Tapaus: Koululaisen rokottaminen - kenen luvalla?

Voidaanko 12-vuotiaalle koululaiselle antaa rokotus kysymättä lapsen omaa tai hänen vanhempiensa suostumusta vain sillä perusteella, että rokottaminen on yleisesti "maan tapa"? Eettisellä foorumilla pohdittiin kysymystä alaikäisen ja hänen vanhempiensa oikeudesta suostua tai kieltäytyä rokotuksista. Foorumi totesi, että vaikka rokotuksista tiedetään olevan hyötyä sekä potilaalle että muulle väestölle, on niistä oikeus myös kieltäytyä. Joka tapauksessa koteja tulisi informoida niin että vanhemmat ovat tietoisia rokotuksista.

Samuli Saarni

Rekisteritutkimuksen etiikka filosofian näkökulmasta

Uusien terveystietoja sisältävien rekisterien luominen ja olemassa olevien rekisterien hyödyntäminen (uudelleenkäyttö, yhdistely, jne.) perustuvat ihmiseen kohdistuvassa lääketieteellisessä tutkimuksessa vapaaseen tieteenharjoittamiseen, mutta vaativat myös usean eri moraaliperiaatteen noudattamista.

Veikko Launis

Ehjän hampaiston poisto kehitysvammaiselta?

Syvästi kehitysvammaisella nuorella miehellä oli taipumus repiä hampaillaan eri materiaaleja ja niellä isojakin kappaleita. Miehen vanhemmat pyysivät hammaslääkäriä poistamaan mieheltä hampaat. Ongelmaa kierrätettiin viranomaiselta toiselle, mikä kuvastanee ohjeiden antamisen vaikeutta tällaisessa tapauksessa.

Samuli Saarni

Tapaus: Lääkkeiden väärinkäyttäjän hoito

Pitääkö lääkeriippuvaisen henkilön kipulääkeresepti uusia jos potilas tunnustaa rahapulassaan myyneensä lääkkeensä ja tarvitsee nyt vieroitusoireisiinsa lisälääkettä?

Samuli Saarni

Tapaus: Vanhuksen verivirtsaisuuden selvittelyt

Vanhukselle tehdyissä rutiinikokeissa havaittiin verivirtsaisuutta, jonka syyn selvittely vaatisi lisätutkimuksia. Pitäisikö tutkimuksiin lainkaan ryhtyä ja miten toimia, jos niissä havaitaan jotain? Eettisellä foorumilla pohdittiin eri tekijöiden, kuten potilaan iän, päätöksentekokyvyn ja sairauden ennusteen merkitystä hoitolinjan valinnassa.

Samuli Saarni

Miten biotieteilijät suhtautuvat eettisen säätelyn lisääntymiseen?

Biotieteellisen tutkimuksen eettinen säätely lisääntyy jatkuvasti. Jäsenneltyä tietoa siitä, kuinka tieteilijät itse suhtautuvat toimintansa enenevään valvontaan, ei kuitenkaan juuri ole saatavilla. Asiaa pyrittiin alustavasti selvittämään haastattelemalla kymmentä johtavaa kotimaista tieteilijää ja kysymällä, miten he näkevät eettisen säätelyn ja keskustelun vaikutukset omassa työssään. Tulosten mukaan ammatillisen itsesäätelyn lisääntymistä ei pidetä pahana asiana, mutta jo esimerkiksi erilaisten toimikuntien harjoittamaan valvontaan suhtauduttiin kielteisemmin.

Matti Häyry, Jukka Takala, Piia Jallinoja, Salla Lötjönen, Tuija Takala

Luuydinluovuttajan sivulöydöksestä kertominen

Leukemiaa sairastavalle sisarelleen luuydintä luovuttaneella miehellä todettiin Klinefelterin oireyhtymä, johon mm. lähes poikkeuksetta liittyy hedelmättömyys. Kertoako tästä löydöksestä luuytimen luovuttajalle, joka ei ollut potilaana? Eettisellä foorumilla pohdittiin tiedon saamisen ja tietämättä olemisen oikeutusta ja vaikutusta tässä tapauksessa.

