Terveydenhuollon budjeteissa siirrytty supistuksista nollalinjalle

Terveydenhuollon menoja on tänä vuonna supistettu harvemmissa kunnissa kuin kolmena aiempana vuonna. Terveyskasvatuksen keskuksen puhelinhaastatteluna tekemään Terveysbarometri-tutkimukseen vastanneista 91 kunnasta lähes kaksi kolmasosaa oli nollalinjalla, kun vielä viime vuonna lähes 90 % vastanneista ilmoitti terveydenhuollon budjettivarojen pienentyneen. Supistuksia on tänä vuonna tehty 21 %:ssa vastanneista kunnista, ja 10 % on lisännyt terveydenhuollon budjettivaroja. Varoja on lisätty erityisesti sijaisten palkkaamiseen ja seulontoihin, mm. mammografioihin. Terveysbarometri-tutkimuksessa haastateltavina oli terveyskeskusten hallintoylilääkäreitä ja johtavia ylilääkäreitä. Lisäksi haastateltiin 75 terveysalan valtakunnallisen järjestön johtajia. Vuosittainen Terveysbarometri koottiin nyt neljännen kerran.

Peruskoulun yläasteella joka viides tupakoi päivittäin

Valtakunnallisen Nuorten terveystapatutkimuksen tämänvuotisen kyselyn mukaan nuorten tupakointi ei näytä vähentyneen: peruskoulun yläastetta käyvistä vastaajista tupakoi säännöllisesti viidesosa, kuten jo vuonna 1987. Helmikuussa 1995 kyselyyn vastanneista 14-vuotiaista tupakoi päivittäin noin joka kymmenes ja 16-vuotiaista joka neljäs. Nuoremmassa ikäryhmässä tupakointi on yhtä yleistä tytöillä ja pojilla, vanhemman ikäryhmän pojat polttavat yleisemmin. Kyselyyn vastasi noin 3 300 nuorta.

Kotiparvekkeella tupakoinnista eniten soittoja neuvonta-puhelimeen

Terveyskasvatuksen keskuksessa toimii neuvontapuhelin, josta saa apua uuden tupakkalain soveltamiseen liittyvissä kysymyksissä. Tähän neuvontapuhelimeen tuli ensimmäisen kuukauden aikana noin 500 kyselyä. Puhelimeen vastaa lakimies.

Lapsuusiän lihavuuden hoidon järjestäminen

FT Outi Nuutinen toteaa Lääkärilehden edellisessä numerossa, että lapsuusiän lihavuuden hoito kannattaa. Samaan arvioon on aiemmin päätynyt dos. Pentti Lautala (1). Estämällä ja hoitamalla lihavuutta voidaan oletettavasti vaikuttaa lapsen hyvinvointiin ja vähentää sairastavuutta hänen myöhemmän elämänkaarensa aikana (2). Näin ollen lapsuusiän lihavuuteen kohdistuvien toimenpiteiden inhimillinen ja taloudellinen merkitys on ilmeinen. Hoito tulee organisoida tavalla, jossa pääasiallisesti hyödynnetään perusterveydenhuollon jo olemassaolevia rakenteita, ja vain rajalliselta osin käytetään erikoissairaanhoidon palveluita.

Jorma Komulainen, Matti Pietikäinen, Marja Kalavainen, Raimo Voutilainen

Tiedot Tshernobylin onnettomuuden vaikutuksista varmistuvat

Lasten kilpirauhassyövän lisääntymisestä Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden lähialueilla Valko-Venäjällä raportoitiin jo syksyllä 1992. Huhtikuussa 1986 sattuneen onnettomuuden vaikutuksia lasten kilpirauhassairauksiin on seurattu Valko-Venäjällä, Venäjällä ja Ukrainassa WHO:n erityisohjelman tuella, ja nyt on maaliskuun 25. päivän British Medical Journalissa julkistettu tiedot kilpirauhassyövän ilmaantuvuusluvuista. Ilmaantuvuuden kasvun ilmeneminen radioaktiivisen laskeuman saastuttamilla alueilla vahvistaa yhteyden onnettomuuteen.

Vuoden parhaat terveyskasvatus-aineistot

Terveyskasvatuksen keskus on neljännen kerran jakanut palkintonsa vuoden parhaista terveyskasvatusaineistoista. Aineistoja oli arvioitavina kaikkiaan 85.

Reumataudit valokeilaan

European Blood and Marrow Transplantation Groupin eli EBMT:n järjestämässä kongressissa maaliskuussa Sveitsin Davosissa käsiteltiin mm. kysymystä, voidaanko kollageenitauteja hoitaa luuytimen- tai kantasolujen siirrolla. Vastaus on kyllä. Etenkin vaikeissa vaskuliiteissa ja terminaalisessa systeemisessä sklerodermassa on autologisia luuytimensiirtoja ja kantasolusiirtoja jo tehtykin hyvällä menestyksellä.

