Kuntien terveydenhuoltomenojen erot oikeisiin kehyksiin

Ei ole mikään uutinen, että sosiaali- ja terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vaihtelevat suuresti kunnittain. Tässä asiassa runsaasti mainetta saanut Helsinki käytti sosiaali- ja terveyspalveluihin vuonna 1995 yhteensä runsaat 12 000 markkaa asukasta kohti, kun taas piskuiset Pornainen ja Askola selvisivät palveluista noin 6 500 markalla asukasta kohti. Terveydenhuollolla ja sosiaalitoimella on useita samaan väestönosaan kohdistuvia toimintoja. Kustannuseroista käytävä keskustelu keskittyy voittopuolisesti terveydenhuoltoon ja vain niihin sosiaalitoimen osa-alueisiin, joiden toiminnat eniten sivuavat terveydenhuoltoa eli vanhustenhuoltoon, alkoholiongelmaisten ja mielenterveyspotilaiden hoitoon. Ongelma jää enimmäkseen terveydenhuollon vastuullisten toimijoiden harteille, vaikka kustannuseroihin vaikuttavat myös muut kuin edellä mainitut sosiaalitoimen sektorit.

Taito Pekkarinen

Rätt perspektiv på variationer i kommunala sjukvårdsutgifter

Det är ingen nyhet att hälso- och sjukvårdens och socialväsendets kostnader per invånare varierar betydligt i olika kommuner. År 1995 använde t.ex. Helsingfors drygt 12 000 mark per invånare för social- och hälsovård medan de små kommunerna Borgnäs och Askola klarade sig med c. 6 500 mark per invånare. Hälso- och sjukvården och socialväsendet betjänar i många fall samma befolkningsgrupp. Diskussionen om kostnadsvariationerna inriktas vanligen på sjukvård och sådan socialvård som tangerar hälso- och sjukvårdssektorn, dvs. äldreomsorg, alkoholistvård och omsorg om mentalvårdspatienter. Problemet belastar i första hand de ansvariga för sjukvårdssektorn även om kostnadsskillnaderna påverkas också av andra sektorer av socialväsendet än de nyssnämnda.

Kysely lääkkeistä lääkäreille

Yliopiston Apteekki esitti vuoden 1997 Lääkäripäivillä näyttelyosastollaan vierailleille lääkäreille kyselyn, jossa tiedusteltiin mielipiteitä erilaisista ajankohtaisista, lääkkeisiin liittyvistä seikoista. Vastauksia kertyi 301. Vastaajista 31 % työskenteli terveyskeskuksessa, 29 % sairaalassa, 16 % oli yksityislääkäreitä ja loput muita lääkäreitä. Naisten osuus oli 62 %. Aineiston pienuuden vuoksi tuloksia ei voi yleistää koskemaan suomalaisia lääkäreitä, mutta niistä saa tuntumaa lääkärien mielipiteiden vaihtelusta.

Sari Eerikäinen, Timo Klaukka

Erityislupalääke ei aina odottele apteekin hyllyllä

Vuonna 1995 Lääkelaitos myönsi yli 11 000 rekisteröimättömän lääkkeen erityislupaa. Noin puolet niistä oli tarkoitettu yksityishenkilöille avohoidon lääkitykseen.

Sirpa Peura

Reseptilääkkeiden 10 kärjessä Pohjoismaissa 1995

Reseptilääkesuosikit vaihtelevat maasta toiseen. Viiden Pohjoismaan 10 eniten myydyn lääkeaineen listalla oli vuonna 1995 yhteensä 21 eri ainetta. Suurten kansantautien, kuten verenkiertoelinsairauksien, depression ja astman, hoidossa käytetyt lääkeaineet hallitsivat kaikkien maiden tilastoja mahahaavalääkkeiden ohella.