Samuli Saarni

Suostumuskäytäntö ja henkilöllisyyden suoja geenipankkitutkimuksissa

Keskustelua geenipankeista ja niihin kerättävien näytteiden käytöstä käydään parhaillaan eri puolilla maailmaa. Olisi hyvin tärkeää käynnistää laajempi keskustelu myös Suomessa. Lähes jokainen lääketieteen tutkija joutuu nykyään henkilökohtaisesti tekemisiin DNA-näytteiden ja niistä muodostettavien geenipankkien kanssa, ja joutuu siis kantamaan vastuun tehdyistä päätöksistä. Lisäksi geenipankkien taloudelliseen hyödyntämiseen liittyvät asiat ovat ratkaisua vailla.

Kirsi Vähäkangas - Esko Länsimies

Puolesta ja vastaan: Sikiöseulonnat ja asenteemme vammaisia kohtaan

Sikiöseulontojen etiikasta käytävä keskustelu on vaikeaa, koska eri osapuolet puhuvat herkästi eri kieltä. Tässä puolesta ja vastaan -kirjoitussarjassa vammaisuuden etiikkaa tutkinut Simo Vehmas kritisoi seulontojen rutiinimaisuutta ja sitä, että vammaisuuden yhteiskunnalliset ulottuvuudet ohitetaan liian helposti. Professori Seppo Heinonen puolustaa seulontoja terveydenhuollon näkökulmasta, lääkäri ja kehitysvammaisen tytön isä Oiva Antti Mäki sekä vammaisaktivisti Kalle Könkkölä kommentoivat omista näkökulmistaan. Sikiöseulonnat ja vammaisten ihmisten syrjintä

Simo Vehmas

Sikiöseulonnat lääkärin näkökulmasta

Keskustelu sikiöseulontojen eettisistä ulottuvuuksista on tärkeää ja siksi on ilahduttavaa, että KT Simo Vehmas osallistuu kirjoituksellaan tähän pohdintaan. Tarkastelen vastineessani sikiöseulontoja terveydenhuollon ja lääkärin näkökulmasta. Korostan sitä, että tämä vastine edustaa vain henkilökohtaista näkemystäni, ei edustamani yliopiston, yliopistosairaalan eikä yhdistyksen virallista kantaa.

Seppo Heinonen

Seulonta on viesti

Suomessa on tehty sikiötutkimuksia noin 30 vuoden ajan. Lapsivesitutkimus otettiin käyttöön 1970-luvulla ja rutiinimainen seerumiseulonta 1990-luvulla. Kaikista raskaudenkeskeytyksistä 2-2,5 % tehdään mahdollisten tai todettujen sikiövaurioiden vuoksi.

Oiva Antti Mäki

Sikiöseulonnat syrjivät vammaisia

Simo Vehmaksen artikkeli on verrattain hyvä ja kuvaa osuvasti vammaisliikkeen sisällä käytävää keskustelua. Esitän seuraavassa joitakin hajanaisia havaintoja ja mielipiteitä aiheesta.

Kalle Könkkölä

Laillinen eutanasia Hollannissa ja Belgiassa

Hollanti ja Belgia ovat ainoat Euroopan maat, jotka ovat kirjanneet lainsäädäntöönsä aktiivisen eutanasian ilman oikeudellisia seurauksia tekoon osallistuvalle lääkärille. Kummankin maan lait määräävät selkeät aktiivisen eutanasian kriteerit, mutta Hollannissa lainsäädäntö on jonkin verran väljempää kuin Belgiassa.

Pekka Louhiala

Ongelmallinen hoitotahto Puolesta ja vastaan

Hoitotahto on osa potilaan itsemääräämisoikeutta. Laatimalla kirjallisen hoitotahdon ihminen voi ennalta päättää hänelle annettavasta hoidosta tilanteessa, jossa ei kykene ilmaisemaan tahtoaan. Mutta vastaako kenties vuosia aikaisemmin laadittu hoitotahto sairastumishetkellä vallitsevaa tahtotilaa ja miten käytännön lääkärintyössä tulkitaan hoitotahdossa käytettyä käsitettä toimintakykyinen ja itsenäinen elämä?