26 % ei ole joka viides

Pirkanmaan mikrobilääketutkimuksen (SLL 10/95) yksi tärkeä havainto oli, että 26 % infektiopotilaista toivoi tai vaati lääkäriltä mikrobilääkitystä. Tarkka lukija lienee havainnut , että otsikossa ja tekstissäkin oli tässä suhteessa tutkijaryhmän ajatuskömmähdys: 26 % on suunnilleen sama kuin joka neljäs eikä joka viides.

Kehitysvammaisten kuolemantapaukset eivät lisääntyneet

Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan kehitysvammaisten siirtäminen laitoksista kotikuntiin on sujunut pääosin hyvin. Ministeriön tutkija teki vastikään asiasta koko maan kattavan tilastoselvityksen, jonka mukaan kuolemantapaukset eivät ole lisääntyneet, kun laitoshoitoa on supistettu ja kehitysvammaisia siirretty avohoitoon. Hämeessä tapauksia tosin oli poikkeuksellisen paljon vuonna 1993.

AKAVA-JS sopimuksen piirissä

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ hyväksyi 14.3. opettajia koskevan sopimuksen. Sen sisältämien palkankorotusten ja tekstimuutosten kustannusvaikutus on 2,6-3 % eli suunnilleen samaa tasoa kuin kunnan yleisen virkaehtosopimuksen. Opettajille maksetaan 2,3 %:n suuruinen yleiskorotus 1.5.95. Lisäksi he saavat tämän vuoden kesäkuussa ja marraskuussa erillisen 350 markan rahaerän.

Eduskuntaan 11 lääkäriä

Eduskuntaan pyrkineistä lääkäriehdokkaista sai vaaleissa paikan 11, heistä yli puolet uusina edustajina. Ehdolla lääkäreitä oli 58. Edellisessä eduskunnassa on ollut 8 lääkäriä.

Lasten, vammaisten ja vanhusten palveluista ei haluta tinkiä

STAKESin sosiaalihuollon priorisointityöryhmän työhön on liittynyt Kuopion yliopistossa sosiaalipolitiikan professori Pauli Niemelän johdolla toteutettu tutkimus, jossa kyseltiin kuntalaisten, sosiaalityöntekijöiden ja lääkärien, ylimpien viranhaltijoiden sekä luottamusmiesjohdon näkemyksiä sosiaali- ja terveydenhuollon priorisointikysymyksistä. Lisäksi on selvitetty, millaisia priorisointiprosesseja kunnissa on toteutettu. Tutkimukseen osallistui 13 kuntaa.

Maailman terveyspäivän teemana polion hävittäminen

WHO käynnisti vuonna 1988 kampanjan polion hävittämiseksi maailmasta vuoteen 2000 mennessä. Tuloksia on tullut: villin polioviruksen aiheuttama polio on hävinnyt koko läntiseltä pallonpuoliskolta, läntisen Tyynenmeren alueella ollaan pääsemässä samaan vielä tänä vuonna ja Euroopassa, Pohjois-, Etelä- ja Itä-Afrikassa poliosta vapaa alue laajenee jatkuvasti. Polio katsotaan hävitetyksi, kun viimeisestä tapauksesta on kulunut kolme vuotta.

Koulutus vaikuttaa edelleen sairastamiseen

Sairastavuuden alue-erot ovat 1980- ja 1990-luvulla hävinneet lähes kokonaan. Itä-Suomessa sairastavuus on vain hieman yleisempää kuin muualla maassa. Sen sijaan koulutuksen mukaan tilanne vaihtelee edelleen paljon, arvioidaan Tilastokeskuksen Tietoaika-julkaisussa.

Vaihdevuosien estrogeenihoito ja sydänsairaudet

American Heart Associationin kokouksessa raportoitiin 9.3.95 tutkimuksesta (Cauley J ym.), jonka mukaan 65-74-vuotiaiden naisten kuolleisuus sydänsairauksiin väheni estrogeenia käyttäneiden joukossa n. 30 %:lla. 75 vuotta täyttäneiden kohdalla edullisuutta ei nyt havaittu; olipa syy tähän mikä tahansa, yhtenä selityksenä pidettiin, että tuohon ikään selvinneisiin valikoituu kaiken kaikkiaan terveempää joukkoa, jossa tällaisen eron osoittaminen on vaikeaa. Vaikka estrogeenihoidon lopettamisen jälkeenkin > 10 v) ennen kuin etu näkyy. Tutkimus käsitti lähes 10 000 em. ikäryhmän naista, joista 14 % kertoi käyttäneensä lääkettä keskimäärin 15 vuotta. Tässä varsinaisesti osteoporoosin vuoksi aloitetussa tutkimuksessa saatiin siis lisätietoa sydänkuolleisuuden suhteesta postmenopaussin hoitoon - tällaista toki on olemassa aiemmistakin tutkimuksista: mm. syksyllä 94 todettiin niin ikään Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa sydänsairauksien riskin 45-64- vuotiailla naisilla vähenevän 25 %:lla estrogeenihoidetuilla ei-hoidettuihin verrattuna.

