Alkoholivieroitus ja ilokaasu

Keskustelu (SLL 9/97) herättää kysymyksiä. Odottaisi sisätautilääkäreiden olevan kiinnostuneita ilokaasun (N2O) vaikutuksista, koska se alentaa verenpainetta ja alkoholi nostaa sitä. Endogeenisena tuotteena l-argiinin oksitaatiossa syntyvä typen oksidi (nitric oxide, NO) alentaa verenpainetta ja verenkierron ääreisvastusta. Ilokaasu ei aiheuta ns alkudeliriumia, kuten on tunnusomaista muille anestesiakaasuille. Näillä tekijöillä saattaa olla merkitystä alkoholivieroituksessa, kun ristitoleranssia ei ole. Eihän nitroglyseriiniäkään tarvitse jatkuvasti imeskellä stenokardiassa. Noidankehän katkaiseminen saattaa riittää saamaan homeostaasin raiteilleen.

Matti Viukari

Jäsenpalvelut tehokkaampaan käyttöön

Lääkäriliitto on hankkinut jäsenilleen erilaisia palveluja ja etuja, joita hyödyntämällä voi osan kalliista jäsenmaksustaan "saada takaisin". Tietoa näistä eduista tulee tipottain vuoden aikana, eikä erillisiä esitteitä tai kirjeitä tule aina säilytettyä.

Eino Luostarinen

Rakenteellisen kuvantamisen perusteita

Viime vuosina, kirjan ensimmäisen painoksen (1986) jälkeen, ymmärtämyksemme monen neurologisen sairauden patologiasta ja patofysiologiasta on lisääntynyt huomattavasti sekä rakenteellisten että toiminnallisten kuvantamismenetelmien nopean kehityksen myötä.

Pertti Rintahaka

Vaivattomasti avautuva näkökulma terveyden käsitteeseen

Terveyden käsite on vaikeasti määriteltävissä. Erityisen hankalaa on operationalisoida terveys mitattaviksi suureiksi. Usein ongelma on ratkaistu käyttämällä lähtökohtana sairauksia ja terveysongelmia. Lennart Nordenfelt esittää kirjassaan Samtal om hälsan ongelmaan joukon ratkaisuja.

Martti Kuokkanen

Lihavuus - ratkaisematon ongelma

Liikapainoisuus on Suomessa lähes normaalia. Jonkin aikaa sitten Kansanterveys-lehdessä (1/1997) kerrottiin, että puolet väestöstä kantaa mukanaan liikakiloja, joka kuudes on merkittävästi lihava ja kansallinen kumulatiivinen rasvaylimäärä on 16 miljoonaa kiloa. Tähän yleiseen ongelmaan ja sen hoitoon esittää selityksiä ja ratkaisumalleja tunnettujen asiantuntijoiden toimittama uusi oppikirja. Toimittajien lisäksi kirjoittajina ovat Paula Hakala, Johanna Kaartinen, Raimo Lappalainen ja Outi Nuutinen.

Antti Aro

Ruokaopas keliakiaa tai kroonista rakkulatautia sairastaville diabeetikoille

Diabetesliiton D-opassarjassa ilmestynyt Diabetes ja keliakia - ruokaopas on tarkoitettu sekä nuoruus- että aikuistyypin diabeetikoille, joilla on keliakia tai krooninen rakkulatauti. Kirjoittajina ovat Diabeteskeskuksen ravitsemusterapeutit Eliina Haapa ja Liisa Heinonen sekä ravitsemustieteen opiskelija Leena Luoma-aho.

Aristoteles - filosofi ja luonnontutkija

Aristoteles syntyi vuonna 384/383 eKr Makedonian Stageiroksessa. Hänen isänsä oli kuningas Amyntas II:n henkilääkäri Nikomakhos, jonka kerrotaan polveutuneen Makhaonista, lääkintätaidon jumalan Asklepioksen pojasta. Aristoteles sai varhaisimman opetuksen isältään, joka perehdytti häntä myös lääketieteeseen ja luonnontieteisiin.

Arno Forsius

Psykopatia - suojeltu biotooppi vai -tyyppi?

Psykopatia - suojeltu biotooppi vai -tyyppi? Psykopatia-sana on hajautunut mielipide-, diagnostiikka- ja lakitekstitasoilla. Psykopaattiklubien sinkoralleissa vahingoittuvat sivullisetkin, huume-, huora- ja väkivaltaviihteensä tuhoaa välittömään tyydytykseen inklinoituneet. Kehä lainsäädäntö-oikeuslaitos-kriminaalipsykiatria-poliisi-vankeinhoito jännittyy. Turhauttavat tulokset altistavat projektiiviseen puheeseen, instituutiot syyttelevät toisiaan ja viilaavat pilkkua termistä. Ei ihme, että Belgia kiehuu surusta ja raivosta ja syyttää poliisia tehottomuudesta - aiheetta tai ei. Pimeyden ytimestä, pedofiliasta, on pitkä taival aggressiiviseen rajatilaan - ja yhä ollaan tappajien reviirillä.

Pisara

Lääkkeet - hallitsematon kustannustekijä?

Lääkkeet ovat yksi lääketieteellisen hoidon hoitomuodoista, jonka asema erityisesti avohoidossa on keskeinen. Lääkehoito on lääketieteeseen perustuvaa lääkärin ohjaamaa hoitoa, jonka toteuttamisesta käytännössä suurin osa potilaista huolehtii itse. Tämän vuoksi lääkehoito kuluttaa moniin muihin hoitokeinoihin verrattuna vähän hoitohenkilökunnan työpanosta. Lääkehoidon kustannukset ovat suhteellisen pienet verrattuina sairaanhoidon kokonaiskustannuksiin. Ne edustavat eri tavoin laskettuna 13-15 % Suomen terveydenhuollon kokonaiskustannuksista. Lääkekulut ja korvaukset ovat viime vuosina kasvaneet selvästi nopeammin kuin muut terveydenhuollon kustannukset, jotka ovat olleet eräiltä osiltaan jopa laskusuunnassa. Erityisesti avohoidon lääkekustannukset ovat kasvattaneet osuuttaan terveydenhuollon kokonaiskustannuksista tällä vuosikymmenellä. Vaikka kyse on valtiontalouden näkökulmasta katsoen suhteellisen pienistä summista, pakottaa poikkeava kehityssuunta toistuvasti todistamaan lääkehoitoon tehdyt investoinnit hyödyllisiksi.

Santero Kujala

Maastrichtin sopimus - uusi eurooppalainen suositus Helicobacter pylori -infektion hoidosta

Maastrichtiin kokoontui syyskuussa 1996 joukko asiantuntijoita pohtimaan ensimmäistä yhteistä eurooppalaista suositusta helikobakteeri-infektion hoidosta ja tutkimuksesta. Lokakuussa julkaistulla suosituksella pyritään hyödyntämään helikobakteeritutkimuksen viimeaikaisia tuloksia sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon tasolla ja tarkastelemaan helikobakteeri-infektiota myös kansanterveysongelmana. Tässä katsauksessa esitellään suosituksen sisältö ja tarkastellaan, miten se poikkeaa kansallisesta suosituksestamme tammikuulta 1996.

Martti Färkkilä