Suomalaisen työkyvyttömyyseläkepolitiikan ja laman vaikutus sairauskäyttäytymiseen ja eläkkeellehakeutumiseen

1980-luvulla rakennetun sosiaaliturvan taso on aiheuttanut sen, että sairauksiin perustuville eläkkeille on työttömyyden lisääntyessä kovia paineita. Ongelmana on sairauskäsityksen muuttuminen ja erilaisten, jopa fysiologisten, tilanteiden medikalisoiminen, ei vain apua hakevien henkilöiden vaan valitettavasti jopa lääkäreidenkin taholla. Lama ja yhteiskunnan taloudellinen kriisi ovat aiheuttaneet tilastojen valossa mielenterveyden oireiden lisääntymistä. Yleinen varallisuuden niukkeminen on vähentänyt yksityisten terveydenhuoltopalvelujen kysyntää, kun taas julkisten palvelujen kysyntä näyttää kasvaneen.

Kari Kaukinen

Hoitajan osuus EKG:n laadussa keskeinen

Onnistuneen sydämen sähköisen toiminnan perusteella tehtävän tilanteenarvioinnin perustana on kaikilta osiltaan ehjä ketju: rauhallinen ja tyytyväinen potilas, taitava hoitaja ja asiansa osaava lääkäri. Jokaisen EKG-rekisteröintejä käyttävän lääkärin velvollisuus on huolehtia muun henkilökunnan koulutuksesta ja taitojen ylläpitämisestä sekä laitteiston huollosta ja luotettavasta toiminnasta.

Tarja Pöndelin, Olli Korhonen

Ravitsemusterapiakonsultaatiot - hyödyntämätön terveydenhuollon voimavara

Ravitsemuksella on nykykäsityksen mukaan huomattava merkitys useiden sairauksien synnyssä ja ehkäisyssä. Ravitsemusneuvonta ja ruokavaliohoito kuuluvat luonnollisena osana monien sairauksien ja ravitsemushäiriöiden hoitoon. Näitä taitoja ja tietoja ei kuitenkaan välttämättä opeteta hoitohenkilöstön tavanomaisessa peruskoulutuksessa. Myös potilaan toteutettavaksi jäävä ruokavaliohoito vaatii usein asiantuntevaa ohjausta ja seurantaa. Osalla potilaista on tunnetusti ongelmia hoidon käytännön toteuttamisessa. Sitä ei paljon helpota lääkärin antama ohje: "Vähentäkää rasvan määrää ruoassanne".

Ritva Seppänen, Kari Mattila, Timo Maljanen, Arpo Aromaa

Onko C-vitamiinitableteilla fysiologisia vaikutuksia?

"Väite, että C-vitamiinilla on vaikutusta ainoastaan keripukin hoitoon ja ehkäisyyn on usein toistettu fraasi, jolle ei ole esitetty teoreettisia eikä kokeellisia perusteita. Vapaassa yhteiskunnassa kukin saa uskoa mihin tahtoo, mutta ei vaikuta asialliselta, että virka-aseman antaman arvovallan suojissa esitellään pelkkiä uskomuksia ja ennakkoluuloja tieteellisinä totuuksina". Harri Hemilä kritisoi kansaneläkelaitoksen, kansanterveyslaitoksen ja lääkelaitoksen työryhmän raporttia antioksidanttien vaikutuksista.

Harri Hemilä

Tautivarma potilas haastaa lääkärit

Tautivarma potilas on henkilö, joka ilmoittaa lääkärilleen, mitä modernia kroonista tautia hän sairastaa. Ovatko lääkärit valmiit kohtaamaan 1990-luvun tautivarman potilaan, kysyy näkökulman kirjoittaja.

Markku T. Hyyppä

Mitä lapsen vaikea allergia aiheuttaa perheelle?

Allergioiden, etenkin pikkulasten allergioiden, selvä yleistyminen on haaste koko yhteiskunnalle. Pikkulapset ovat eräänlaisia "ilmapuntareita", joiden oireilu osoittaa, että jotain on vialla. Vikaa voi hakea energiaa säästävästä, liian tiiviistä rakentamisesta tai saasteisesta kaupunki-ilmasta. Vai onko syynä yhä teollistuva ruokailu tai pikkulasten kerääminen suuriin päiväkotiryhmiin tartuntoja saamaan? Lapsen vaikea allergia vaikuttaa joka tapauksessa perheen elämään merkittävästi.

