Nivelrikon ja rustotautien geneettinen tausta

Väitöskirjatyö käsittelee nivelrikon ja rustotautien geneettistä taustaa. Nivelrikko vaivaa tuhansia ihmisiä (Suomessa arviolta noin 200 000). Se on sairaus, jonka esiintyminen tunnetusti lisääntyy iän myötä ja joka johtaa usein työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen. Nivelrikolle altistavat monet erilaiset tunnetut tekijät, kuten esim. liikapaino ja nivelvammat, mutta usein taudin aiheuttaja jää kuitenkin epäselväksi. Erityisesti tällaisissa tapauksissa yksilön perintötekijät vaikuttavat ratkaisevalla tavalla taudin ilmenemiseen.

alfa2-adrenergiset agonistit vähentävät opiaattien tarvetta

Kyseessä on englanninkielinen väitöskirja kliinisen farmakologian ja anestesiologian alalta. Väitöskirja koostuu kuudesta osatyöstä ja yhteenveto-osasta. Väitöskirja on kliininen tutkimus noin 600 leikkauspotilaasta, jotka ovat saaneet alfa2-adrenergistä agonistia, klonidiinia tai dexmedetomidiinia, pre-, intra- tai postoperatiivisesti. Työt ovat tehty kaksois-sokeasti, plasebo-kontrolloidusti ja aktiivisena vertailulääkkeenä on käytetty joko fentanyyliä, oksikonikloridia, diklofenaakkia, midatsolaamia tai isofluraanianesteettia. Potilaat saivat tutkittavia lääkeaineita joko yksittäisenä suonen sisäisenä (iv) tai lihakseen annettuna (im) kerta-annoksena tai toistettuina iv annoksina tai läpi leikkauksen jatkuvana infuusiona.

Kommentti edelliseen

Kollega Pekka Rajala kiinnittää huomiota lääkehoidon ja -kustannusten kannalta keskeiseen kysymykseen, joka on hyvin tiedostettu Kelassa. Usean sairauden lääkehoidon uusiutuessa suhteellisen kalliit lääkkeet syrjäyttävät aiemmin käyttöön otettuja. Lähes kaikkien kansantautien potilasmäärät ovat kasvusuunnassa. Niukkojen resurssien aikoina lääkehoidon tarpeellisuuteen, lääkkeen valintaan ja hoitokustannuksiin on pakko kiinnittää lisähuomiota.

Edellisen johdosta

Kiitän lääkintöneuvos Terho Toivosta siitä, että hän on lukenut artikkelini "PEF-kotiseuranta astman diagnostiikassa ja hoidossa" ja ottanut siihen kantaa. Voin omasta puolestani kertoa, että luin aikanaan mielihyvällä ja mielenkiinnolla hänen artikkelinsa samasta aiheesta (Suom Lääkäril 1984;39:1752-53). PEF-seurantaa arvostavana minusta tuntui hyvältä, että asiaan kiinnitettiin jo tuolloin huomiota - aikana, jolloin PEF-mittareiden käyttö kotona oli Suomessa huomattavasti harvinaisempaa kuin nyt.

Pelätäänkö vanhempien syyllistämistä liikaa?

Veikko Aalbergin artikkeli (SLL 5/93) nuorten mielenterveystyössä tarvittavasta työnohjauksesta vaatii muutaman kommentin. Aalberg lausuu, että työnohjauksessa pyritään välittämään kuvaa nuoruusiän keskeisistä tapahtumista, sekä biologisista, psykologisista että sosiaalisista. Kirjoituksesta ei valitettavasti ole juuri apua minkään "tapahtuman" kohdalla. Tieteellisen tuntuisen sanahelinän kautta kerrotaan sellaista, minkä kaikki nuorisotyötä tekevät ovat oppineet jo peruskoulutuksessaan.

Muutoksia lääkekorvauksiin 15.4.1993 Kokonaan korvattava lääkehoito munuaisperäiseen anemiaan ja vaikeaan haiman vajaatoimintaan

Kokonaan korvattavaan lääkehoitoon oikeuttavien sairauksien määrä lisääntyy 15.4.93. Näiden sairauksien joukkoon lisätään munuaisten vajaatoiminnan aiheuttama vaikea anemia (sairaus 138). Tässä tilassa korvataan erytropoietiinihoito nefrologin tai keskussairaalan dialyysi-/nefrologisesta toiminnasta vastaavan sisätautilääkärin B-lausunnon perusteella. Lausunnosta tulee käydä riittävän selvästi ilmi eytropoietiinin tarpeen syyt sekä tutkimustulokset, joilla muut vakavan anemian syyt on poissuljettu. Yleensä erytropoietiinihoitoa tarvitsevat ne uremiapotilaat, jotka ovat riippuvaisia toistuvista verensiirroista tai joiden anemia rajoittaa selvästi jokapäiväistä suorituskykyä. Hoidon tavoite on yksilöllinen, mutta useimmiten maksimaalinen hyöty saadaan hemoglobiinitason ollessa 100-120 g/l.

Virossa ajankohtaisia eettisiä kysymyksiä

Virossa itsenäistymisen myötä käynnistyneet muutokset ovat johtaneet myös terveydenhuollon alueilla moniin uudelleenjärjestelyihin. Suurin ongelma on tietenkin rahoitus, mutta myös lääkärien koulutukseen, ammattitaitoon ja asenteisiin on alettu kiinnittää huomiota. Näin kertoi Viron lääkäriliiton (Eesti Arstide Liit) puheenjohtaja Väino Sinisalu vieraillessaan Suomen Lääkäriliiton eettisten periaatekysymysten valiokunnan kokouksessa maaliskuussa. Liitot käynnistävät yhteistyössä lääketieteen etiikan kysymyksiä käsittelevän seminaarin valmistelun Eestissä.

Muutoksia lääkekorvauksiin 15.4.1993 Kokonaan korvattava lääkehoito munuaisperäiseen anemiaan ja vaikeaan haiman vajaatoimintaan

Kokonaan korvattavaan lääkehoitoon oikeuttavien sairauksien määrä lisääntyy 15.4.93. Näiden sairauksien joukkoon lisätään munuaisten vajaatoiminnan aiheuttama vaikea anemia (sairaus 138). Tässä tilassa korvataan erytropoietiinihoito nefrologin tai keskussairaalan dialyysi-/nefrologisesta toiminnasta vastaavan sisätautilääkärin B-lausunnon perusteella. Lausunnosta tulee käydä riittävän selvästi ilmi eytropoietiinin tarpeen syyt sekä tutkimustulokset, joilla muut vakavan anemian syyt on poissuljettu. Yleensä erytropoietiinihoitoa tarvitsevat ne uremiapotilaat, jotka ovat riippuvaisia toistuvista verensiirroista tai joiden anemia rajoittaa selvästi jokapäiväistä suorituskykyä. Hoidon tavoite on yksilöllinen, mutta useimmiten maksimaalinen hyöty saadaan hemoglobiinitason ollessa 100-120 g/l.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030