Tuberkuloositaistelu - lopullinen voitto lähestyy Tilastoja ja arvioita nykytilanteesta

Maassamme on taisteltu tuberkuloosia vastaan jo hieman toista sataa vuotta. Vaikka taudin aiheuttaja saatiin selville jo 1882 pysyivät mahdollisuudet ehkäistä ja parantaa sairautta varsin rajallisina 1940-luvulle saakka. Vasta tällöin saatiin käyttöön tehokkaita lääkkeitä ja ruvettiin uskomaan että BCG-rokotuksesta on enemmän hyötyä kuin haittaa. 1950-luvulla ja sen jälkeen syntyneet ikäluokat on rokotettu ja heillä sairastuvuus tuberkuloosiin on erittäin harvinaista. Sen sijaan vanhemmissa ikäluokissa sairastuvuusluvut ovat edelleen Pohjoismaiden suurimmat, vaikka uusia tapauksia on joka vuosi yhä vähemmän.

Sakari A. Härö

Reagiineista allergeenien molekyylibiologiseen avaamiseen

Allergeenitutkimukset aloitettiin yksinkertaisina ihokokeina, joissa käytettiin puhdistamattomia raakauutteita. Nykyään on edetty jo yksittäisten allergeenimolekyylien rakenteen luonnehdintaan. Tosin ihokokeet säilyttävät jatkossakin merkittävän asemansa allergian diagnostiikassa. Yksittäisten allergeenien tunnistamisen ja puhdistuksen avulla sekä allergeenien ristireaktioiden sekä T- ja B-soluepitooppien selvittämisen myötä voidaan parantaa testi- ja hoitoaineiden herkkyyttä ja spesifisyyttä. Allergeenien tunnistaminen on avain haittareaktioiden mekanismien ymmärtämiseen.

Soili Mäkinen-Kiljunen, Tari Haahtela

Ravinto, terveytemme perusta nyt ja tulevaisuudessa

Riittävä ja monipuolinen ravinto eri ikäkausina on välttämätön hyvinvointimme kannalta. Suomessa, kuten useimmissa länsimaissa, aliravitsemus ei juurikaan enää ole terveysuhka. Sen sijaan ongelmana ovat viime vuosikymmeninä olleet ravinnon yksipuolisuus, runsasrasvaisuus ja kulutukseen nähden liiallinen energiansaanti. Väestön jatkuva lihominen on kasvava ongelma. Virheellisen ravitsemuksen vaikutukset heijastuvat keskeisten kansantautien, sydän- ja verisuonisairauksien, tiettyjen syöpätyyppien ja aineenvaihduntasairauksien, kuten aikuistyypin diabeteksen ja osteoporoosin, esiintyvyyteen. Vaikka suomalaisten ruokavalio on monessa suhteessa muuttunut parempaan suuntaan viime vuosina, ravintotottumuksiin tulee kiinnittää jatkuvasti huomiota, koska tällä voidaan vahvasti tukea väestön terveydentilan kohentumista ja hyvinvointia.

Matti Uusitupa, Antti Aro, Hannu Mykkänen, Aila Rissanen

Arkkiatri Risto Pelkonen: Yhteiskunnan, terveydenhuollon, potilaiden muuttuessa elinikäinen oppiminen on lääkärien kohtalonkysymys

Soitin ensimmäisen kerran sopiakseni haastattelusta arkkiatri Risto Pelkoselle noin kuukauden päivät arkkiatriksi nimityksen jälkeen. "Hyvä veli, olen puhunut niin paljon, että haluaisin välillä olla hiljaa. Palataan asiaan pienen toipumisloman jälkeen."

Taito Pekkarinen

Lääkäriliitto ylpeänä esittää: Lääkärilehti 75 vuotta

Vastaleivottu ylioppilas sai ikimuistoisen lakkiaislahjan toukokuussa 1977. Hän sai Lääkärilehden vuosikerran. Saatesanoissa oli viestinä, että jos pääset sisälle tiedekuntaan aikomuksesi mukaan, on mukava saada perehtyä johtavaan ammattilehteen jo opintojen ensimmäisestä päivästä. Jos taas tyrit pääsykokeissa, niin lehti muistuttaa sinua joka kymmenes päivä siitä, että olisit voinut lukea ahkerammin. Kyseinen ylioppilas aloitti lääketieteen opintonsa samana syksynä, on tänä päivänä edennyt urallaan jo väitelleeksi erikoislääkäriksi, lukee edelleen Lääkärilehteä ja onneksemme myös kirjoittaa lehteen silloin tällöin.

