Ruokamyrkytys- ja vesiperäisten epidemioiden ilmoittaminen muuttuu

Elintarviketurvallisuuden uhkatekijöiden joukkoon on viime vuosina tullut uusia tai jo voitetuiksi luultuja taudinaiheuttajia. Myös elintarvikekaupan vapautuminen ja tuotantoteknologiassa tapahtuneet muutokset ovat voineet lisätä elintarvikkeiden välityksellä leviävien sairauksien riskiä. Ruokamyrkytysten esiintymisen seuranta ja siihen liittyen epidemioiden selvittäminen ja raportointi antavat tärkeää tietoa elintarviketurvallisuuden tasosta. Nopealla ilmoittamisella voidaan rajoittaa epidemian leviämistä ja suunnata tutkimus- ja vastustamistoimet tehokkaasti.

Petri Ruutu, Matti Jahkola, Anja Siitonen, Veli-Mikko Niemi

Sädehoidon asema syöpätautien hoidossa Ruotsissa

Ruotsissa sairastuu vuosittain syöpään noin 40 000 henkeä. Näistä noin puolet on naisia, puolet miehiä. Yhä vielä syöpä koetaan pelottavammaksi ja uhkaavammaksi kuin monet muut sairaudet, joiden kulku voi kuitenkin olla vakavampi. Sekä miesten että naisten kohdalla yleisin kuolinsyy Ruotsissa on verenkiertoelimistön sairaus, ei syöpä. Verenkiertoelimistön sairaudet aiheuttavat yli puolet kuolemista, syöpätaudit vain runsaat 20 %.

Risto P. Roine, Heikki Joensuu

Nikotiinikorvaushoidon vaikuttavuus Systemoitu katsaus Cochrane-tietokannassa

Cochrane-yhteistyössä toimii tutkijaryhmä, joka kokoaa yhteen tutkimustietoa tupakkariippuvuudesta. Tässä referoitavan katsauksen tavoitteena oli arvioida eri nikotiinikorvaushoitojen vaikutusta tupakoinnin lopettamiseen. Tavoitteena oli myös selvittää, vaikuttaako hoidon onnistumiseen hoitopaikka (avohoito vai sairaala), nikotiinikorvaushoidon annoksen suuruus, annostelumuoto tai oheishoitona saatu neuvonta tai tuki.

Helena Varonen

Arvon mekin ansaitsemme

Kesä on ollut hieno, niin säiden kuin ohjelmankin osalta. Eli säät suosivat, aurinko paahtoi ja kaikesta mahdollisesta ohjelmasta kieltäydyin. Päivystämisen luovutin suosiolla nuorille kesäsijaisille ja palkatonta virkavapauttakin anoin niin paljon kuin ilkesin ja pankinjohtaja salli. Ajatuksissa ei edes vilahtanut työ, aika, laki tahi työaikalaki. Heinähelteillä TEHY antoi lausuntoja omista TUPO-ehdoistaan ja jäin miettimään sitä, minkälaisia neuvottelut ja työtaistelut mahtaisivat olla helteen pehmittäessä niin arvostelukykyä kuin taistelutahtoakin.

Kati Myllymäki

Suorakorvausjärjestelmä tulee? - Olemmeko valmiit?

Potilas saa korvausta käynnistään yksityislääkärillä tai yksityisessä tutkimus- tai hoitolaitoksessa. Potilaalla on oikeus korvaukseen maksamansa sairausvakuutuksen perusteella. Korvauksen suuruus ei ole pysynyt hintakehityksen mukana eikä siis lain edellyttämällä tasolla. Sen suhteellinen osuus lääkärinpalkkiosta ja todellinen merkitys potilaalle ovat vähentyneet. Silti se on tärkeä potilaan valinnanvapautta lisäävä tekijä. Korvauksen potilaalle maksaa Kela - toistaiseksi.

Risto Lantto

Suomen Lääkäriliiton jäsenmaksut 1997

Lääkäriliiton valtuuskunta on päättänyt, että liiton perusjäsenmaksu on tänä vuonna 2 160 markkaa. Tähän sisältyy 100 markan suuruinen työttömyyskassan jäsenmaksu. Lisäksi peritään 150 markan suuruinen lisäjäsenmaksu järjestöllisiä toimenpiteitä varten eli yhteensä 2 310 markkaa. Lisäjäsenmaksua ei peritä eläkkeellä olevilta, opiskelijoilta, peruspäivärahaa saavilta äitiyslomalaisilta, työmarkkinatukea saavilta työttömiltä ja asevelvollisuutta tai siviilipalvelua suorittavilta liiton jäseniltä. Jäsenmaksuporrastus on tällöin seuraava:

Pentti Alhola

Läkarförbundets medlemsavgifter 1997

Enligt beslut av Läkarförbundets fullmäktige är medlemsavgiftens grundbelopp i år 2 160 mark. I avgiften ingår arbetslöshetskassans medlemsavgift som är 100 mark. Dessutom uppbärs en extra medlemsavgift på 150 mark för fackliga åtgärder, eller sammanlagt 2 310 mark. Den extra avgiften gäller dock inte pensionärer, studerandemedlemmar, moderskapslediga med grunddagpenning, arbetslösa med arbetsmarknadsstöd och medlemmar som fullgör värnplikt eller civiltjänst. Medlemsavgiften för olika medlemskategorier är följande:

Marsin mönkijän tietotekniikkaa

Kahdeksanbittinen mikro riittää Marsin tutkimukseen, tarvitsemmeko me 32-bittistä Pentiumia?

Erkki Karjalainen

Onko itsemurhien ehkäisy mahdollista? Itsemurhien ehkäisyprojektin tavoitteet ja toteutus

Suomessa tehdään paljon itsemurhia, ja ne ovat tärkeä syy suomalaisten miesten suureen ennenaikaiseen kuolleisuuteen. Itsemurhien määrä on meillä kasvanut jatkuvasti kuluvan vuosisadan aikana. Kasvu oli suurin 1930-luvun alun pulavuosina. Sotien aikana itsemurhat vähenivät, mikä on yleinen ilmiö. Viime aikoina itsemurhan on tilastojen mukaan tehnyt vuosittain noin 1 400 suomalaista.

Markku Myllykangas, Pekka Ruohonen, Olli-Pekka Ryynänen

AGU-taudin ja frax-oireyhtymän kliininen kuva

Ryynäsen ja Kirkisen katsaus odottavan äidin perinnöllisyysneuvontaan oli ajankohtainen ja tarpeellinen paneutuessaan kehitysvammaisuuden ehkäisyyn (SLL 7/97). Artikkelissa katsottiin arveluttavaksi pelkän kaupallisen geenitestin käyttö ilman kliinistä asiantuntemusta. Lääkärien ja terveydenhoitajien on tunnettava testattavat sairaudet. Tässä suhteessa kohdennan kritiikkini AGU-taudin ja frax-oireyhtymän kliiniseen kuvaan.

Maria Arvio, Seppo Autio