Jälkiehkäisy perhesuunnittelussa

Jälkiehkäisy on tehokas ja turvallinen tapa estää raskauden alku suojaamattoman yhdynnän jälkeen tai ehkäisymenetelmän pettäessä. Valittavana on joko hormonaalinen jälkiehkäisy tai kuparikierukan asennus. Hormonaalinen jälkiehkäisy on ainoastaan hätäratkaisu ja tarkoitettu tilapäiseen käyttöön. Tietoa jälkiehkäisyn mahdollisuudesta ja saatavuudesta pitää jakaa niin, että asia olisi riittävän tuttu jo ennen tilannetta, jossa sitä tarvitaan. Puutteelliset tiedot ja asenteet ovat selvityksissä osoittautuneet tärkeiksi jälkiehkäisyn käytön esteiksi. Koska jälkiehkäisyn oikea käyttö lienee tehokkain tapa vähentää raskaudenkeskeytyksiä entisestään, palvelujen saatavuuden parantaminen on Suomessakin tärkeä tavoite.

Pekka Lähteenmäki

Vanhusten kaatuminen ja tasapainoon vaikuttavat tekijät

Tasapainoelinten, liikuntakyvyn ja näön tavalliset vanhenemismuutokset ja niiden lisäksi sairaudet sekä lääkkeet altistavat iäkkäitä henkilöitä kaatumiselle. Varsinkin parkinsonismi ja dementoivat sairaudet sekä alhainen verenpaine vaikuttavat usein näiden tapaturmien taustalla. Vaarattomatkin kupsahdukset aiheuttavat helposti kaatumisen pelkoa, joka taas usein saa välttämään liikkumista ja lisää sen myötä kaatumisalttiutta. Ortostaattisen hypotonian hoitaminen ja varovaisuus lääkehoidoissa sekä lihasvoiman, liikkumiskyvyn ja katseen kohdistuskyvyn parantaminen kuntoutuksella ovat tärkeää kaatumisten ehkäisyä.

Pirkko Jäntti, Ilmari Pyykkö

Otoskleroosin leikkaus- ja lääkehoito

Otoskleroosi on yleisin johtumistyyppistä huonokuuloisuutta aiheuttava sairaus aikuisilla. Valtaosalle potilaista kuulo saadaan nykyään palautetuksi leikkauksella, mutta toimenpide vaatii kirurgilta runsaasti taitoa ja harjaantumista. Kirjoittaja esittää, että riittävä kokemus turvattaisiin keskittämällä nämä toimenpiteet suurimpiin yksiköihin tarpeeksi harvoille korvakirurgeille. Uusintaleikkaukset tulisi tehdä yliopistosairaaloissa.

Hans Ramsay

Replantaatiokirurgia tänään

Traumaattisesti elimistöstä irronneen kudoksen replantointi ja revaskularisointi on nykyään vakiintunut osa käsikirurgian päivystystoimintaa. Suomessa tosin vain HYKS:ssa ja TAYS:ssa on resurssit ympärivuorokautiseen päivystykseen. Replantaation onnistumisen ehdoton edellytys on oikea ensihoito: potilaan vuotojen tyrehdyttäminen painesitein ja irronneiden osien kuljettaminen sopivan viileässä, +4-0 C:n lämpötilassa. Aina ei ole syytä yrittääkään irronneen osan takaisinliittämistä, sillä tavoitteena on oltava mahdollisimman hyvä toiminnallinen lopputulos, ei vain kosmeettinen. Varsinkin laajalti murskautuneen raajan korjauksessa voi parempi ratkaisu olla epäanatominen rekonstruktio tai hyvä proteesi.

Timo Raatikainen

Nuoren kliininen psykiatrinen arviointi ja hoito

Nuorisopsykiatrisessa diagnostiikassa tarvitaan diagnoosin rinnalle aina arvio nuoren kehitysasteesta: nuoruusiän prosessin vaiheesta ja siinä ilmenevistä häiriöistä. Kehityksen osa-alueita voidaan suhteuttaa toisiinsa ja laatia nuoresta kehitysprofiili, joka kuvaa hänen tilaansa muihin samanikäisiin verrattuna. Varsinaisessa erotusdiagnostiikassa on kyettävä erottamaan, heijastavatko nuoren oireet kehitystä normaalirajoissa vai kehityksen häiriötä. Sairaalloisen ja normaalin ero saattaa olla varsin vähäinen.