Yleisö tutustui kenttälääkintään

Lääkäriliiton 85-vuotispäivänä helmikuun lopussa yleisöllä oli mahdollisuus tutustua kenttäsairaalan poliklinikkaan Lääkäritalon pihalla Helsingissä. Hämeen Rykmentin Lääkintäkoulu esitteli toimintaansa sadoille kiinnostuneille ohikulkijoille.

Sydänpotilaille uusi käsikirja

Lääketietokeskus, Suomen Sydäntautiliitto ja Otava ovat julkaisseet sydänpotilaille hyvän uuden käsikirjan, Sydänlääkeoppaan. Se esittelee kaikki sydänsairauksien hoidossa käytettävät lääkkeet, 229 valmistetta, aakkosjärjestyksessä samaan tapaan kuin kansantajuinen Lääkeopas Pharmaca Fennica, mutta antaa myös selväsanaisesti perustietoja tärkeimmistä sydänsairauksista ja niiden hoidosta. Kirjan päätoimittaja on LKT Timo Klaukka ja toinen kirjoittaja Sydäntautiliiton asiantuntijalääkäri Jyrki Olkinuora.

Kansanedustajien uskomukset puntarissa

Skepsis ry:n Skeptikko-lehti pyysi viime lokakuussa kansanedustajilta kannanottoa 24 väitteeseen, jotka koskivat yleisiä "henkimaailman asioihin" liittyviä uskomuksia. Taustana tutkimukselle oli lehden mukaan se, että eduskunta on joutunut ja joutuu uskonasioiden kanssa tekemisiin mm. vaihtoehtohoitojen asemaa käsitellessään. Skeptikot halusivat selvittää, minkälaisin perustein päätöksiä näissä asioissa tehdään. Vastauksia ei saatu kuin 48 kansanedustajalta, mutta lehden tämän vuoden ensimmäisessä numerossa julkaistut tulokset ovat kuitenkin kiinnostavia.

Kansanterveys-laitos ja KELA yhdistävät tutkimus-toimintaansa

Kansaneläkelaitos ja Kansanterveyslaitos ovat sopineet pitkäaikaisesta yhteistyöstä väestötason terveystutkimuksessa. KELAn tutkimustyö siirtyy asteittain Kansanterveyslaitoksen toteutettavaksi maaliskuun alusta lähtien. Kansanterveyslaitokseen muodostetaan uusi terveyden ja toimintakyvyn yksikkö, johon KELAn Helsingissä toimiva lääketieteellinen tutkijaryhmä johtajanaan Arpo Aromaa siirtyy. Yksikkö keskittyy väestön terveyden, toimintakyvyn ja terveysturvan tutkimiseen sekä terveyden tietohuollon kehittämiseen. Yhteistyösopimus on osa valtion tutkimusyksiköiden työnjaon ja yhteistyön kehittämistä. Se vahvistaa Kansanterveyslaitoksen tutkimustyötä väestön terveyden seurannassa, ja toisaalta KELA suuntaa omaa tutkimustaan entistä enemmän sosiaaliturvan sosiaalipoliittisiin ja taloudellisiin kysymyksiin.

Teiniraskaudet huolena Yhdysvalloissa

Teini-ikäisten tyttöjen synnytysten määrä on Yhdysvalloissa vähentynyt 1950-luvulta noin kolmanneksen, laillisen abortin saamisen helpotuttua. Nyt ne ovat kuitenkin jälleen lisääntymään päin. 1950-luvulla vain 27 %:lla amerikkalaisnuorista oli seksikokemuksia, mutta nykyään osuus on 60 %. Teinitytöistä 12 % tulee raskaaksi, mikä tarkoittaa miljoonaa teiniraskautta vuosittain ja näistä raskauksista syntyy 500 000 lasta. Center for Health Statisticsin tilastot kertovat myös, että nykyään teiniäitien lapsista 81 % syntyy avioliiton ulkopuolella, kun tilanne 1960-luvun alussa oli päinvastainen.