokoferolin ja beetakaroteenin keuhkosyövältä suojaavaa vaikutusta. Nämä ns. SETTI-tutkimuksen tulokset on julkaistu, ja kuten muistamme, ei noista antioksidanteista ollut ehkäisemään keuhkosyöpää. Tutkimuksen virallinen nimi on ATBC-tutkimus (Alpha-tocopherol Beta-carotene Cancer Prevention Study).

Robert Paul

Vartijaimusolmukkeen poisto korvaa kainalon tyhjennyksen

Vaikka mastektomioista on siirrytty yhä enemmän rinnan säästäviin leikkauksiin, on kainalon tyhjennys säilyttänyt asemansa rintasyöpäleikkaukseen kuuluvana rutiinitoimenpiteenä. Metastaattisten kainaloimusolmukkeiden poistolla voi olla terapeuttistakin merkitystä, mutta ennen kaikkea kliinikot ovat halunneet tietää kainaloimusolmukestatuksen mahdollisten lisähoitojen tarpeen arvioimiseksi. Kainalon tyhjennys ei kuitenkaan ole potilaan kannalta viaton toimenpide, sillä seurauksena saattaa olla leikatun yläraajan turvotusta, hermovaurioita ja kustannuksiakin leikkauksen laajuuden kasvaessa ja toipumisen hidastuessa. Näin nyt, mutta ei ehkä enää kauan, sillä tuoreissa tutkimuksissa on raportoitu erittäin lupaavia tuloksia ns. kainalon vartijaimusolmukkeen (sentinel node) poistosta kainaloimusolmukkeiden poiston vaihtoehtona.

Heikki Joensuu

Helicobacter pylorin perimä sekvensoitu

Helikobakteerin perimän yli 1,5 miljoonan emäksen järjestys on selvitetty viiden amerikkalaisen ja yhden ruotsalaisen tutkijaryhmän yhteistyön tuloksena. Helikobakteerista tuli näin seitsemäs täysin sekvensoitu bakteeri.

Matti Viljanen

Sairaudet lento-onnettomuuksien syynä

Britanniassa lento-onnettomuuksia selvittävä RAF:n Department of Aviation Pathology raportoi lyhyessä artikkelissa millaiset lääketieteelliset syyt ovat olleet kuolemaan johtaneiden lento-onnettomuuksien taustalla. Kyseinen laitos on kerännyt 1 000 perättäisen lento-onnettomuuden tiedot vuosilta 1956-95. Yleensä äkilliset sairaudet aiheuttavat noin 1,5 % lento-onnettomuuksista, mutta tässä brittiaineistossa lukema on 4,7 %. Aineistossa ovat mukana liitäjät, yksityislentokoneet, kaupalliset lentokoneet, sotilaslentokoneet sekä laskuvarjohyppääjät.

Robert Paul