Hyväksi- vai käyttö?

Aktio, ismi, synnyttää reaktion, vastaismin, kuten sovinismi feminismin, kapitalismi sosialismin, konservatismi liberalismin - tai pakkohoito heitteillejätön. Jos ei käyttöä (= use), sitten hyväksikäyttöä tai luukutusta (= use), usetusta koolla tai ilman.

Pisara

Terveydenhuollon menetelmien arviointi - mahdollisuus terveydenhuollon kustannuskriisin hallintaan?

Terveydenhuollon menot ovat joutuneet ja joutuvat vastedeskin yhä tarkemman suurennuslasin alle, kun kunnille kohdistetut valtionosuudet ovat edelleen vähenemässä. Saammeko terveydenhuoltoon sijoittamillemme markoille vastinetta koko rahan edestä, vai meneekö osa panostuksesta hyödyttömien tai lähes hyödyttömien toimintojen ylläpitämiseen? Alati kasvavia terveydenhuollon menoja on toki pyritty rajoittamaan monin keinoin, mutta toistaiseksi suhteellisen laihoin tuloksin. Osin tähän vaikuttaa se, että nopeasti yleiseen käyttöön leviävät uudet terveydenhuollon menetelmät, esimerkiksi uudet kuvantamistavat, vaativat usein mittavia laiteinvestointeja. Kalliitkin uudet laitteet, lääkkeet ja hoitotavat puolustavat kuitenkin paikkaansa, jos on osoitettu tai osoitettavissa, että niistä todella on hyötyä diagnostiikassa tai hoidossa ja että ne ovat kustannusvaikuttavia. Näin ei valitettavasti kuitenkaan kaikkien uusien laitteiden ja menetelmien kohdalla ole.

Kalevi Lauslahti, Heikki Joensuu, Risto P. Roine

Makrolidien käyttöön lisää harkintaa Atsitromysiinin käyttö kasvaa voimakkaasti

Makrolidien hankkimisesta sairausvakuutuskorvausta saaneiden määrä on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 1994 vuoteen 1996. Kasvu johtuu pääasiassa atsitromysiinin käytön lisääntymisestä. Makrolidit ovat kuitenkin edelleen toissijaisia vaihtoehtoja ylähengitysteiden infektioiden hoidossa. Makrolidien käytön lisääntyminen aiheuttaa voimakkaan valintapaineen bakteeripopulaatioon, ja tämän vaikutuksia on vaikea ennakoida. Uudet makrolidit ovat lisäksi suhteellisen kalliita. Siksi käytön kasvu on ongelmallista sekä lääketieteelliseltä että taloudelliselta kannalta.

Pentti Huovinen, Timo Klaukka, Erkki Palva, Mikstran Seurantaryhmä

Geeniterapian mahdollisuudet aivokasvainten hoidossa

Geeniterapia on kokeiluvaiheessa oleva uusi hoitomuoto pahanlaatuisiin aivokasvaimiin, joihin sairastuneiden ennustetta kirurgisten ja sädehoitomenetelmien kehitys ei juurikaan ole parantanut. Aivokasvaimet sopivat hyvin geenihoidon kohteeksi, koska ne ovat paikallisia eivätkä lähetä etäpesäkkeitä. Hoito voidaan myös kohdistaa täsmällisesti, sillä pahanlaatuista proliferoituvaa solukkoa ympäröi jakautumaton aivokudos. Merkkigeeninsiirrot ovat onnistuneet odotetusti ja osoittautuneet hyvin siedetyiksi. Hoitotarkoituksessa tehtyjen geeninsiirtojen alustavia tuloksia voidaan odottaa vuoden tai parin kuluttua. Ennen kuin hoitomuodon todellista tehoa voidaan ryhtyä arvioimaan, tarvitaan kuitenkin vielä paljon niin perustutkimusta kuin soveltavaakin tutkimusta.