Päivi Rantanen, Marjatta Kiuttu

Värttinäluun vaikean distaalisen murtuman hoito

Värttinäluun murtuma on erittäin yleinen tapaturma varsinkin vanhuksilla. Sen tavanomainen hoitotapa on sulkeinen repositio ja kipsaus, joilla käden toiminta saadaan yleensä palautetuksi ennalleen. Jos murtuma on pirstaleinen, vaikeasti dislokoitunut tai jos perinteinen menetelmä ei tuota tyydyttävää tulosta, on valittavana joukko muita hoitomuotoja, joilla vaikeatkin murtumat voidaan hoitaa tyydyttävästi. Vaikka murtuman primaarihoito epäonnistuisi, korjausleikkauksella voidaan usein helpottaa käteen jääneitä invalidisoivia haittoja.

Timo Raatikainen

Vaginaalinen kohdunpoisto

Vaginaalista kohdunpoistoa on Suomessa perinteisesti harkittu abdominaalisen toimenpiteen sijasta silloin, kun potilaalla on kohdunlaskeuma ja kohtu on normaalin kokoinen, mutta monissa muissa maissa vaginaalista menetelmää käytetään paljon laajemmin. Laparoskooppisen kohdunpoistoleikkauksen yleistymisen myötä kiinnostus myös vaginaalisen hysterektomian käytön laajentamiseen on lisääntynyt. Vaginaalisella kohdunpoistomenetelmällä on etunsa sekä perinteiseen abdominaaliseen leikkaukseen että uuteen tähystyskirurgiaan verrattuna.

Pentti Kiilholma, Jorma Paavonen

Nuoruusiän psyykkinen kehitys - monivivahteinen prosessi

Nuorisopsykiatria käsittelee nuoruusikää, erillistä kehitysvaihetta, joka sijoittuu lastenpsykiatrian ja aikuispsykiatrian kohteena olevien elämänvaiheiden väliin. Kliininen nuorisopsykiatrinen toiminta on Suomessa melko uutta, mutta Euroopan mitassa arvioituna olemme monessa suhteessa edelläkävijöitä. Yksi nuorisopsykiatrian haasteista on lisätä nuorisopsykiatrian erityistietämystä perusterveydenhuollossa ja näin helpottaa nuorten kliinistä arviointia ja hoitoonohjausta. Tampereen yliopistollisen sairaalan nuorisopsykiatrian poliklinikan työryhmä on usean vuoden ajan kehittänyt nuorten kliinistä arviointia ja siihen soveltuvia menetelmiä. Tämä artikkeli on katsaus nuorisopsykiatriseen teoreettiseen ajatteluun. Myöhemmin julkaistavassa artikkelissa käsitellään nuoren kliinistä arviointia.

Marjatta Kiuttu, Päivi Rantanen

Persoonallisuushäiriöiden epidemiologia

Tiedot persoonallisuushäiriöiden esiintyvyydestä ovat vähäisiä. Tietojen niukkuus johtuu diagnostisten kriteerien muuttumisesta, väestötutkimuksiin liittyvistä vaikeuksista ja persoonallisuushäiriöiden runsaasta samanaikaisesta esiintymisestä sekä keskenään että muiden mielenterveyden häiriöiden kanssa. Hieman yksinkertaistaen voi sanoa, että erilaiset persoonallisuushäiriöt ovat väestössä yleisempiä kuin psykoosit mutta harvinaisempia kuin neuroosit. Persoonallisuushäiriöt ovat yleisempiä miehillä kuin naisilla, ja ne näyttävät kasautuvan alimpiin sosiaaliryhmiin. Persoonallisuushäiriöt ovat yleisempiä nuorilla aikuisilla kuin vanhoilla ihmisillä sekä yleisempiä naimattomilla ja eronneilla kuin naimisissa olevilla.

