Erikoislääkärit voittajiksi valtuuskunnan vaaleissa

Lääkäriliiton jäsenet ovat valinneet uuden valtuuskunnan seuraavaksi kolmevuotiskaudeksi 2004–2006. Voittajaksi nousi erikois-, sairaala- ja yksityislääkärien vaalirengas. 60-jäsenisestä valtuuskunnasta vaihtui yli puolet: valituista 32 on uusia. Valtuuskuntaan oli ehdolla 296 jäsentä. Äänioikeutettuja oli nyt 19 372, kun kolme vuotta sitten heitä oli 18 433. Äänioikeuttaan käytti 52,6 prosenttia liiton jäsenistä, kun edellisissä vuoden 2000 valtuuskunnan vaaleissa äänestysprosentti oli 61,2. Katso vaalien tulokset: http://www.fimnet.fi/cl/pdf/2003/SLL462003-4744.pdf

Paula Vainiomäki lähti torjumaan tartuntatauteja Arkangel on aika lähellä

Turkulainen yleislääkäri Paula Vainiomäki on mukana ohjelmassa, jossa pyritään torjumaan tartuntatautien leviämistä Itämeren ympäristössä. Hän sanoo, että tutustuminen Suomen lähialueiden tautitilanteeseen, kollegoihin ja ihmisten arkeen on ollut opettavaista. Me pohjoismaiset lääkärit kuvittelemme, että osaamme kaiken paremmin, mutta ei se niin ole, Vainiomäki sanoo. Yksi suurimpia solmuja ohjelman toiminta-alueella on erilaisten projektien ja asiantuntija-organisaatioiden suuri määrä ja niiden keskinäisen koordinaation puute.

Liisa Koivula

Muut sukupuolitaudit tulevat rajan yli hiviä ja tubia useammin

Lääkäri Terhi Heinäsmäelle Venäjän tartuntatautitilanne tuli tutuksi hänen siellä viettämänsä kahden vuoden työrupeaman aikana. Heinäsmäki oli Venäjällä Punaisen Ristin palveluksessa edistämässä hivin ja tubin torjuntaa itänaapurissa.

Liisa Koivula

Kainuun kokeilua suunnitteleva Tuomo Pääkkönen: Meillä ei ole varaa malliin, josta lääkärit kaikkoavat

- Meillä ei ole varaa lähteä tekemään malleja, joista lääkärit kaikkoavat, sanoo Kainuun hallintokokeilussa alueen terveydenhuoltoa suunnitteleva johtava lääkäri Tuomo Pääkkönen.

Suvi Sariola

Äärimaa: Pakolaisten hoito-ohjeet ovat selkeät

Pari viikkoa sitten ilmitullut Suomesta karkotetun pakolaisperheen huumaaminen puhuttaa yhä. Varsinkin, kun on tullut selväksi, ettei huumaaminen ollut mitenkään ainutkertaista ja että lääkkeet on saatu reseptillä.

Yli 30 000 nimen addressi Länsi-Uudenmaan sairaalan puolesta

Poikkeuksellisen voimakas kansanliike on syntynyt Tammisaaren seudulla, jossa huolestuttiin oman sairaalan tulevaisuudesta. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin kuuluvan Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen johtokunta sai ottaa vastaan 30 486 nimen addressin viime viikolla. Koska alueella asuu noin 48 000 ihmistä, kyse asukkaille ilmeisen tärkeästä asiasta.

Ulla Järvi

Lääkärien osuus terveyden tutkimuksessa vähenemässä

Lääketieteellisen peruskoulutuksen saaneiden tutkijoiden suhteellinen osuus on vähenemässä terveyden tutkimuksen alalla. Suuntaus huolestuttaa Suomen Akatemian terveyden tutkimuksen toimikuntaa.

Suvi Sariola

Korvattujen potilasvahinkojen määrä pysynyt liki samana

Vuonna 2002 korvattiin 2 125 potilasvahinkoa eli 28,6 prosenttia ratkaistuista ilmoituksista. Korvattavista vahingoista suurin osa, 1 905 tapausta, oli hoitovahinkoja, kun taas infektiovahinkoja korvattiin 163 ja muita vahinkoja 57. Yleisin korvattava hoitovahinko oli tapahtunut tuki- ja liikuntaelinten toimenpiteiden yhteydessä.

Ulla Toikkanen

Sepelvaltimotautiriskien tutkija Jorma Viikari palkittiin

- Jälleen kerran on osoitettu, miten tunnollisia tutkimuspotilaita suomalaiset ovat. Ja kuinka paljon meitä jokaista kiinnostaa oma terveytemme. Meidänkin tuoreimmasta tutkimuksestamme on matkan varrella yli 2000 tutkittavan joukosta pudonnut pois vain muutama kymmen. Näin totesi Turun Lääketiede -tapahtumassa professori Jorma Viikari, joka sai tämänvuotisen Turunmaan Duodecim-seuran tunnustuspalkinnon. Viikarin ryhmältä ilmestyy näinä päivinä julkaisu tutkimuksesta, jossa on seurattu kaksikymmentä vuotta nuoria suomalaisia ja heidän sepelvaltimotautiriskinsä kehittymistä. Aiemmissa tutkimuksissa on huomattu, että muutokset valtimoissa alkavat käytännössä jo lapsena, vaikka sepelvaltimotaudin kehittyminen kestääkin vuosikymmeniä.

Yli 30 000 nimen addressi Länsi-Uudenmaan sairaalan puolesta

Allekirjoittajat peräävät tahtoa ja resursseja turvata sairaanhoidon palvelut Tammisaaren sairaalassa. Sairaanhoitoalueeseen kuuluu myös Tammiharjun psykiatrinen sairaala, mutta sen toimintoja on jo karsittu niin voimakkaasti, ettei lähitulevaisuudessa ole välittömiä säästöuhkia.

