Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen kannanotot ympärileikkauksiin

Esko Länsimies totesi kantelukirjeessään, että Kuopion yliopistollinen sairaala on maamme yliopistosairaaloista ainoa, jossa ei tehdä poikien rituaalisia ympärileikkauksia julkisin varoin. Tämän perusteluna on, että kyseessä ei ole sairauden hoito. Kantelun mukaan poikien ympärileikkaus perinnäistavan vuoksi on tarpeetonta, traumatisoivaa ja jopa vaarallista. Paunio sanoi selvityksessään, että lääketieteellisten asiantuntijalausuntojen perusteella voidaan päätellä, että poikien ympärileikkauksella ei ole selkeitä myönteisiä terveydellisiä vaikutuksia. Sen sijaan toimenpiteellä saattaa olla ei-toivottuja vaikutuksia. Poikalasten ympärileikkaus ilman lääketieteellistä perustetta ei ole sairauden hoitoa, eikä toimenpidettä tehdä Suomessa ehkäisemään sairauksia. Toimenpide ei ole erikoissairaanhoitolain mukainen kunnan järjestämisvelvollisuuteen kuuluva terveydenhuollon palvelu, joka liittyy sairauden ehkäisyyn, tutkimiseen tai hoitoon. Se ei ole myöskään kansanterveyslain mukainen sairaanhoidon järjestämiseen liittyvä kansanterveystyön tehtävä. Siten terveydenhuollon toimintayksiköillä ei Paunion mukaan ole velvollisuutta toimenpiteen tekemiseen.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 1.2.2000 Kommentteja

Diabeteksen ehkäisy laaja-alaiseksi tavoitteeksi

Suomessa on 180 000 diabetesta sairastavaa henkilöä. Tyypin 1 diabeteksen (nuoruustyyppi) ilmaantuvuus on Suomessa maailman suurin ja vielä kasvaakin parin prosentin vuosivauhtia. Tauti ilmenee entistä varhaisemmassa iässä, mikä johtaa myös siihen, että huonon hoitotasapainon seurauksena kehittyvät lisäsairaudet ilmaantuvat nekin varhain. Mittavampi potilasjoukko ovat kuitenkin tyypin 2 diabeetikot, ja tämän taudin esiintyvyyttä lisäävät liikapainon yleistyminen, liikunnan puute ja väestön ikärakenteen muuttuminen. Jo kymmenen vuoden kuluttua diabeetikoiden kokonaismäärän Suomessa arvioidaan olevan 310 000. Heistä yli 80 % sairastaa tyypin 2 diabetesta.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 1.2.2000 Kommentteja

AIDS on Afrikassa jo turvallisuusuhka

Epidemia murentaa eteläisessä Afrikassa kaikkea yhteiskunnallista kehitystä verottamalla työikäisen väestön määrää. Se kuormittaa terveys- ja sosiaalipalvelujärjestelmiä niin, ettei muuhun työhön ole mahdollisuuksia. AIDS:n vuoksi orvoiksi jääneitä lapsia on Afrikassa 10 miljoonaa. Perheiden hajoaminen ja köyhyyden syveneminen johtaa prostituution lisääntymiseen, lapsityövoiman käyttöön ja muuttovirtoihin.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 1.2.2000 Kommentteja

Tutkittu kuntotestistö keski-ikäisille

Testi soveltuu esim. työkykyä ylläpitävään toimintaan, varhaiskuntoutukseen ja erilaisiin liikunnan edistämiskampanjoihin. Sen avulla pyritään motivoimaan ihmisiä harrastamaan säännöllisesti liikuntaa. Testitulosten avulla voidaan jokaiselle suunnitella yksilöllinen liikuntaohjelma ja arvioida liikunnan vaikutuksia. Toistaiseksi ei keski-ikäisille ole ollut tarjolla luotettavia, turvallisia ja sisällöltään päteviksi osoitettuja kenttätestausmenetelmiä. Testi on tarkoitettu työvälineeksi terveydenhuollon ja liikunnan ammattilaisille. UKK-instituutissa on tähän mennessä noin 300 henkilöä saanut lisäkoulutusta 2 + 2 päivän pituisilla kursseilla.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 1.2.2000 Kommentteja

Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen kannanotot ympärileikkauksiin

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Riitta-Leena Paunio on tehnyt professori Esko Länsimiehen kantelun johdosta selvityksen, tehdäänkö Suomessa julkisin verovaroin rahoitetuissa sairaaloissa etnisen kulttuuri-identiteetin vaatimia terveiden poikien ympärileikkauksia ja miten verovarojen käyttöä tähän tarkoitukseen perustellaan tilanteessa, jossa sairaat ihmiset joutuvat jonottamaan tarpeellisiin, kiireellisiin ja välttämättömiin leikkauksiin. Paunio teki myös arvion Esko Länsimiehen toisen kirjoituksen johdosta siitä, onko tasa-arvon mukaista, että tytöt joutuvat alistumaan sukuelintensä rituaaliselle silpomiselle terveydenhuoltojärjestelmän ulkopuolella, kun samaan aikaan poikien ympärileikkauksia tehdään julkisen terveydenhuollon toimintayksiköissä.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 4/2000 Kommentteja