Matti Joukamaa

Kyynelistä helmiä Kriisihoito TAYS:n lastenpsykiatrian klinikassa

Lapsen tekemät ratkaisu- ja selviytymisyritykset ylivoimaisessa tilanteessa voivat ilmetä stressioireina ja kriisireaktioina. Miten hän tulee kuulluksi terveydenhuollossa? TAYS:n lastenpsykiatrian klinikassa on kehitetty lastenpsykiatrisen kriisihoidon palvelulinja, jossa hoito toteutetaan avo- tai osastohoitona. Tulosyyn perusteella lasten ongelmatilanteet ryhmitellään kolmeen luokkaan: ratkaisematon kehityskriisi, traumaattinen kriisi ja vaikea elämänmuutoskriisi. Prosessina kriisihoito etenee lapsi- ja perhekeskeisesti, joustavasti, intensiivisenä moniammatillisena ryhmätyönä yhteisesti asetettuja tavoitteita kohti. Laadukkaan lasten mielenterveystyön turvaamiseksi olisi huolehdittava myös lasten kriisihoidon alueellisten palveluketjujen ja palveluverkkojen järjestämisestä.

Mervi Rutanen, Tuula Tamminen, Seppo Leisti

Suositus Helicobacter pylori -infektion diagnostiikasta, hoidosta ja seurannasta

Helicobacter pylori -infektion hoito on mullistanut maha- ja pohjukaissuolen haavan hoidon viime vuosina, sillä bakteerin häädön on todettu parantavan ulkustaudin ja estävän sen uusiutumisen. Helikobakteerin osuutta myös muiden ylävatsavaivojen synnyssä tutkitaan tiiviisti, ja tulevaisuudessa häätöhoidon aiheet voivat laajentua. Suomen Gastroenterologiyhdistyksen asiantuntijapaneeli on laatinut tässä julkaistavan suosituksen Helicobacter pylori -infektion diagnostiikasta ja hoidosta avuksi käytännön hoitoratkaisuja tekeville lääkäreille.

Martti Färkkilä, Risto Julkunen, Seppo Niemelä, Hannu Nuutinen, Timo Kosunen, Anna-Liisa Karvonen, Ilkka Kunnamo, Pekka Pikkarainen

Estradiolin vaikutukset naisten mielialaoireisiin

Masennus on tutkimusten mukaan naisilla huomattavasti tavallisempaa kuin miehillä, ja oireilu keskittyy heillä aikoihin, joina estradiolipitoisuudet ovat pienimmillään. Viime aikoina on estradiolihoidolla saatu lupaavia tuloksia paitsi menopausaalisten myös premenstruaali- ja lapsivuodeajan mielialaoireiden hoidossa. Estradioli mahdollisesti vaikuttaa säätelevästi aivojen välittäjäaineisiin, ja tämä ehkä selittää sen vaikutukset mielialaan.

Simo Saarijärvi, Sirpa Korhonen, Marjatta Aito, Johanna Kallio

Skitsofrenian hoito muuttuu - muuttuvatko tulokset?

Nykyisen psykiatrisen diagnostiikan mukaan skitsofreniaksi tunnistettavissa olevan vaikean ja monimuotoisen oireyhtymän kuvauksesta on pian sata vuotta. Käsitykset hoidosta ovat tuona aikana muuttuneet enemmän kuin diagnoosin perusta. Entä minkälaisia ovat olleet hoidon tulokset? Klassisten yhden hoitomuodon vaikuttavuuden arviointien perusteella tulokset ovat enintään tyydyttäviä ja vuosikymmenten kuluessa hitaasti muuttuvia. Integroidun monimuotoisen hoidon vaikuttavuuden suhteen ollaan optimistisia ja odottavia. On kuitenkin muistettava, että elämänmittaisen sairauden hoitotulosten ja ennusteen arviointi on elämänmittainen urakka. Johtopäätökset lyhyistä seurannoista kuuluvat enemmän uskon kuin tiedon piiriin.

Jukka Hintikka

Kun rintaan koskee, vaikka sepelvaltimot ovat avoimet

Rintakivut ovat potilaalle huolestuttava ja hälyttävä oire. Sepelvaltimotaudin lisäksi niitä voivat aiheuttaa monet erilaiset sairaudet. Vaikeita rintakipuja sairastaville tehdyt varjoainekuvaukset ovat osoittaneet sepelvaltimot avoimiksi jopa kolmasosalla tutkituista. Vaikka potilaan ennuste näissä tapauksissa on yleensä hyvä, tulos ei useinkaan lievitä hänen oireitaan. Monissa tapauksissa oireisiin onkin löydettävissä muu syy ja niitä helpottava hoito.

