Lastenneuvola- ja kouluterveydenhuolto-työn erityispätevyys perustettiin

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisääminen ja ehkäisevään työhön panostaminen on valtakunnallisesti nähty tärkeäksi terveydenhuollon painopistealueeksi. Lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyöhön erityisesti perehtynyt lääkäri voi olla omalla paikkakunnallaan merkittävä terveyspalvelujen kehittäjä. Erityispätevyys myös kohottaa lastenneuvola- ja kouluterveydenhuollon arvostusta sekä väestön että lääkärikunnan keskuudessa. Yhteiskunnallisista muutoksista johtuen on erikoislääkärikoulutuksessa havaittu kattavuuden puutetta lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyössä.

Lääkäriliitto kansallisesta terveysprojektista

Lääkäriliiton mielestä on kohtalon kysymys, voidaanko julkiseen terveydenhuoltoon tuoda jatkossa yksityisten potilaiden rahaa vai ohjataanko se jatkossakin täysin yksityissektorille. Liitto pitää kansallista terveysprojektia kuitenkin merkittävänä avauksena maamme rapautumassa olevan terveydenhuollon pelastamiseksi. Projektissa on tehty monia merkittäviä esityksiä. On hyvä, että terveydenhuolto on nostettu lopultakin poliittiseen polttopisteeseen.

Kansallinen terveysprojekti ehdottaa hoitoonpääsyn määräaikoja lakiin

Periaate hoitoon pääsystä kohtuuajassa on kirjattava lakiin vuoteen 2005 mennessä, ehdottaa kansallinen terveysprojekti. Jos kunta ei kykene järjestämään hoitoa määräajassa omissa yksiköissään, sen on järjestettävä hoito muualta. Potilaan omavastuuosuus ei kuitenkaan saa muuttua. Pääministeri Paavo Lipposen mukaan asiasta valmistellaan nopeasti tarkempi ohjeistus.

Suvi Sariola

Yksilölliseen hormonikorvaushoitoon

Epidemiologisten tutkimusten perusteella vaihdevuosien jälkeisen hormonikorvaushoidon olisi pitänyt palauttaa naisen sepelvaltimoille niiden nuoruuden suoja. Mekanismitkin olivat selvät: estrogeenit mm. vähentävät veren pahan LDL- ja suurentavat sen hyvän HDL-kolesterolin pitoisuuksia. Kliiniset suuret tutkimukset (esim. HERS) kulkivat kuitenkin omia polkujaan. Korvaushoidon alussa sydäntapahtumia oli jopa normaalia enemmän. Tämän on arveltu johtuneen hoidon alun lisääntyneestä tromboosivaarasta ja mahdollisesti sepelvaltimoiden tulehduksen kiihtymisestä. Vasta myöhemmin hormonihoidon etujen - mm. lipidivaikutusten avulla - otaksuttiin tulevan esille. Siksi suosituksissa kehotettiin varovaisuuteen: sepelvaltimopotilaille korvaushoitoa ei pitäisi aloittaa, ei ainakaan ennen kuin hyödyt ja vaarat voidaan arvioida (N Engl J Med 2002;346:1017-8.

Pekka Leinonen

Uniapneaohjelma ottaa rohkeita askelia

Tällä viikolla julkistettu valtakunnallinen uniapneaohjelma vetää hoitolinjoja vuosille 2002-2012. Tarkoituksena on sekä ennaltaehkäistä tautia että rakentaa potilaille sellainen hoitoverkosto, jossa heidät otetaan kokonaisvaltaisesti hoidon ja kuntoutuksen piiriin.

Ulla Järvi

Kelasta kuntoutusta toiseksi eniten mielenterveyshäiriöihin

Mielenterveyshäiriöt ovat nousseet toiseksi suurimmaksi sairausryhmäksi, jonka perusteella Kela myönsi kuntoutusta viime vuonna. Mielenterveyshäiriöiden perusteella Kelasta sai kuntoutusta yli 17 000 suomalaista, joista 6 700 oli psykoterapiassa. Eniten kuntoutusta myönnettiin tuki- ja liikuntaelinten sairauksien perusteella; niitä oli 42 %:lla kuntoutujista.

