Lääkärin Suomi 100/49. ”Neljäs tiedekunta” – lääkärioppia ulkomailta

Pyrkimykset nostaa Suomen lääkärimäärää johtivat uudenlaisiin ratkaisuihin, kun opiskelijoita alettiin lähettiin ulkomaisiin yliopistoihin lääkärikoulutukseen. Vuonna 1960 eduskunta hyväksyi lain opintolainan myöntämisestä tätä varten. Lähtijät valitsi lääkintöhallitus.

Sari Aalto

Lääkärin Suomi 100/47. Lääkäreitä tarvitaan – tiedekunta Ouluun

1950-luvulla julkisuudessa käytiin kiivasta keskustelua erityisesti kunnanlääkäripulasta. Vuonna 1954 Lääkintöhallituksen pääjohtajaksi nimitetty Niilo Pesonen ryhtyi tarmokkaasti ajamaan koulutuksen lisäämistä.

Sari Aalto

Lääkärin Suomi 100/48. Medisiinaritäräys 1963 – tempaus kansanterveyden hyväksi

Kandidaatit kiinnostuivat 1960-luvulla lääkintäpolitiikasta ja kansanterveystyöstä Pekka Kuusen jalanjäljissä. Vuonna 1963 kaikki maan kandidaattiseurat järjestivät yhteisen Medisiinaritäräyksen.

Sari Aalto

Lääkärin Suomi 100/50. Sairaalalääkärien palkkataistelu 1961

Sairaalalääkärit saivat 1950-luvun perintönä sekavan palkkiojärjestelmän, jossa oli suuria yksilökohtaisia eroja. Liitto tiedosti tämän ja asetti toimikunnan 1958 tutkimaan sairaalalääkärien palkkauksen epäkohtia. Valtiovalta asetti niin sanotun Virolaisen komitean tutkimaan asiaa. Liitto antoi ukaasin, jossa se vaati neuvottelukunnan asettamista, tai se ryhtyisi radikaaleihin toimenpiteisiin.

Ilkka Levä

Katse tulevaisuuteen

Näihin väistyvän toiminnanjohtajan Heikki Pälveen sanoihin päättyi Lääkäriliiton valtuuskunnan kevätkokous. Keskustelua riitti niin ­edunvalvonnasta, alkoholilainsäädännöstä, kuin sotestakin. Luottamusmiesjärjestelmän ­säilyttämistä pidettiin tärkeänä.

Pauliina Pohjala

Tuleeko lääkäreistä tietojärjestelmien apuvälineitä?

Maailma muuttuu – miten se vaikuttaa lääkärin työhön ja lääketieteen peruskoulutukseen? Tätä pohdittiin ensimmäistä kertaa järjestetyssä Lääkärifoorumissa.

Sari Kosonen

Kevät on kansainvälisten kokousten aikaa

Euroopan lääkärijärjestö CPME piti ­kokouksensa ennen pääsiäistä Vilnassa, Liettuassa. Maailman ­lääkäriliiton johtokunta kokoontui puolestaan ­pääsiäisen jälkeen ­Sambiassa.

Teksti Ja Kuva

Lääkärin Suomi 100/42. Lääkäriliiton ensimmäinen taidehankinta: Kuppari Kaisa

Lääkäreillä oli oma paikkansa taiteilija Kari Suomalaisen tuotannossa. Karin kuvat ja kirjoitukset osuivat usein lääkäriprofession ytimeen.

Samu Nyström

Lääkärin Suomi 100/43. Perhelääkärin kuolema? Pelottavat yhteisvastaanotot

Vuonna 1958 Helsingissä toteutettiin ennen näkemätön uudistus. Kaksitoista kaupungin aluelääkäriä siirtyivät toimimaan saman katon alle, kun Helsingin Sörnäisiin, Harjukatu seitsemään, muodostettiin kokeiluluontoinen yhteisvastaanotto. Tämä sai Helsingin yksityispraktikoissa aikaan vastalauseiden myrskyn ja näyttävän protestikokouksen.