Lääkärien osuus terveyden tutkimuksessa vähenemässä

Toimialansa tutkimusta arvioineen toimikunnan mielestä on olennaista parantaa itsenäistyvien nuorten tutkijoiden asemaa: vahvistaa tutkijanuramalleja ja poistaa uraan liittyviä epävarmuustekijöitä. Erityisen ongelmallisena toimikunta näkee kliinisen tutkijanuran kehittämisen. Tutkimuksen siirtyminen muiden käsiin tulisi pysäyttää antamalla lääkäreille mahdollisuus sovittaa yhteen tutkimustyö, erikoistumiskoulutus ja kliininen työ.

Sepelvaltimotautiriskien tutkija Jorma Viikari palkittiin

Turun yliopiston sisätautiopin professori Jorma Viikari on tutkinut sydän- ja verisuonitautien lisäksi mm. rasva-aineenvaihduntaa, diabetesta ja osteoporoosia.

Influenssarokotteesta hälyä Ruotsissa ja Yhdysvalloissa

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Terveyskeskusten työolosuhteita kehitettävä

Lääkäriliitto toteaa, että terveyskeskusten tilanne ei johdu yksistään säädösten ja määräysten puutteista, vaikka niidenkin muuttamisella tilannetta voidaan korjata. Erittäin tärkeänä liitto näkee työolosuhteiden kehittämisen paikallisella tasolla. Työn rasittavuutta ja mielekkääksi kokemista voidaan korjata työnjohdon ja työnantajan omin toimenpitein. Kunta voi itse parantaa lääkärien viihtyvyyttä terveyskeskuksessa esimerkiksi parantamalla työjärjestelyjä ja koulutukseen osallistumismahdollisuuksia.

Äärimaa: Pakolaisten hoito-ohjeet ovat selkeät

Maailman lääkäriliiton vuonna 1998 antamat ohjeet pakolaisten terveydenhuollosta korostavat, ettei lääkäreitä voi edellyttää osallistumaan minkäänlaiseen rangaistukselliseen tai oikeudelliseen toimenpiteeseen pakolaisia kohtaan tai suorittamaan lääketieteellisesti tarpeettomia diagnostisia toimenpiteitä tai hoitoja, kuten rauhoittavaa lääkitystä maasta karkoituksen helpottamiseksi.

Turkin ihmisoikeusjärjestöt eivät saa vieläkään toimia vapaasti Kidutuksen uhreja hoitavat lääkärit kokevat itsekin häirintää

Turkin uusi islamilainen hallitus on kovaa vauhtia viemässä maata Euroopan Unionin jäseneksi. Virallisesti Turkki tunnustaakin kansainväliset ihmisoikeussopimukset, mutta maan armeija ja poliisi valvovat yhteiskuntarauhaa keinoin, joista ihmisoikeudet ovat kaukana. Ihmisoikeusjärjestöissä työskentelevät lääkärit joutuvat monenlaisten vainojen ja oikeustoimien kohteeksi.

Ulla Järvi

Kidutettujen kuntoutuskeskuksen Asko Rauta: Pakolaisperheen kohtelu loukkasi ihmisoikeuksia

Kidutettujen kuntoutuskeskuksen johtaja, psykiatri Asko Rauta pitää huumattuna maasta poistetun pakolaisperheen tapausta erittäin huolestuttavana ja pelottavana tapahtumana, mikäli lehtitiedot pitävät paikkansa.

Turkin Lääkäriliitto lakkoon

Turkissa lääkärin keskipalkka on noin 400 euroa kuukaudessa. Palkoilla ei tarvitse kilpailla, koska työttömiä lääkäreitä on yli 2000. Samaan aikaan Turkin hallitus suunnittelee supistavansa julkisen sektorin terveyspalveluita. Ilmaistakseen vakavan huolestumisensa maan terveydenhuollon tilasta Turkin Lääkäriliitto on päättänyt järjestää historiansa ensimmäisen lakon 5. marraskuuta. Yhden päivän kestävän lakon rintamaan on jo ilmoittanut yhtyvänsä mm. maan terveydenhuoltoalan ammattiliitto. Myös koulutuksen taso huolestuttaa lääkäriliittoa; maassa on peräti 50 lääketieteellistä tiedekuntaa, joista valmistuu vuosittain noin 4500 uutta lääkäriä. Liitto on pyrkinyt mm. koulutuksen evaluointiin. Turkissa on noin 94 000 lääkäriä, joista reilut 80 prosenttia kuuluu liittoon.

Psykiatri Asko Rauta: Kidutuksen uhrien hoitaminen on vaativaa, mutta palkitsevaa työtä

- Tämä ei ole niitä töitä, joissa pääsisi rikastumaan, hymähtää Kidutettujen Kuntoutuskeskuksen johtaja Asko Rauta. Ihmisoikeuksien parissa työskentelevä lääkäri tarvitsee tietyn kutsumuksen, jotta raskasta työtä jaksaa. Tosin nykymaailman individualistiset ja kovat arvot eivät välttämättä kannusta hakeutumaan humanitääriseen työhön.

Ulla Järvi

Suomessa selvitetään gynekologien näkemyksiä Hormonikorvaushoidon käyttö väheni Uudessa Seelannissa

British Medical Journalissa julkaistun tutkimuksen mukaan monet uusseelantilaiset naiset lopettivat hormonikorvaushoidon sen jälkeen, kun näiden hoitojen vaikutuksia selvittäneen Women's Health Initiative -tutkimuksen tulokset oli julkistettu.

Suvi Sariola