Ulla Toikkanen

Allerginen nuha on hoitamisen arvoinen

Allerginen nuha on merkki nenän limakalvon inflammaatiosta ja se on merkittävä astman riskitekijä - onhan kyse yksistä ja samoista hengitysteistä. Allergista nuhaa sairastavien suhteellinen astmariski on viisinkertainen. Tehostamalla allergisen nuhan hoitoa saatetaan vähentää myös astman vaaraa.

Marianne Jansson

Amalgaamia aina vain (pääkirjoitus SLL 15/2002)

Hammasamalgaami olisi erinomainen paikka-aine, ellei siitä vapautuisi elohopeaa. Elohopea on myrkkynä tunnettu tuhansia vuosia ja sen toksikologia tuttua lääke- ja ympäristötieteiden historiaa. Juuri ympäristösyistä ovat Suomenkin viranomaiset antaneet määräyksiä amalgaamin käytön rajoittamisesta ja jätteen talteenotosta hoitoyksiköissä. Väitteet amalgaamipaikkojen yleisterveydellisistä haittavaikutuksista ovat harvoja yliherkkyystapauksia lukuun ottamatta näyttöä vailla.

Potkua terveydenhuollon kehittämiseen (pääkirjoitus SLL 15/2002)

Projektin lähtökohtana oli havainto terveydenhuoltomme kriisiytymisestä ja uhkaavasta rahoitusvajeesta. Tavoitteena oli turvata terveyspalvelujen saatavuus kaikille kansalaisille heidän tarpeitaan vastaavasti perustuslain säätämällä tavalla. Potilaalle oli myös taattava riittävä tiedonsaanti ja osallistuminen häntä itseään koskevaan päätöksentekoon.

Ministeriö kandisijaisten kimpussa (pääkirjoitus SLL 15/2002)

Ministeriö perusteli esitystään lääketieteellisen tiedon ja teknologian nopealla kehityksellä. Yli kymmenen vuotta opiskelleiden opiskelijoiden tiedot ja taidot eivät ministeriön arvion mukaan välttämättä vastaa nykytietämystä eivätkä muutenkaan enää ole ajantasaisia, josta syystä sijaisena toimimismahdollisuus lopetetaan.

EU-komission ehdotus vaikeuttaisi lääkärien liikkuvuutta

– Asia on lääkärikunnan kannalta mitä merkityksellisin. Ehdotushan tulisi korvaamaan sektoridirektiivit, mukaan lukien lääkärikoulutusta koskevan direktiivin uudella yleisen järjestelmän mukaisella direktiivillä, todetaan lausunnossa. Tämän vuoksi tulee Lääkäriliiton mielestä direktiivin käsittelyssä kuulla laajalti eri eurooppalaisia lääkärijärjestöjä.

Yksilölliseen hormonikorvaushoitoon

Aiemmin tällaisena hoitotehon ennustajana on pidetty lipoproteiini Lp(a):ta. Jos sen pitoisuus veressä on suuri, hoito on todennäköisesti hyödyksi (N Engl J Med 2002;346: 1017–8). Nyt tuoreessa tutkimuksessa on menty perusteisiin, estrogeenireseptoriin, upouutta farmakogenetiikkaa! Nimittäin estrogeenireseptori-a:n geenipolymorfian (geenirakenteen) avulla pystytään löytämään ne naiset, joiden veren HDL-kolesterolin pitoisuutta estrogeenihoito erityisesti lisää (N Engl J Med 2002;346:967–74). Tämähän on jo sinänsä myönteistä, mutta onko geenilöydöksestä kliinistä apua hoitovalinnassa? Nimittäin HDL-kolesterolin säätelykin on lipiditutkijoiden kompastuskiviä. Nykyharppausta on silti pidettävä uuden ajan alkuna, kliinisten lääkärien haasteena, ja luultavasti lähivuosina hormonihoito valitaankin yksilöllisesti farmakogenetiikan ja uusien – tai vanhojen – biologisten mittarien mukaan.

Allerginen nuha on hoitamisen arvoinen

Allergialääkärien kansainvälinen työryhmä on yhteistyössä WHO:n kanssa toteutetussa ARIA-hankkeessa (Allergic Rhinitis and its Impact on Asthma) laatinut allergisen nuhan uudet hoito-ohjeet. Tavoitteena on varhainen tunnistaminen ja hoito.