Diabeteksen ehkäisy laaja-alaiseksi tavoitteeksi

Tyypin 2 diabeteksen (aikuistyyppi) ehkäisy olisi nostettava Suomessa terveyspoliittiseksi tavoitteeksi. Lisäksi diabeetikoiden sydän- ja verisuonitautien ehkäisyyn olisi panostettava puuttumalla vaaratekijöihin jo varhain. Diabeetikon olisi saatava mm. lipidi- ja verenpainelääkitys erityiskorvattuna matalammilla raja-arvoilla kuin muiden. Näin todetaan laajan konsensuskokouksen tammikuussa hyväksymässä Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelmassa (DEHKO), jonka käynnistämistä koordinoi Diabetesliitto.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 4/2000 Kommentteja

Hoitotulostavoitteisiin matkaa

Suomessa diabeteksen hoidon taso on kansainvälisesti varsin hyvä, mutta tuloksissa on parantamisen varaa paljonkin, todetaan DEHKO-ohjelmassa. Vallen ym. vuonna 1997 julkaiseman selvityksen mukaan (Duodecim 19/97) vain neljäsosalla tyypin 1 diabeetikoista hoitotasapaino on hyvä (HbA1c < 7,5 %) ja tyypin 2 diabeetikoista harvemmalla kuin joka kymmenennellä (HbA1c < 6,0 %). Huonossa tai jopa hälyttävän huonossa hoitotasapainossa on tyypin 1 diabeetikoista puolet (HbA1c >= 8,6 %), tyypin 2 diabeetikoista vieläkin useampi (HbA1c > 8,0 %).

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 4/2000 Kommentteja

Sydän yhdistää -toimenpide-ohjelma etenee suunnitellusti

Suomalaisten sydän- ja verisuoniterveyttä edistämään pyrkivän Sydän yhdistää -toimenpideohjelman valmisteluun osallistui yli 60 yhteiskunnan eri vaikuttajatahoa. Ohjelman tavoitteena on suomalaisten sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden puolittaminen. Suomen Sydänliitto on vastannut eri toimenpiteiden valtakunnallisesta suunnittelusta ja koordinoinnista. Kampanjan toteuttaminen alkoi vuonna 1998.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 4/2000 Kommentteja

Perho selvityttää hoito-vakuutusta

Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho aikoo nimittää työryhmän selvittämään hoitovakuutuksen käyttöönottoa. Selvitystyö on hänen mukaansa syytä aloittaa mahdollisimman pian, koska jos vakuutus päätettäisiin ottaa käyttöön, se vaikuttaisi vanhuspalvelujen rahoitukseen vasta vuosien viiveellä. Perho katsoo, että samassa yhteydessä pitää selvittää perusteellisesti myös vanhuspalvelujen tuleva kustannuskehitys ja kustannusten jako.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 4/2000 Kommentteja

Lääkäriliitto kritisoi Lahden suunnitelmaa sosiaali- ja terveystoimen organisaatioksi

— Uuteen organisaatiorakenteeseen tarvitaan vielä paljon selvennystä, ennen kuin Lääkäriliitto voi suositella jäsenilleen työskentelyä senkaltaisessa toimintaympäristössä, sanoo Lääkäriliiton apulaistoiminnanjohtaja Santero Kujala. Konsulttityönä tehdyn suunnitelman mukaan Lahden sosiaali- ja terveystoimeen luotaisiin organisaatio, joka muodostuisi neljästä maantieteellisestä ns. hyvinvointialueesta, jota kutakin johtaisi sosiaali- ja terveystoimen yhteinen aluejohtaja. Hyvinvointialueet hoitaisivat itse mm. avovastaanoton, terveysneuvonnan, kotihoidon, kouluterveydenhoidon sekä yleisen sosiaalityön. Lisäksi sosiaali- ja terveystoimen palvelut jaettaisiin ikäryhmien perusteella kolmeen sektoriin, joilla kehitetään ja koordinoidaan erityistoimintoja. Ikäryhmät, joiden mukaan palvelut jaettaisiin, olisivat alle 19-vuotiaat, 19—74-vuotiaat sekä yli 74-vuotiaat. Jokaista kolmea sektoria varten palkattaisiin kaksi kehityspäällikköä, toinen sosiaalitointa, toinen terveystointa varten. Kehityspäälliköitä olisi siis yhteensä kuusi. Kunkin kehityspäällikön ikäryhmittäinen toimialue olisi koko kaupunki.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 26.1.2000 Kommentteja
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030