Kati Myllymäki

Suomen Lääkärilehteä läpi vuosikymmenten

Sanotaan, että elämäkerran voi kirjoittaa vasta, kun elämä on päättynyt. Koko elämänkaari, sen tehtävä ja tarkoitus, on silloin parhaiten nähtävissä ja arvioitavissa. Suomen Lääkärilehti on tätä nykyä erittäin elinvoimainen. Se on pyylevöitynyt, mutta ennusteessa ei ole huolestuttavaa. Varsinaisen historiikin aika ei siis vielä ole. Sen sijaan on hauska selailla 75 vuoden vuosikertoja. Mitä kertovat, miten asiat ovat edenneet, miten lehti on osallistunut lääkärikunnan koossapitoon ja terveydenhuoltomme rakentamiseen.

Kyllikki Kauttu

Tapani Kososen muistikuvat: Niukat toimitusresurssit ja hyvätapainen ammattikunta

Tapani Kosonen tuli vuonna 1961 apulaistoiminnanjohtajaksi Suomen Lääkäriliittoon, toiminnanjohtajana oli tuolloin Väinö Pensala. Lääkärilehden päätoimittajana oli vuodesta 1956 lähtien toiminut professori Atle Mali, joka kuoli vuoden 1962 joulukuussa. Kosonen valittiin Lääkärilehden päätoimittajaksi Malin jälkeen ja sittemmin vuonna 1969 myös liiton toiminnanjohtajaksi.

Taito Pekkarinen

Lääkärilehden toimitus

Me teemme Suomen Lääkärilehteä. Alarivi vasemmalta toimitusapulainen Sirpa Aro, päätoimittaja Taito Pekkarinen, toimittaja Eeva Pekari. Ylärivi vasemmalta päätoimittajan sihteeri Helena Jukarainen, vs. toimittaja Maira Palosuo, toimituspäällikkö Esa Ilmolahti, toimittaja Marianne Jansson, taittaja Pia Gröhn ja toimitusapulainen Eija-Liisa Salminen. Kuvasta puuttuu virkavapaalla oleva toimittaja Suvi Sariola.

Suomen Lääkärilehden lukijatutkimus 1997: Lääkäreiden tiedonvälitys sähköistymässä muutaman lähivuoden aikana

Lääkärit lukevat ammattikirjallisuutta runsaasti sekä virka- että vapaa-aikanaan. Tärkeimpiä lukemisen kohteita ovat Lääkärilehti ja Duodecim sekä lääketieteelliset kirjat. Vaikka lehtiä luetaan paljon, ovat niin kotimaiset kuin kansainvälisetkin lehdet menettäneet lukijakuntaansa viimeisen viiden vuoden aikana. Lääkärilehteä ja Duodecimia säännöllisesti lukevien määrä on laskenut noin 10 %:lla, mikä ei ainakaan Lääkärilehden kohdalla selity sillä, että lehden laatu katsottaisiin nyt huonommaksi kuin aikaisemmin. Laatuarviot ovat päinvastoin paremmat kuin viisi vuotta sitten. Asenteet ja edellytykset sähköisen lehden julkaisemiseen ja lukemiseen ovat muuttuneet selvästi viimeisen viiden vuoden aikana. Sähköinen tiedonvälitys onkin tulossa nopeasti lähes koko lääkärikunnan työvälineeksi. Tiedot ilmenevät Suomen Lääkärilehden tuoreesta lukijatutkimuksesta.

Taito Pekkarinen

Johtavat lääkärit huomio

Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt yhteistyössä Suomen Kuntaliiton kanssa terveydenhuollon kehittämisprojektin. Projekti perustuu ministeriön viime marraskuussa julkistamaan Terveydenhuollon suuntaviivat -asiakirjaan. Projektin selvityshenkilöt ovat toukokuussa lähettäneet kaikille terveyskeskusten johtaville lääkäreille, kunnanjohtajille sekä sairaanhoitopiirien johtajille kyselyn, jonka tarkoituksena on kerätä tietoa mm. erilaisista kehittämishankkeista terveydenhuollossa sekä näkemyksiä palvelujen toimivuudesta ja asiakkaan asemasta. Tietoa tarvitaan projektin selvitystyöhön ja sitä valvovien työryhmien työskentelyn tueksi.

Hanna Salmenpohja