Timo Klaukka

Impotenssin tutkiminen ja hoito

Aiemmin impotenssia pidettiin lähes täysin psyykkisenä ongelmana, mutta nykyään yhä useammin taustalta löytyy myös elimellinen vika, tavallisimmin siittimen verenkiertoon liittyvä. Nuorilla miehillä impotenssin perussyy on yleensä psyykkinen, vanhemmilla orgaaninen. Ongelman selvittelyssä esitiedot on pyrittävä saamaan huolellisesti, vaikka aihe onkin potilaalle arka. Etukäteen potilaalle postitettu kyselylomake voi helpottaa asian käsittelyä. Kliinisen tutkimuksen jälkeen tehtävä intrakavernoottinen injektiotesti on impotenssidiagnostiikan kulmakivi. Orgaanisperäisen impotenssin yleisin hoitomuoto on nykyään verenkiertoa lisäävien aineiden injisoiminen siittimen paisuvaiskudokseen.

Olavi Lukkarinen, T. Andreo Larsen

Vastasyntyneen lapsen elvytys

Noin 8-10 % vastasyntyneistä (Suomessa vuosittain noin 4 000-6 000 lasta) tarvitsee syntymän yhteydessä ensiapua, yleensä hengityksen avustamista. Ennen ensimmäistä hengenvetoa on keuhkojen tyhjennyttävä surfaktanttia sisältävästä nesteestä. Ongelmia tulee yleensä ennenaikaisesti syntyvien lasten hengityksen käynnistymisessä. Osa lapsista tarvitsee hengitysavustusta; hyvin epäkypsät vastasyntyneet intubaation ja tehokkaan ventilaation. Siksi jokaisessa synnytyksiä hoitavassa yksikössä tulisi olla asianmukaiset välineet ja perusvalmius vastasyntyneen elvytykseen. Tässä katsauksessa esitellään tuoreisiin kansainvälisiin suosituksiin perustuvat vastasyntyneen elvytyksen periaatteet, ja tarkastellaan niiden sovelluksia suomalaisissa synnytyssairaaloissa.

Kari Nikolajev, Kirsti Heinonen

Pölypunkki - höyhenten tärkein allergeeni

Höyhenten aiheuttamat limakalvo-oireet ovat harvinaisia, mikäli tyynyissä ja peitoissa on käytetty puhdistettuja höyheniä. Sen sijaan vanhat höyhentuotteet sisältävät runsaasti pölypunkkeja, jotka saavat aikaan höyhenallergiaksi luullut oireet. Pölypunkkiallergeeneja on myös höyhenallergiatutkimuksissa käytetyissä valmisteissa aiheuttamassa vääriä positiivisia tuloksia ihopistokokeissa.

Katriina Kilpiö, Soili Mäkinen-Kiljunen, Tari Haahtela, Matti Hannuksela

Pohjanlahden rannikon suomenruotsalaiset säilyvät työkykyisinä

Kelan eläketilastojen mukaan Pohjanlahden rannikon ruotsinkielisten kuntien asukkaita siirtyy työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle tai työttömyyseläkkeelle merkitsevästi vähemmän kuin saman alueen suomenkielisten kuntien asukkaita. Erityisen selvänä näkyy ero tuki- ja liikuntaelinsairauksien sekä vammojen vuoksi myönnetyissä työkyvyttömyyseläkkeissä. Ruotsinkielisissä kunnissa miesten aktiiviaika on keskimäärin kaksi vuotta pitempi kuin suomenkielisissä, naisilla ero on vuoden verran. Kieliryhmien terveyserojen syyt eivät tavanomaisia taustatekijöitä tarkastelemalla avaudu, vaan tarvittaisiin perusteellista paneutumista kielivähemmistön kulttuuri- ja elämäntapakysymyksiin.

Markku T. Hyyppä, Juhani Mäki

Mihin kuntoutuksen tulisi kohdistua? Helsinkiläisten ikäihmisten kuntoutustarvekartoitus

Kuntoutuskustannusten kurissapitämisen eräs tapa on toimenpiteiden suuntaaminen oikeaan kohteeseen. Yksilön kokemat päivittäistä selviytymistä haittaavat tekijät tulisi tunnistaa ja asettaa tärkeysjärjestykseen. Tämän jälkeen voidaan määritellä kynnyshaitta, eli keskeisin toimintakykyä haittaava tekijä. Asiantuntijoista koottu ryhmä arvioi kynnyshaitan laadun ja määrän ja kuntoutuksen tarpeen.

Tom Candolin, Sirpa Granö, Irja Turumäki, Erkki J. Valtonen