Lapsuusiän lihavuuden hoidon järjestäminen

FT Outi Nuutinen toteaa Lääkärilehden edellisessä numerossa, että lapsuusiän lihavuuden hoito kannattaa. Samaan arvioon on aiemmin päätynyt dos. Pentti Lautala (1). Estämällä ja hoitamalla lihavuutta voidaan oletettavasti vaikuttaa lapsen hyvinvointiin ja vähentää sairastavuutta hänen myöhemmän elämänkaarensa aikana (2). Näin ollen lapsuusiän lihavuuteen kohdistuvien toimenpiteiden inhimillinen ja taloudellinen merkitys on ilmeinen. Hoito tulee organisoida tavalla, jossa pääasiallisesti hyödynnetään perusterveydenhuollon jo olemassaolevia rakenteita, ja vain rajalliselta osin käytetään erikoissairaanhoidon palveluita.

Jorma Komulainen, Matti Pietikäinen, Marja Kalavainen, Raimo Voutilainen

Sairauskertomus - kenen, millainen?

Kanteluihin, joita käsittelen, on ilmaantunut uusi kantelutyyppi. Henkilöt, jotka ovat tutustuneet omaan sairauskertomukseensa esittävät, että heidän sairauskertomuksestaan tulisi poistaa tai muuttaa tämä tai tämä yksittäinen sana virheellisenä. Lääkäri on siis ilmaissut asian toisin kuin potilas sen kokee.

Ulla Rimpelä

Lääkärikoulutuksen tulevaisuuden haasteet

Duodecimin numerossa 1/95 esitettiin näkemyksiä lääkärikoulutukselle asetettavista vaatimuksista tulevaisuudessa. Aivan oikein tuotiin esiin, että runsaan tietoaineksen ulkoaopettelun sijasta on pyrittävä oppimaan oleellisen tiedon etsimistä ajan tasalla olevista tietolähteistä. Artikkeleissa ei kuitenkaan tuotu esiin tietotekniikan oleellista osuutta tulevaisuuden tiedonhankinnassa.

Jari Forsström

Toiko valtionosuusuudistus kilpailua kuntien terveydenhuollon hankintoihin

Valtionosuusuudistus antoi voimaan tullessaan, vuoden 1993 alussa kunnille mahdollisuuden kilpailuttaa terveydenhuoltopalvelujen tuottajia kuntalaisten palveluja järjestettäessä. Mahdollisuus koskee yhtä lailla julkisten palveluntuottajain keskinäistä kuin julkisten ja yksityisten palveluntuottajain välistä kilpailua. Valitettavasti se on toistaiseksi jäänyt lähes kokonaan käyttämättä.

Vesa Ekroos

Mikä edessä yhteiskunnassa - itsetuho vai parantuminen?

Väite tasa-arvosta julkisessa terveydenhuollossa on fraasi, jonka todellisen sisällön voi asettaa kyseenalaiseksi. Tasa-arvon tavoitteleminen etujen jakamisessa johtaa vahinkoon kaikkien osapuolten, myös heikko-osaisten kannalta. Suomessa on rakennettu monoliittista järjestelmää, mutta kustannukset ovat karkaamassa käsistä. Suurin virhe terveydenhuollossa on ollut, etteivät markkinamekanismit ole voineet vaikuttaa järjestelmään. Yksityiset tuottajat pystyvät tuottamaan palveluja halvemmalla ja tehokkaammin kuin julkinen järjestelmä. Järjestelmien välille olisi luotava kilpailua antamalla potilaan valita, haluaako hän käyttää julkista vai yksityistä järjestelmää.

Pekka Karras

Verisuonikirurgia itsenäiseksi kirurgiseksi erikoisalaksi?

Suomalainen kirurgikoulutus uudistuu. Nykyisistä suppeista erikoisaloista tulee ETA-sopimuksen mukaisesti pääspesialiteetteja. Yhdeksi näistä on kaavailtu perinteinen rinta- ja verisuonikirurgia. EU:ssa rintakirurgia ja verisuonikirurgia ovat kaksi eri spesialiteettia. Niiden säilyttäminen yhtenä olisi EU:ssa ainutlaatuinen ratkaisu ja voisi vaarantaa verisuonikirurgian kehityksen. Sydän- ja koronaariohitusleikkauksissa avustaminen ei ole verisuonikirurgista koulutusta vaan yliopistollisten keskussairaaloiden työvoimapoliittinen ratkaisu. Euroopassa on pyrkimys verisuonikirurgisen koulutuksen yhtenäistämiseen erillisenä sydänkirurgiasta - kumpikin edellyttää itsenäistä kolmen vuoden koulutusta. Nopea teknologinen kehitys sekä diagnostiikassa että hoidossa, tiivistyvä yhteistyö radiologien kanssa sekä pitkäkestoiset hoitosuhteet ja potilaiden seuranta ovat tyypillistä verisuonikirurgialle. 80 % kirurgeista, jotka Suomessa ensisijaisesti tekevät verisuonikirurgiaa, kannattaa omaa spesialiteettia.