Oona Ilmolahti

Lääkärin Suomi 100/45. Erikoistuminen yleistyy

Lääkärien erikoistuminen oli yleistynyt voimakkaasti 1950-luvulla niin, että kunnanlääkäreistä alkoi olla pulaa. Suomen sairaalaverkosto oli kasvanut, ja erikoislääkäreille oli kysyntää. Samoihin aikoihin tuli tarvetta uudistaa säännöt erikoislääkärien pätevöitymisestä.

Sari Aalto

Lääkärin Suomi 100/44. Voiko mieltä lääkitä? Psyykenlääkkeet ja mielisairaanhoidon mullistus

1950-lukua on kutsuttu mullistavaksi mielisairaanhoidon osalta, koska käyttöön alkoi tulla erilaisia lääkevalmisteita, tärkeimpänä psykoosilääke klooripromatsiini ja erilaiset rauhoittavat lääkkeet.

Oona Ilmolahti

Lääkärin Suomi 100/38. Vaalitaistoa Lääkäriliitossa

Vuoden 1949 yleinen kokous päätti merkittävistä muutoksista Lääkäriliiton organisaatiossa: yleiset kokoukset jäivät historiaan, ja tilalle tuli ylimmäksi päättäväksi elimeksi 40-jäseninen valtuuskunta. Taustalla oli lääkärimäärän kasvu ja tarve tehokkaampaan edunvalvontaan.

Sari Aalto

Lääkärin Suomi 100/39. Lääkäriliiton ensimmäinen toiminnanjohtaja

Ensimmäiset 40 vuotta Lääkäriliiton toimistoa hoidettiin erilaisin tilapäisjärjestelyin, ja liiton kasvoina toimi kulloinenkin puheenjohtaja. Sodan jälkeen organisaatiota ryhdyttiin viimein rakentamaan vakinaisemmalle perustalle.

Samu Nyström

Lääkärin Suomi 100/40. Lääkärikunnan eettinen kipupiste – aborttilaki 1950

Abortti oli pitkään ollut rikoslaissa yksiselitteisesti kielletty, mutta käytännössä sen sai tehdä lääketieteellisistä syistä. Asetelma alkoi käydä kestämättömäksi modernisaation edetessä 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä.

Samu Nyström

Lääkärin Suomi 100/41. Etiikka lääkärien arvostuksen perustana

"Lääkäri palvelkoon kanssaihmisiään ihmisrakkauden käskyjen mukaisesti ja osoittakoon käyttäytymisessään ja toiminnassaan olevansa tehtävänsä edellyttämän luottamuksen ja kunnioituksen arvoinen." (Lääkärin eettiset ohjeet 1956)

Sari Aalto

Osaavia lääkäreitä tulevaisuuden tarpeisiin

Liiton uusi koulutuspoliittinen ohjelma painottaa lääkärikoulutuksen laatua ja elinikäistä oppimista.

Sari Kosonen

Yrityskauppojen vaikutus lääkärien sopimuksiin

Yrityskaupat ovat herättäneet kysymyksiä lääkärin asemasta. Ole tarkkana.

Kati Lehtonen

Lääkärin Suomi 100/36. Kunnanlääkäripalveluja kaikille – laki yleisestä lääkärinhoidosta 1939/1943

Kunnanlääkärikysymys oli ollut komiteoiden, lääkärikokousten ja poliittisten keskustelujen peruskauraa 1800-luvun lopulta saakka.

Samu Nyström

Lääkärin Suomi 100/35. Ensimmäinen penisilliiniruiske käynnisti uuden aikakauden

Helsingin Sisätautiklinikalla annettiin vuonna 1945 arvovaltaisen yleisön läsnä olleessa maan ensimmäinen penisilliinipistos. Ihmeaineen oli muistitiedon mukaan lahjoittanut Lääkintöhallitukselle penisilliinitutkija Howard Florey, joka Duodecimin kutsusta oli vieraillut Suomessa.

Oona Ilmolahti

Erikoisalani.fi - miten se oma juttu löytyi?

Miksi Minna Jääskeläinen valitsi elämän ja kuoleman kysymykset? Tiedätkö, mikä ­yleis­lääketieteilijää kiehtoo? Mitä patologi tekee ­työkseen? Erikoistuvat ja juuri ­valmistuneet erikoislääkärit kertovat, miten oma ala löytyi ja mikä siinä on parasta.

Pauliina Pohjala