Timo Hirvonen, Juha Hartikainen, Esko Janatuinen, Karl-August Lindgren, Heimo Viinamäki

Olkaluun varren murtumien konservatiivinen hoito

Olkaluun varren murtumat ovat melko harvinaisia vammoja. Suurin osa niistä voidaan menestyksellisesti hoitaa yksinkertaisin keinoin, eikä sairaalahoitoa yleensä tarvita. Hoidon onnistuminen vaatii kuitenkin lääkäriltä näiden murtumien erityispiirteiden riittävää tuntemusta.

Ole Böstman

Lapsen akuutti hengenahdistus

Lapsi, jolla on äkillinen hengenahdistuskohtaus, on tavallinen potilas päivystysvastaanotolla. Lapsen tilan vakavuutta arvioitaessa on kiinnitettävä huomio hengitystiheyteen, uloshengityksen vaikeuteen sekä lapsen yleiseen vireyteen. Ensisijainen hoito on b-sympatomimeetti. Paras teho saadaan antamalla lääke nebulisaattorilla. Antibioottien käyttöön tulee suhtautua äärimmäisen kriittisesti. Hoidon teho on arvioitava ennen kotiutusta, ja vanhemmille annetaan selkeät ohjeet jatkohoidosta.

Minna Kaila

Masennuslääkkeet kroonisen kivun hoidossa

Pitkittynyt kipu on ongelma sekä potilaalle että hoitavalle lääkärille. Vaikka kroonisten kipupotilaiden oireet ovat usein samankaltaisia, taustalla on hyvin erilaisia tekijöitä. Tavanomaiset kipulääkkeet eivät välttämättä auta, eikä siirtyminen opioidijohdoksiinkaan yleensä ratkaise ongelmaa. Kipupotilaat eivät mielellään kokeile psyykeen vaikuttavia lääkkeitä, vaikka masennuslääkkeet auttavatkin useimpien oireita. Lääkkeiden kiusalliset sivuvaikutukset alkavat nopeasti mutta oireet lievenevät hitaasti. Lääkärin on helpompi motivoida potilastaan, jos hän tuntee hyvin masennuslääkkeiden käytön kivun hoidossa. Koska krooniseen kipuun on erittäin vaikea vaikuttaa hoidolla, on antidepressanttien antama vaatimatonkin kivunlievitys potilaiden kannalta merkittävää.

Eeva Hallikainen

Sydänlihaksen supistumiskyvyn palautuminen iskemian jälkeen

Vastoin perinteistä käsitystä sydäninfarktiarpi ei olekaan aina pysyvästi vaurioitunutta kudosta, vaan siitä voidaan usein palauttaa merkittävä osa toimintakykyiseksi revaskularisaatiotoimenpiteellä. Elinkelpoisen kudoksen tunnistaminen ei kuitenkaan vielä ole helppoa.

Keijo Peuhkurinen, Juhani Knuuti, Raimo Kettunen

Raskaudenaikainen kohonnut verenpaine - seuranta avohoidossa

Verenpaineenmittaus kuuluu äitiyshuollon tärkeimpiin perustutkimuksiin. Odottava äiti, jonka verenpaine on kohonnut, kuuluu äitiysneuvolan ja -poliklinikan yhteisvalvontaan. Verenpaineen kotiseurannalla voidaan riskitapauksissa vähentää neuvolakäyntejä ja todeta verenpainemuutokset mahdollisimman varhain.

Anna Kivijärvi, Anna-Liisa Hartikainen

Alaraajojen eripituisuus

Alaraajojen eripituisuus on lapsilla yleistä, ja sen syyt ovat moninaiset. Pienestä pituuserosta ei ole haittaa, mutta merkittävät erot pitäisi hoitaa kasvuiän aikana. Kun vika todetaan ajoissa, se on mahdollista hoitaa niin, ettei eripituisuudesta koidu ongelmia aikuisiällä. Tavallisin kirurginen hoitokeino on pitemmän raajan kasvun jarrutus. Suurien pituuserojen käypä hoito on pidennys, joskus käytetään eri hoitomuotojen yhdistelmiä.

Timo Parvinen, Markku Alanen, Timo Hurme