Typpioksidi ja suolen toiminta

Syyskuussa 1992 pidettiin Wienissä 14. Euroopan parenteraalisen ja enteraalisen ravitsemuksen kongressi. Kongressin kokonaisanti oli monipuolinen kattaen useimmat ravitsemuksen osa-alueet. Suomalaisten osanottajien määrä on ollut ilahduttavassa kasvussa, ja sama "kantajoukko" tapaa vuosittain tässä Euroopan eri metropoleja kiertävässä tapahtumassa. Koko ESPEN:in elinajan mukana ollut kollega Simon Allison Nottinghamista ravisteli yhteisön jäseniä suuntautumaan yhdistyksen ulkopuolelle ja jakamaan ravitsemustietoa keskinäisen itseihalun asemasta.

Lauri Nuutinen

Anestesian ja tehohoidon paikka strategisessa organisaatiossa

Artikkelissaan "Sairaaloiden hallinto ja organisaatio mukautuvat tulosvastuuseen" Jorma Back Sairaalaliitosta käsitteli sairaalaorganisaatioiden muuttamista nykyvaatimuksia vastaaviksi (Suom Lääkäril 1993;48:925-929). Muodostettaessa tulosalueita strategisen organisaation pohjalta hän otti esimerkiksi kaksi sairaanhoitopiiriä, joista toisessa anestesia kuuluu operatiivisten toimintojen ja toisessa lääkinnällisten palvelujen tulosalueeseen. Molemmissa sairaanhoitopiireissä on aikanaan tehty paikalliset ratkaisut, joihin oltaneen tyytyväisiä. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä ei olla toistaiseksi yhdistetty tulosyksiköitä kirjoituksessa kuvatulla tavalla suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Tosin asiasta on keskusteltu esim. TYKS:n sisällä laajaltikin noin vuosi sitten.

Lääkärikeskusten johtajat pohtivat rooliaan

Lääkärikeskusten yhdistyksen (LKY) ja Lääkäriliiton rooleihin ja tehtäviin liittyvät mahdolliset ristiriitaisuudet nousivat keskusteluun Lääkärikeskusten johtajasymposiumissa Kuusamossa. Kysyttiin, onko aikanaan Lääkäriliiton aloitteesta vuonna 1969 perustettu yhdistys alkanut elää omaa elämäänsä, jonka tavoitteet ovat vastakkaisia liiton tavoitteiden kanssa? Ovatko sukset pahasti ristissä vai voitaisiinko yhteistyötä tiivistää?

Priorisointikeskustelu käyntiin myös potilasjärjestöissä

STAKESissa vuoden alussa käynnistyneen priorisointiprojektin tavoitteena on ollut keskustelun herättäminen niin lääkärikunnassa, hoitohenkilökunnan järjestöissä, potilasyhdistyksissä, tiedotusvälineissä kuin poliitikkojenkin keskuudessa. Potilasjärjestöjen edustajat kutsuttiin huhtikuun alussa keskustelutilaisuuteen Lääkäriliittoon pohtimaan terveydenhuollon säästötoimien perusteita ja priorisointia.

Ultraäänistetoskooppiko syvän trombin diagnostiikkaan?

Lääkärilehdessä 7/93 julkaistiin tutkimus ja tekniikka -palstalla Ilkka Kunnamon kirjoitus doppler-stetoskoopin käyttömahdollisuuksista. Mielenkiintoisessa artikkelissa pisti silmään Kunnamon käsitys laitteen soveltuvuudesta syvän trombin diagnostiikkaan. Hän toteaa aivan oikein, että matala tukos, joka sijaitsee polvitaipeen alapuolella, voi jäädä dopplerstetoskoopilla havaitsematta. Seuraavassa lauseessa hän toteaa, että tällaisen tukoksen kliininen merkitys on vähäinen, koska emboliavaara on huomattavan pieni. Tietääkseni kuitenkin Suomessa on tapana suhtautua vakavuudella myös polvitaipeen alapuolella sijaitseviin syviin laskimotukoksiin. Ainakin TYKS:ssa hoidetaan kaikki syvät laskimotukokset sairaalassa pienimolekyylisen hepariinin kanssa ja jälkihoitona käytetään antikoagulanttihoitoa. Amerikkalaisessa kirjallisuudessa on jostain syystä pidetty säären alueen laskimotukoksia varsin vaarattomina.

Tuote-esittelijä tyrkyttää tavaraa

Tuote-esittelijä on aivan tarpeeton. Oikea maanvaiva. Tote-esittelijän tarkoituksena on vain ajella autolla ympäriinsä, ja pistäytyä hetken mielijohteesta siellä täällä. Hän vain ahdistelee soittamalla ja häiritsee käynnillään. Hän ei edes yritä kertoa uusista asioista, jotka saattavat tuoda parannusta tai helpotusta nykyiseen käytäntöön. Esittelijä pyrkii sopimaan aina käynnin siten, että se sotkee mahdollisimman paljon päivärutiineja. Onneksi sovitusta aikataulusta ei tarvitse välittää. Ainahan esittelijä voi odottaa tunnin pari tai tulla uudestaan. Esittelijä aivan palaa halusta seisoksia käytävällä. Esittelijällähän on aikaa vaikka kuinka. Eräs hauskimmista metodeista on pyytää ensin esittelijää odottamaan, ja mennä sitten parin tunnin kuluttua kertomaan, ettei tänään oikein sovi, mutta huomenna olisi jo aikaa. Tämä siis silloin, kun asiasta on ennalta sovittu. Esittelijällähän ei ole mitään aikataulua, hänen tehtävänään on siis odotella.

Milloin katkaiset keskosen napanuoran?

Lapsenpäästöopin kiistakysymyksiä on ollut, milloin keskosen napanuora tulisi katkaista. Toisaalta on pelätty, että keskoselle kehittyy hypervolemiaa, polysytemiaa ja hyperbilirubinemiaa, jos veren annetaan juosta napanuoran kautta. Toisaalta on väitetty, että napanuoran katkaiseminen välittömästi estää keskosta saamasta riittävästi verta.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Influenssa B ja suorituskyky

Influenssan on väitetty heikentävän ihmisen suorituskykyä ja vaarantavan myös työturvallisuutta. Englantilainen tutkijaryhmä testasi ylempien hengitysteiden infektiota sairastavia taudin aikana ja kuukautta myöhemmin oireettomassa vaiheessa sekä myös terveitä verrokkeja. Samaan aikaan otettiin nenänielusta ja verestä näytteet virologista diagnostiikkaa varten.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030