Anu-Maaria Puumalainen, Matti Vapalahti, Seppo Ylä-Herttuala

Tuki- ja liikuntaelimistön sairauksien injektiohoidot

Tuki- ja liikuntaelimistön sairauksissa ja kiputiloissa paikallisilla injektiohoidoilla on oma tärkeä asemansa. Erilaiset kortikosteroidivalmisteet ovat markkinoille tulostaan lähtien olleet tärkeimpiä pistoksina annettavia paikallishoitolääkkeitä. Tukielinten kiputilojen puuduttaminen auttaa sekä diagnostiikassa että usein myös terapeuttisesti. Kondroprotektiiveja eli nivelrustoa suojaavia valmisteita on alettu käyttää yhä enemmän myös Suomessa.

Sakari Orava, Martti Kvist

Vakava masennus ja työkyky

Masennus heikentää usein työkykyä. Mini-Suomi-tutkimuksen mukaan henkilöistä, joilta oli diagnosoitu masennusneuroosi, 28 %:lla työkyky oli huomattavasti alentunut ja 7 % oli täysin työkyvyttömiä (1). Vakavan masennustilan aiheuttama työkyvyttömyys on vielä yleisempää; näiden potilaiden riski jäädä työkyvyttömiksi on oireettomiin verrattuna viisinkertainen (2). Tuoreen suomalaisen väitöskirjatutkimuksen mukaan psykiatriseen poliklinikkaan työkyvyn arviointiin lähetetyistä vakavaa masennusta sairastavista noin kahdella kolmanneksella työkyky oli merkittävästi alentunut ja täysin työkyvyttömiä oli 40 % (3).

Jouko K. Salminen, Simo Saarijärvi, Jukka Tikka, Sirkku Rissanen, Raimo Raitasalo, Tuula Toikka, Pauli Puukka

Huumeita kokeilleet varusmiehet kesällä 1996

Vuoden 1996 heinäkuussa 19,9 % varusmiehistä oli kokeillut huumeita elämänsä aikana, mikä on enemmän kuin missään aiemmassa vuosina 1968-1996 tehdyssä kyselylomaketutkimuksessa. Huumeita oli tarjottu 45 %:lle, ja 49 % tunsi huumeiden käyttäjän. Ystävä- ja tuttavapiirissä käytetyistä huumeista kannabiksen osuus väheni ja kovien huumeiden, erityisesti heroiinin, amfetamiinin ja LSD:n osuudet lisääntyivät vuodesta 1992 vuoteen 1996. Suomen toinen huumeaalto muuttaa luonnettaan.

Vesa Jormanainen, Timo Seppälä, Timo Sahi

Alkoholi ja perheväkivalta

Perheväkivalta ja runsas alkoholin käyttö liittyvät usein yhteen. Alkoholi lisää väkivallan todennäköisyyttä joko kemiallisen vaikutuksensa tai opittujen käyttäytymismallien kautta. Tutustuminen perheenjäsenten taustaan ja perheen nykytilanteeseen auttaa suunnittelemaan perhekohtaisia ennaltaehkäisyn ja hoidon keinoja. Lääkärin kannattaa ottaa puheeksi sekä päihteiden käytön että väkivallan mahdollisuus avoimesti, neutraalisti ja moralisoimattomasti, koska potilailla on monia syitä salailla näitä ilmiöitä. Hoitoa on tarjottava kaikille osapuolille sekä akuuttitilanteessa että sen jälkeen. Erityisesti on otettava huomioon perheen lasten mahdollinen hoidon tarve, kun he ovat olleet joko perheväkivallan todistajia tai kohteita.

Rauno Mäkelä

Trombosyyttikasvutekijä tulee

Ensin oli erytropoietiini, sitten tulivat granulosyyttikasvutekijä ja granulosyytti-makrofagikasvutekijä. Trombosyyttejä stimuloivaa tekijää on kauan kaivattu, sillä sen tarve esimerkiksi solunsalpaajia tarvitsevilla potilailla on suuri.

Robert Paul

Keski-ikäisen miehen ihannepaino - nyt se tiedetään

Britanniassa on säilötty 24 kaupungista yhteensä 7 735 keski-ikäisen miehen terveystiedot 15 vuoden ajalta. Tästä tietokannasta on laskettu ihannepaino eli paino, johon liittyy pienin kokonaiskuolleisuus, infarktikuolleisuus sekä aivohalvausriski ja diabeteksen kehittymisen riski.

Robert Paul