Reformen som gäller specialistkompetens kräver detaljbearbetning

Den finländska läkarutbildningen har redan under flera års tid anpassats till EU-lagstiftningen.

Lääkekustannusten kasvu kuriin Lääkekustannustyöryhmän keskeiset suositukset

Kesäkuun alussa sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä luovutti mietintönsä. Muistio sisältää monia erilaisia suosituksia, jotka kohdistuvat mm. lääkkeiden hintoihin, verotukseen ja lääkäreiden noudattamaan lääkehoitokäytäntöön. Lääkekorvausjärjestelmän perusrakennetta työryhmä ei ehdottanut muutettavaksi. Muistion lausuntokierros päättyy heinäkuun puolivälissä ja jatkotoimet käynnistynevät heti kesälomakauden päätyttyä.

Timo Klaukka

Kryo-ahg:n valmistuksen lopettaminen ja siihen liittyvät muutokset verenvuototautien hoidossa

Tuoreplasmasta kylmäsaostuksella erottuva osa, ns. kryo-presipitaatti, sisältää useita hyytymistekijöitä lähtöplasmaa suurempina pitoisuuksina. Tällaisia ovat tekijä VIII, von Willebrand -tekijä, fibrinogeeni ja tekijä XIII. Näiden tekijöiden perinnöllisiä ja hankinnaisia puutostiloja alettiin 1960-luvun loppupuolella hoitaa SPR:n Veripalvelun valmistamalla Kryo-AHG-valmisteella. Se on näihin päiviin asti säilyttänyt paikkansa maassamme ainoana F XIII -valmisteena, ja sitä käytetään ilmeisesti jonkin verran myös fibrinogeenin lähteenä. Sen muihin aikaisempiin käyttöaiheisiin on jo pitkään ollut käytettävissä virusturvalliset vaihtoehdot.

Vesa Rasi

Geenitekniikat ja lääkekehitys

Lääkemolekyylien biologinen seulonta ja lääkkeen keksiminen perustuu nykyään kemiallisten rakenteiden tehokkaaseen seulontaan. Onnistuneen seulonnan tuloksena saadaan lääkekehittelyn lähtökohta, johtomolekyyli. Sitä parantelemalla toivotaan päästävän lääke-ehdokasmolekyyliin, joka sitten viedään kohti kliinisiä kokeita ja markkinoita. Johtomolekyyliin voidaan päätyä rationaalisen suunnittelun pohjalta tai sitä voidaan etsiä tunnetuista kemiallisista rakenteista kootuista tietokannoista. Toisaalta ns. kombinatorisilla menetelmillä kyetään valmistamaan valtavia erilaisten satunnaisten rakenteiden koosteita, kombinatorisia kirjastoja. Molekyylien seulontamenetelmien kehittyminen mahdollistaa jopa miljoonien erilaisten rakennevarianttien läpikäymisen varsin nopeasti. Uusien lääkkeiden keksiminen ja kehitystyö onkin viime aikoina tehostunut olennaisesti, ja tärkeä osa tässä kehityksessä on ollut geenitekniikoiden soveltamisella.

Ismo Ulmanen, Jukka Tenhunen, Juha-Matti Savola

MS-potilaan lääkehoito

Multippeliskleroosin lääkehoito on kohdistunut pitkälti oireisiin. Sairauden etenemiseen ei lääkkein ole paljonkaan pystytty vaikuttamaan, ja moni alkuun lupaava lääke on vuosien kuluessa osoittautunut tehottomaksi. Nyt tilanne on muuttumassa, sillä lääketeollisuus on kehittänyt ja kokeilee parhaillaan useita lupaavia molekyylejä. Ensimmäiset niistä ovat jo käytössä Suomessa. Pessimismin on aika väistyä MS-taudin hoidosta.

