Syntyperä vaikuttaa viitearvoihin

Etnisneutraaleista arvoista ei ole vielä riittävästi kokemusta, kirjoittaa joukko kliinisen fysiologian ja keuhkotautien lääkäreitä.

Päivi Piirilä, Maria Juusela, Pekka Malmberg, Annette Kainu, Lauri Lehtimäki, Anssi Sovijärvi

Pääsisinkö vastaanotolle?

Ystävistäni yksikään ei halua jäädä työskentelemään terveyskeskukseen, kirjoittaa Ellen Huttunen.

Ellen Huttunen

Yliopistojen syytä herätä – koulutuslääkäreitä tarvitaan lisää

Yliopistojen ja yliopistosairaaloiden olisi syytä arvioida tarvetta, kirjoittaa Marja Mikkelsson.

Marja Mikkelsson

Ylös, ulos ja liikkeelle, terveyden ja oppimisen takia!

Terveyden kannalta liikuntaa on liian vähän, kirjoittaa Silja Kosola.

Silja Kosola

Paluu Lastenlinnaan – uuteen geriatriakeskukseen?

Sairaala-alueen meren äärellä voisi omistaa elinkaaren toisen ääripään hoitoa tarvitseville, kirjoittaa Eija Kalso.

Eija Kalso

Riittääkö solidaarisuus kannattelemaan hyvinvointiyhteiskuntaa?

Onko nykymaailmassa liian helppo jättäytyä muiden kannateltavaksi, kirjoittaa Jan Schugk.

Jan Schugk

Mikä saa ihmisen juoksemaan?

Aloitin aktiivisen juoksun mielenterveyssyistä, mutta pian jouduin keksimään uusia syitä, kirjoittaa Heikki Nenonen.

Heikki Nenonen

Syntyperä ei saa vaikuttaa viitearvoihin

Korjaimet ovat johtaneet alidiagnosointeihin ja viivästyksiin hoitoonpääsyssä, kirjoittavat Emilia Rüf ja Kirsi Blom.

Emilia Rüf, Kirsi Blom

Näyttö hoidon tarpeen arvion hyödystä on heikkoa

Katsauksissa ei ole tutkittu Suomen kaltaista toimintatapaa, vastaa Sakari Karhuvaara Tiina Simolalle ja Minna Haliselle.

Sakari Karhuvaara

Potilasturvallisuus etenee – mitä seuraavaksi?

Suomi on edennyt asiakas- ja potilasturvallisuudessa strategiansa mukaisesti, mutta kolme asiaa vaatii vielä huomiota, kirjoittavat Merja Sahlström, Hanna Toiviainen ja Tuija Ikonen.

Merja Sahlström, Hanna Toiviainen, Tuija Ikonen

Hila står inför ett stort beslut

Mikko Käkelä.

Pekka Nykänen

Hila tekee suurta päätöstä

Onko oikein, että kevyemmästä askelesta pääsevät nauttimaan vain rikkaat ja lihavimmat, kysyy Pekka Nykänen.

Pekka Nykänen

Lehtosen väitteet olivat mutua

Hoitajan tekemän hoidon tarpeen arvioinnin eduista on runsaasti tutkimusnäyttöä, kirjoittavat Tiina Simola ja Minna Halinen.

Tiina Simola, Minna Halinen

Kun sanat ovat tekoja

Ihmisen todellisuus on aina lopulta hänen oma käsityksensä, kirjoittaa Saana Mäenpää.

Saana Mäenpää

Vähähyötyisten lääkkeiden karsiminen kaipaa uusia strategioita

Vähentämistä tukevien käytäntöjen leviäminen vaatii strategioiden kehittämistä edelleen, kirjoittavat Virva Hyttinen-Huotari, Mervi Rantsi ja Johanna Jyrkkä.

Virva Hyttinen-Huotari, Mervi Rantsi, Johanna Jyrkkä

Ensihoidon siirtokuljetukset tarvitsevat kansallista ohjausta

Lähettäville hoitolaitoksille olisi syytä määrittää selkeät kriteerit siirron kiireellisyydelle ja kuljetustavalle, kirjoittavat Johanna Matinlassi, Jari Ylä-Mattila, Sanna Hoppu ja Pauli Vuorinen.

Johanna Matinlassi, Jari Ylä-Mattila, Sanna Hoppu, Pauli Vuorinen

Tohtori Amerikka

Lunastaako fellowship-vuosi odotuksensa koulutuksen ja kokemuksen puolesta, miettii Nelli Nurminen.

Nelli Nurminen

Kuntoutusjärjestelmän eettinen umpikuja

Onko oikein, että lääkäri joutuu rajaamaan hoitoa hallinnollisista syistä, eikä potilaan tarpeen mukaan?

Lassi Murto

Herpes, stigma ja potilaskohtaamisen etiikka

Lääkäreiden ja hoitajien suhtautuminen seksitaudin saaneeseen potilaaseen on usein ennakkoluuloista.

Joona Räsänen, filosofian ja bioetiikan erikoistutkija, PhD, Turun Yliopisto, Mirja Hämäläinen, seksuaalineuvoja ja seksuaaliterapeutti, VTM, Sexpo-säätiö

Yleislääkärin tekemä POC-ultraääni mullistaa statuksen tekemisen

Pyrkimys tehdä löydöksiä, joilla on jatkotutkimuksia ja hoitoa ohjaavaa vaikutus.

Teemu Taulavuori, , Yleislääketieteen Erikoislääkäri, SYLY ry:n edustaja EURIPA organisaatiossa