Mauri Lepäntalo, Juha-Pekka Salenius, Matti Tarkka, Juhani Ahonen, Timo Hakkarainen, Jorma Hannukainen, Pasi Kaartinen, Reijo Kivivuori, Jarkko Lehtonen, Heikki Riekkinen, Reijo Syrjä, Pekka Vilkko, Kari Ylönen

Takaako hoitotakuu samanlaisen pääsyn hoitoon?

Hoitotakuusta, kuten mistä tahansa uudesta asiasta, on esitetty erilaisia, erilaiseen perustietoon pohjaavia käsityksiä. Jokin järjestelmä ei sinänsä tietenkään takaa mitään, mutta yleensä järjestys on parempi kuin kaaos. Ja kaoottiseksi leikkausjonotilannetta voidaan hyvin sanoa. Hoitotakuusta yleisesti puhuttaessa on muistettava, että se ei tietenkään koske vain "kirurgin veitsellä" hoidettavia potilaita.

Antti Alho

Ajankohtainen ilmanlaatukysymys Otsoni ja astma

Astmaa sairastavien osuus väestössä lisääntyy. Voisiko ympäristöilman - myös sisäilman otsoni olla syynä? On aika kartoittaa asuinympäristön otsonilähteet.

Juho Nuorviita

EU ja muutokset lääkärintodistuksessa ajokorttia varten

Liikenneministeriön työryhmä julkaisi 10.2.94 ehdotuksensa niistä muutoksista, joita EU:n ajokorttidirektiivi aiheuttaisi Suomen ajokorttilainsäädäntöön. Yksityisajokortin terveysvaatimukset lieventyisivät näöntarkkuuden mutta tiukentuisivat näkökentän osalta. Ammattiajokortin näöntarkkuusvaatimus olisi käytännössä hankala silmälaseja tarvitseville. Koska muutoksia ajokorttitarkastukseen on tulossa, on aika otollinen keskustelulle.

Veikko Viitasalo

Potilasasiamiestoiminnalle on määriteltävä vaatimustaso

Potilasasiamiehen toimintamahdollisuudet ovat käytännössä hyvin rajalliset. Laissa ei ole määritelty poti-lasasiamiehen valtuuksia tai koulutustasoa. Potilasasia-miehenä toimii usein sattumanvaraisesti nimetty sairaalan työntekijä, joka ei voi oman työnsä ohella riittävästi paneutua tehtävään eikä potilaan oikeuksien edistämiseen. Potilasasiamiesten toimintatavat ovat epäyhtenäiset, mikä aiheuttaa potilaille eriarvoisuutta potilasasiamiespalvelujen laadussa. Myös palvelujen saatavuus vaihtelee alueellisesti.

Seksivalistuksen uudet haasteet

Seksuaalivalistus ja ihmissuhdeopetus sisältävät aina tärkeän vuorovaikutustilanteen, joka voi olla terapeuttinen, kasvua ja terveyttä tukeva tai traumaattinen, kehitystä vääristävä. Aikuisen roolia tilanteessa leimaa kokemus, koulutus ja auktoriteetti, ja nuorta puolestaan kokemattomuus, itsenäistymistarve sekä käynnissä oleva seksuaalinen fyysinen ja psyykkinen muutos.

Raisa Cacciatore, Susanne Ingman-Friberg, Dan Apter

Lääkäri ja maallikko medikalisaation paineissa

Medikalisaatiolla tarkoitetaan lääketiedeinstituution kasvua ja elämäntapahtumien sekä poikkeavuuden lääketieteellistämistä. Prosessi pitää huolen siitä, etteivät terveyskysymykset unohdu. Kirjoittajan mukaan medikalisaatio takaa, että lääkärikunnan asema suhteessa yhteiskuntaan korostuu ja lääketiede pysyy tiukasti julkisuuden valokeilassa. Prosessi aiheuttaa kuitenkin myös uhkia: terveysasioilla syyllistäminen ja pelon herättäminen on medikalisoituneessa yhteiskunnassa helppoa. Kun kamppailu terveyden hyväksi on jokapäiväistä, "vääränlainen" käyttäytyminen käy harvinaiseksi ja arvoilmapiiri voi koventua.

Raimo Tuomainen

Psykiatria sukeltamassa katastrofiin?

Psykiatrisen laitoshoidon nykytilanne vastaa paljolti jumbojetin epäonnista laskeutumista. Laskeutumista ohjaava automaatti voi johtaa katastrofiin ellei sitä nopeasti kytketä pois päältä ja hoitojärjestelmää sopeuteta muuttuneisiin olosuhteisiin. Kirjoittaja uskoo, että hallittu lasku on vielä mahdollinen.

Mielisairaan asemaa kohennettava

Mielisairaalapotilaiden, myös avohoitopotilaiden sosiaalinen asema on heikompi kuin muiden suurten vammaisryhmien. Tilanteen korjaaminen edellyttää toimenpiteitä, jotka ovat yksinkertaisia ja helposti toteutettavissa.