Valtion tuki toimintaan, ei seinien rakentamiseen

Valtio haluaa siirtää kuntien sosiaali- ja terveydenhuoltoon antamaansa tukea rakentamisesta entistä selvemmin toiminnan kehittämiseen. Niinpä terveyskeskusten, vanhainkotien ja päiväkotien rakentamiseen ja peruskorjauksiin saisivat valtionavustusta enää vain kaikkien köyhimmät kunnat. Iso osa tähän asti rakennuksiin käytetyistä rahoista annettaisiin tästedes ns. kehittämishankkeisiin, esimerkiksi toiminnallisiin uudistuksiin ja kokeiluhankkeisiin.

Suvi Sariola

Valtionosuudet pienentyneet

Perustamishankkeet ovat järjestelmän uudistamista valmistelleen työryhmän mukaan painottuneet 1990-luvulta lähtien peruskorjauksiin ja saneerauksiin. Uuden rakentaminen on sen sijaan ollut vähenemässä, päiväkoteja lukuun ottamatta.

Syöpäpotilaan rintarekonstruktiota ei vieläkään arvosteta riittävästi

- Onko rintarekonstruktio syöpäpotilaalle ylellisyyttä? pohdiskeli TAYS:n erikoislääkäri Heikki Kupi Tampereen lääkäripäivillä.

Ulla Järvi

Voiko äitiyshuolto ottaa huomioon erilaiset äidit?

- Synnytysosastolla kaikki hoito ja huomio keskittyy vauvaan, sanoi kirjailija Anna-Leena Härkönen Tampereen lääkäripäivillä.

Ulla Järvi

Hyvä kunto - sydäntäkin tärkeämpi

Fyysinen suorituskyky juoksumatolla tutkittuna on osoittautunut vastikään vahvimmaksi kuoleman vaaran ennustajaksi sekä terveillä miehillä että sepelvaltimotautia potevilla miespotilailla (N Engl J Med 2002;346: 793-801). Se oli jopa osuvampi kuin sydänsairaus tai sen vaaratekijät (verenpainetauti, tupakointi ja diabetes) tai EKG-löydökset rasituskokeen aikana. Elinaikaennuste parani suoraviivaisesti fyysisen kunnon mukana. Huonokuntoisimpaan viidennekseen kuuluvilla miehillä - riippumatta sydänlöydöksistä tai vaaratekijöistä - kuolemanvaara oli keskimäärin kuuden vuoden seurannassa neljä kertaa suurempi hyväkuntoisimpaan viidennekseen verrattuna. Vaikka syy-yhteyksien vetäminen voi olla vielä uskaliasta, tämä tutkimus ja monet muut viittaavat siihen, että kehno kunto on suurentuneen kuoleman vaaran syy. Tuolloin kunnon kohentaminen olisi ainakin yhtä tärkeää kuin puuttuminen perinteisiin sepelvaltimotaudin vaaratekijöihin. Erityisen suotuisaa liikunta voisi olla sydänpotilaille: parantunut fyysinen kunto kun saattaisi kumota tai ainakin korjata sairaudesta johtuvan kuoleman vaaran lisääntymistä. Tulevien tutkimusten perusteella liikuntasuositukset osattaneen räätälöidä yksilöllisesti; nyt yleisreseptinä suositellaan puolen tunnin liikuntaa mieluiten päivittäin.

Pekka Leinonen

Ulkomaisten lääkärien työmahdollisuuksia helpotetaan

Muun muassa virolaisten ja venäläisten lääkärien työskentelymahdollisuudet Suomessa helpottuvat. Valtioneuvosto on antanut asetuksen, joka helpottaa EU/ETA-maiden ulkopuolelta tulevien, siellä opiskelleiden lääkärien työmahdollisuuksia.

Svante Stenmanin palkinto Hans Falckille

Finska Läkaresällskapet perusti viime vuonna Svante Stenmanin nimeä kantavan palkinnon, joka jaetaan joka kolmas vuosi ansioista ruotsinkielisen lääketieteellisen opetuksen ja julkaisutoiminan alalla. Dosentti Svante Stenman on Finska Läkaresällskapets Handlingar -lehden toimitussihteeri ja myös Suomen Lääkärilehden avustaja.