Pekka Louhiala

Hoitotahto käytännössä

Pekka Louhiala on ansiokkaasti eritellyt hoitotahdon ongelmia Exitus-yhdistyksen hoitotahtolomakkeen pohjalta. Olen samaa mieltä hänen kanssaan siitä, että hoitotahtoon liittyvät varsinaiset ongelmat eivät liity hoitotahdon oikeudelliseen merkitykseen, vaan käytännön työhön ja ymmärtämiseen. Tärkeintä on se, mitä hoitotahdon laatija on tarkoittanut toimintakyvyllä ja itsenäisyydellä. Missä se raja kunkin kohdalla kulkee? Etukäteen ihmisen on vaikea kuvitella sairauksien kulkua ja elämän moninaisuutta. Ajatus riittävän toimintakykyisestä ja itsenäisestä elämästä on usein erilainen terveenä täysissä voimissa kuin sairaana kuoleman kynnyksellä. Monelle sosiaaliset asiat ovat tärkeämpiä kuin itsenäinen selviytyminen. Parhaiten yhteisymmärrys asiasta syntyy potilaan ja lääkärin välisissä keskusteluissa, joissa yhdessä ajan kuluessa ratkaistaan, mitä tehdään ja milloin ja mitä ei tehdä. Potilaalle läheisen mukana olo on arvokasta.

Leena Niinistö

Hoitotahto - ongelmallinenko?

Sanaa hoitotahto käytetään henkilön (kirjallisesta) tahdonilmaisusta tulevan (hypoteettisen) hoitonsa tai/ja hoitolinjansa suhteen. Tahdonilmaisu aktualisoituu tilanteessa, jolloin asianomainen itse ei enää ole kelpoinen tai kykenevä vakavan sairauden, onnettomuuden tms. syyn vuoksi ilmaisemaan omaa hoitoaan koskevaa tahtoa hoitavalle lääkärille.

Irma Pahlman

Mikä on korrektia puhetta vammaisista ja sairaista?

Vielä kolme vuosikymmentä sitten kehitysvammaisia henkilöitä kutsuttiin Suomessa vajaamielisiksi. Vajaamielisiä puolestaan saatettiin enemmän tai vähemmän hyväntahtoisesti nimittää ihmisraukoiksi. Tällä hetkellä moni katsoo, että tällaiset nimitykset loukkaavat vammaisia yksilöitä ja lisäävät heidän syrjintäänsä yhteiskunnassa - katsotaan että tällainen puhe ei ole poliittisesti korrektia.

Piia Jallinoja

Terveyttä vai taikuutta?

Eurooppalainen tiede keskittyy teoreettisiin abstraktioihin, kun afrikkalaisissa kulttuureissa suositaan konkreettista viisautta. Ongelmana tieteellisen tiedon ja perinnäistiedon vastakkainasettelussa on tietämisen käsitteen erilainen ymmärtäminen. Ovatko konkreettiset ajattelumuodot kuitenkaan humaanimpia ja viisaampia kuin teoreettiseen järkeen perustuvat uskomuksemme? Se, että arvot ovat traditionaalisia, ei vielä tee niistä sisällöllisesti arvokkaita ja eettisesti oikeutettuja.

Heta Aleksandra Gylling

Kloonaus ja kantasolututkimus kiinnostivat bioetiikan maailmankonferenssissa

Bioetiikan maailmanjärjestön I

Juha Räikkä, Veikko Launis

Sijaissynnytys: puolesta ja vastaan

Sijaissynnytystä esitetään laissa kiellettäväksi vedoten sijaissynnyttäjälle raskaudesta ja synnytyksestä aiheutuviin terveydellisiin riskeihin. Monelle parille sijaissynnytys olisi kuitenkin ainoa mahdollisuus saada geneettisesti oma jälkeläinen, jos kohdun puuttuminen tai muu lääketieteellinen syy estävät naisen raskauden. Vaikka sijaissynnytys saataisiin lääketieteellisin keinoin mahdollisimman riskittömäksi, liittyy siihen vielä paljon psykologisia ja sosiaalisia näkökohtia, joita pohditaan kirjoituksessa.

Anne-Maria Suikkari