Hallituksen päätöksiä

Lääkäriliiton hallituksen kokouksessa 21.5.92 käsiteltiin mm. seuraavia asioita:

Marit Henriksson

Styrelsebeslut

Vid styrelsens sammanträde den 21 maj behandlades bl.a. följande ärenden:

Lars-Einar Floman

Verotukseen tulossa suuria muutoksia

Parhaillaan on valmisteilla laajoja verouudistuksia, jotka johtuvat pyrkimyksestä selkiyttää maamme verojärjestelmää sekä yhdenmukaistaa sitä EY-maiden suuntaan. Ensi vuoden alusta muuttuvat yritys- ja pääomatulojen sekä kiinteistöjen verotus ja vuoden 1994 alusta tulee voimaan uusi arvonlisäverojärjestelmä. Uudistusten yksityiskohdista ei ole vielä päätetty, mutta jäsenistöä informoidaan niistä tarkemmin ensi syksyn kuluessa. Uudistuksilla tulee olemaan vaikutuksia erityisesti yrittäjinä toimivien lääkärien verotukseen.

Marit Henriksson

Lääketiede 93 Medicin 3.-8.1.93 - myös loppiaisena

Lääketiedetapahtuman johtoryhmä on selvittänyt sekä lääkäriyhdistysten että lääkärien mielipiteitä tapahtuman järjestelyistä vastaisuudessa. Pohdittavana kysymyksenä on ollut erityisesti arkipyhäksi palautetun loppiaisen vaikutus tapahtuman järjestämiseen. Myös tapahtuman pituudesta, työpäivien pituudesta, ohjelmatarjonnasta ym. on haluttu kuulla sekä kurssiohjelmien laatijoiden että osallistujien mielipiteitä. Lääketiede 93 pidetään joka tapauksessa 3.-8.1., jolloin myös loppiaispäivänä, keskiviikkona 6.1., on tarjolla monenlaista ohjelmaa.

The ethics of drug promotion debatedat the World Health Assembly

"A disregard for public health", cry the consumers. "Everything's under control", says industry. "Let's sit down and talk it over", says WHO.

Nils Oker-Blomista arkkiatri

Tasavallan presidentti on 27.5.1992 myöntänyt arkkiatrin arvonimen Helsingin yliopiston entiselle kanslerille Nils Oker-Blomille. Aloitteen hänen nimittämisekseen arkkiatriksi olivat esittäneet Lääkäriliitto, Duodecim ja Finska Läkaresällskapet yhdessä.

Hammaslääkärikoulutus Suomessa ja Suomen Hammaslääkäriseura 100 vuotta

Suomalainen hammaslääketiede viettää juhlavuotta. Hammaslääkärikoulutuksen aloittamisesta ja alan tieteellisen seuran perustamisesta on tänä vuonna kulunut vuosisata. Hammaslääketieteen kehitykselle olivat monet hammaslääkärit ja lääkärit valmistaneet maaperää jo 1800-luvun puolivälistä lähtien. Nyt vuotta 2 000 lähestyttäessä ollaan jälleen kehityksen murrosvaiheessa. Polttavimpia kysymyksiä ovat koulutusmäärien vähentämisen lisäksi väestön muuttuvan terveydentilan huomioiminen koulutuksessa ja kansainvälistyminen. Suomalaiset innovaatiot, kuten ksylitoli ja leukojen panoraamakuvausmenetelmät ovat laajassa käytössä maailmalla. WHO:n mallimaana meidän tulee edelleen viedä suomalaista suun terveydenhuollon tietämystä, tutkimusta ja teknologiaa maailmalle.

Aira Lahtinen

Västerbotten-projekti ehkäisee sydän- ja verisuonitauteja

Vuonna 1984 Västerbottenin läänin maakäräjät teki päätöksen ennaltaehkäisevästä, synkkiä kuolleisuuslukuja hillitsevästä sydän- ja verisuoniohjelmasta. Terveysprojektia suunniteltaessa Pohjois-Karjala-projektin kokemukset olivat ruotsalaisten pääasiallinen inspiraation ja tiedonlähde, ja ryhmä asiantuntijoita tekikin 1984 opintokäynnin Itä Suomeen professori Pekka Puskan vieraaksi. Alkuun läänin terveydenhoidon johdossa arveltiin ettei projektia voida käynnistää kaikissa 14 kunnassa samanaikaisesti. Siksi pilottiprojektiksi valittiin tilastollisesti kaikkein synkin Norsjön kunta, missä mallia ensimmäiseksi muovailtiin ja testattiin.

Geriatri vai muu spesialisti vanhuksen lääkäriksi?

Lääketieteen tauti- tai toimenpidekohtaisten erikoisalojen poikki on tämän vuosisadan ajan kulkenut ikäluokkakohtainen lastentautien erikoisala. Viime vuosikymmenien aikana ovat lastentautien rinnalle ikäluokkakohtaiseksi erikoisalaksi eriytyneet myös vanhusten taudit.

Rauno Heikinheimo

Rauta ja sepelvaltimotauti

Joukko sisätautilääkäreitä ja ravintotutkijoita arvosteli Suomen Lääkärilehden numerossa 10/92 minua siitä, että olin antanut tiedotusvälineille työryhmäni tutkimustuloksia koskevia haastatteluja. Erityisesti kirjoittajat olivat närkästyneet Iltalehdessä 4.1.1992 julkaistusta lehtijutusta, joka perustui haastatteluuni. Kirjoittajat siteeraavat Iltalehteä kuin tieteellistä julkaisusarjaa. Iltalehden toimittajan kirjoituksia on toisteltu minun sanomisinani. En katso olevani vastuussa Iltalehden kirjoituksista. Viittaan Iltalehdelle kirjoittamaani vastineeseen (Iltalehdessä 15.1. 1992), jossa oikaisin pahimmat Iltalehden artikkelissa esiintyneet virheet. Haastattelussa esittelin Iltalehden toimittajalle tutkimustuloksiamme tehden ne varaukset, joita epäkokeelliseen asetelmaan perustuvat ensimmäiset havainnot edellyttävät. Nämä oli valitettavasti jätetty pois lehden artikkelista. Iltalehden artikkelin nähtyäni huomasin toki itsekin, että oli ollut harkitsematonta antaa lainkaan haastattelua asiasta. Arvioni mukaan lehti olisi tosin todennäköisesti tehnyt artikkelin ilman haastatteluanikin. Tutkimustulostemme ja saavutusteni korostamiseen minulla ei myöskään ollut mitään osuutta. Tältäkin osin kirjoittajat haukkuvat väärää puuta.