Kuuro lapsi ja sisäkorvaimplantti

Sisäkorvailmplantteja on menestyksellä asennettu kuuroutuneille aikuisille, joiden kuulo on tämän apuvälineen avulla palautunut lähes ennalleen. Tilanne on toisenlainen lapsilla, jotka ovat syntymästään saakka tai pian sen jälkeen kuuroutuneita. Leena Komonen Kuulovammaisten lasten vanhempien liitosta kertoo, että syntymäkuurojen lasten implanttileikkaukset aloitettiin Suomessa vuonna 1995, ja tähän mennessä niitä on tehty vasta noin viidelle lapselle.

Tekstimuotoisen sairauskertomusmateriaalin säilytyskustannukset erikoissairaanhoidossa

Sairauskertomusten säilyttäminen paperitallenteena on kallis ja tilaavievä arkistointimuoto. Siirtyminen sähköiseen tallentamiseen säästäisi huomattavasti rahaa uusilta tilainvestoinneilta, mutta vaatisi jonkin verran laitehankintoja ja työskentelytapojen muutoksia. Sähköiseen muotoon tallennettu sairauskertomus on aina saatavilla ja sitä on helppo siirtää hoitoketjun eri vaiheissa. Siirtymävaiheessa pitäisi ylläpitää molempia arkistomuotoja, joka lisää tilapäisesti kustannuksia. Sähköisen arkistoinnin kustannukset ovat pienimmillään vain noin kymmenesosa perinteisen arkistoinnin kustannuksista.

Petri Karinen, Teemu Kemilä, Pirjo Koivukangas, Pirjo Karhunen-Lappalainen, John Koivukangas, Lauri Nuutinen

Kokemuksia ja ajatuksia lääkärin roolista dementiayksiköissä

Dementiapotilaita hoidetaan laitoksissa tavallisimmin pitkäaikaisyksiköissä. Diagnoosin varmistuttua lääkärin tehtävänä on huolehtia myös mahdollisten muiden somaattisten sairauksien hoidosta. Psyyken lääkitykseen perehtyminen on tärkeää, koska oikealla lääkityksellä voidaan lievittää oireita ja ylläpitää potilaan toimintakykyä mahdollisimman pitkään. Vaikka lääkäri ei olisikaan jatkuvasti hoitoyksikössä paikalla, tulee hänen kuitenkin pitää säännöllisesti yhteyttä hoitohenkilökuntaan ja potilaiden omaisiin.

Kati Juva, Matti Sandström, Raimo Sulkava, Risto Vataja, Petteri Viramo

Psykiatrista täydennyskoulutusta terveyskeskuslääkäreille

Merkittävä osa perusterveydenhuollon potilaista kärsii mielenterveyden ongelmista. Niiden tunnistaminen ja hoito koetaan tärkeäksi, mutta vaikeaksi tehtäväksi. Siksi terveyskeskuslääkärit tarvitsevat psykiatrista täydennyskoulutusta. OYS:n psykiatrian klinikassa on suunniteltu yleislääkäreille tähän tarkoitukseen tiivis koulutuspaketti, joka sisältää esitelmiä, rooliharjoituksia ja työnohjausta. Koulutukseen osallistuneet lääkärit kokivat oppineensa lisävalmiuksia potilaan kokonaisvaltaiseen kohtaamiseen ja potilaskeskeiseen työtapaan. Kurssi lisäsi myös osallistujien mielenkiintoa työskennellä perheiden ja verkostojen kanssa.