Juhani Ruutiainen

Melatoniini perustutkimuksen valokeilassa

Melatoniini (N-asetyyli-5-metoksitryptamiini) on indoliamiineihin kuuluva peptidihormoni. Se on lajinkehityksessä säilyttänyt yksinkertaisen rakenteensa kaikissa elämänmuodoissa, joista sitä tähän mennessä on tutkittu. Siten myös sen tehtävät saattavat olla eri lajeilla samanlaisia. Nisäkkäillä melatoniini edistää pimeäntuloon liittyvää käyttäytymistä, esimerkiksi ihmisellä nukkumaanmenoa helpottamalla nukahtamista. Melatoniinin tuotanto on suurimmillaan yöllä ja pienimmillään päivällä. Talvella melatoniinin tuotanto on hieman suurempaa kuin kesällä. Se toimii eräänlaisena pimeän signaalina. Melatoniini välittää elimistölle tiedon sekä vuorokauden valoisan ja pimeän että mahdollisesti myös vuodenaikojen vaihdoksista. Melatoniini voitaisiin tämän takia osuvimmin nimetä joko yöhormoniksi tai talvihormoniksi.

Timo Partonen

Melatoniini unettomuuden hoidossa

Melatoniinin yleisesti hyväksyttyjä kliinisiä käyttöaiheita ei ole toistaiseksi pystytty määrittelemään. Tutkimuksissa melatoniinia on käytetty lääkkeenä hoidettaessa aikaerorasitusta, vuorotyön aiheuttamaa unettomuutta ja väsymystä sekä pitkäaikaista unettomuutta lähinnä vanhuksilla. Melatoniinilla on nukahtamista edistävä vaikutus, ja illalla otettuna se parantaa unen laatua unettomilla potilailla. Varsinainen unilääke se ei kuitenkaan ole. Melatoniinin pitkäaikaisesta käytöstä mahdollisesti aiheutuvia sivuvaikutuksia ei vielä tunneta riittävästi, joten lääkärin tulee edelleen punnita huolellisesti käytön mahdolliset edut ja haitat määrätessään potilaalleen lääkkeeksi melatoniinia.

Timo Partonen

Uniapnean vaikutus kohonneen verenpaineen ja aikuistyypin diabeteksen hoitoon

Uniapnea-oireyhtymä on yleinen keski-ikäisessä väestössä. Noin puolella näistä potilaista on myös kohonnut verenpaine, ja toisaalta noin 30 %:lla verenpainepotilaista on uniapnea. Aikuisiän diabeteksen ja uniapnean samanaikaisesta esiintymisestä on hyvin vähän tutkimustietoa, mutta kokemuksen mukaan varsin monilla uniapneapotilailla on tämäkin sairaus. Uniapnean onnistunut hoito näyttää korjaavan sekä verenpainetta että insuliiniresistenssiä. Yleensä uniapneapotilaan kohonnutta verenpainetta ja aikuisiän diabetesta voidaan hoitaa tavanomaisten periaatteiden mukaan. Liikapainon korjaaminen laihduttamalla on tärkeää kaikkien näiden tilojen hoidossa.

Ilkka Kantola

Lääkäreiden tupakointi Suomessa vuosina 1990 ja 1995

Suomalaisten lääkäreiden tupakointi vähenee edelleen. Vuonna 1995 mieslääkäreistä 7 % (10 % vuonna 1990) ja naislääkäreistä 3 % (6 %) ilmoitti tupakoivansa päivittäin. Päivittäin tupakoivien lääkäreiden tupakka-annosten määrä väheni, tupakoinnin lopettamisyritysten ilmoittaneiden osuudet lisääntyivät sekä todennäköisyys jatkaa tupakointia seuraavan viiden vuoden aikana väheni vuodesta 1990 vuoteen 1995. Muutokset olivat suotuisammat tupakoivilla mieslääkäreillä kuin naislääkäreillä.

Vesa Jormanainen, Markku Myllykangas, Klas Winell, Aulikki Nissinen

Kohtuujuomisen raamit

On jo laajasti tunnettu asia, että jonkinmoinen alkoholinkulutus vähentää sepelvaltimotaudin riskiä, mutta liika kuitenkin on pahasta. Maailmanlaajuista MONICA-tietokantaa hyväksi käyttäen australialaistutkijat ovat pyrkineet selvittämään, mikä on optimaalinen alkoholinnauttimisen frekvenssi tässä suhteessa.

Robert Paul