Pekka Larivaara, Pirkko Räsänen, Matti Isohanni, Juha Moring, Erkki Väisänen

Laatulääkäreitä

Lääkäriliiton asettama keuhkotautien erikoislääkärikoulutusta arvioiva työryhmä on saanut työnsä päätökseen. Pilottitutkimuksina on tähän mennessä arvioitu myös korva-, nenä ja kurkkutautien spesialistikoulutusta ja neurologian raportti on käsittelyssä. Tavoitteena on saada käynnistetyksi koko erikoislääkärikoulutuksen järjestelmällinen ja jatkuva evaluointi. Saadut tulokset ovat olleet osin odotetun kaltaisia. Ulkoiseen koulutukseen pääsemisessä ja sen rahoituksessa on pulmia. Henkilökohtaista ohjaajaa ei erikoistujalle useinkaan ole nimetty. Arkityö on niin kiireistä, että liukuhihnamainen tahti ei salli konsultaatioita tai kirjastossa pistäytymistä poliklinikalta, ja tietopalveluissakin on suuria puutteita. Kaiken kaikkiaan ongelmista huolimatta suomalainen erikoislääkärikoulutus on varsin tasokasta, kattavaa ja hyvin organisoitua eikä suuria eroja koulutusyksiköiden välillä ole. Kansainvälisissä kokouksissa ja ulkomaisilla työkomennuksilla suomalainen erikoislääkäri pärjää hyvin.

Kati Myllymäki

Hallituksen päätöksiä 22.8.97 Lääkäriliitto valmistelee uutta lääkärisopimusta

Varsinaisia neuvotteluja lääkärien palkkarakenneuudistuksesta ei ole vielä saatu käyntiin Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kanssa, mutta tavoitteiden valmistelu tulevalle neuvottelukierrokselle jatkuu, todettiin Lääkäriliiton hallituksen kokouksessa 22.8. Perustyöajan ansioihin on tarkoitus saada tuntuva tasokorotus ottamalla käyttöön uusia lääkärien tehtäviin ja velvoitteisiin liittyviä lisiä sekä kaikille erikoisaloille soveltuva suoritepalkkausjärjestelmä. Liiton neuvottelijat ovat ryhtyneet muokkaamaan tavoitteita sopimustekstien muotoon pyrkien siten helpottamaan palkkarakenneuudistusta koskevien neuvottelujen käynnistymistä.

Marit Henriksson

Styrelsenytt den 22 augusti Läkarförbundet arbetar på ett nytt läkaravtal

Förhandlingarna med Kommunala arbetsmarknadsverket om en ny lönestruktur har ännu inte kommit i gång på allvar. På förbundet fortsätter däremot arbetet med avtalsmålen för den kommande förhandlingsrundan, kunde styrelsen konstatera då den sammanträdde den 22 augusti till sitt första möte efter semesterperioden. Avsikten är att få igenom en kännbar höjning av lönenivån för ordinarie arbetstid genom att ta i bruk nya tillägg som ansluter sig till läkarnas arbetsuppgifter och särskilda skyldigheter samt att införa ett prestationslönesystem som kan tillämpas inom alla specialiteter. Förbundets förhandlare håller på att omvandla förhandlingsmålen till konkret avtalstext för att underlätta starten för förhandlingarna om lönestrukturreformen.

Lääkäriliitto: Lääkärikoulutusta ei saa nostaa yli 400 opiskelijan

Kesäkuussa 1996 mietintönsä jättänyt Lääkärikoulutuksen laskentaryhmä IV esitti lääkärikoulutuksen aloituspaikkojen lisäämistä siten, että niiden vähimmäismäärä olisi 400 vuonna 1997, 440 vuonna 1998 ja 480 vuodesta 1999 alkaen. Lääkäriliiton näkemyksen mukaan koulutusmäärän lisäämiseen jatkossa on tarvetta, mutta työryhmän ehdotus on ylimitoitettu. Liitto toteaa lausunnossaan, että aloituspaikkoja ei tulisi vuoteen 2000 mennessä nostaa yli 400:n.

Marit Henriksson

Tieteenteosta ja lokikirjoista Avoimuutta ja kohtuullisuutta erikoislääkärikoulutukseen

Psykiatrian erikoisaloille erikoistuvien lääkäreiden yhteistyökokouksessa keskusteltiin mm. tieteellisen työn asemasta erikoistumiskoulutuksessa, koulutuspaikoiksi hyväksyttyjen sairaaloiden valvonnasta ja lokikirjoista, joilla erikoistumiskoulutuksen edistymistä voidaan seurata.

Riittakerttu Kaltiala-Heino

Runsauden pula DNA-sekvensseissä

Nykyinen DNA-tutkija on kuin entinen mies, joka toivoi itselleen viulua. DNA-sekvenssit ovat nyt kaikkien ulottuvilla. Seuraava toivomus oli, että osaisipa sitä viulua soittaa!

Erkki Karjalainen