Anders Jahren nuoren tutkijan palkinto Kalle Sakselalle

Saksela on toiminut professorina lääketieteellisen teknologian instituutissa (IMT) Tampereella vuodesta 1996 lähtien. Hän on selvittänyt tutkimuksissaan mm. HI-viruksen ja aidsin etenemisnopeuteen vaikuttavia tekijöitä. Nyt hänen tutkimuksensa keskittyvät HI-viruksessa sijaitsevan Nef-geenin tuottaman proteiinin toimintamekanismeihin ja ominaisuuksiin. Nef-proteiini vaikuttaa mm. HI-viruksen aktivoitumisprosessiin ja lisääntymisnopeuteen elimistössä. Anders Jahren suuren palkinnon sai tänä vuonna professori Carl Erik Mogensen Århusin yliopistosta.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 23.8.2002 Kommentteja

PYY pivoon - suolistohormonista laihdutustabletiksi?

Ruokahalun säätelyssä hypotalamus on monen hormonin vaikutuskohde. Yksi näistä hormoneista on lyhyehkö peptidihormoni, PYY3-36. Ruoan jälkeen täyttyvästä suolistosta erittyvä PYY3-36 hillitsee hypotalamuksen ruokahalua herättävien neuronien toimintaa. Sen fysiologisena parina ilmeisesti toimii hiljattain löydetty mahalaukun hormoni, ghreliini, joka puolestaan viestittää aivoille mahan tyhjyydestä ja synnyttää nälän samojen neuronien toiminnan tuloksena.

Pekka Leinonen

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 33/2002 Kommentteja

Nyt on pakko kysyä: Miksi ruotsalaiset kaksoset syntyivät Suomessa?

Viime viikolla Suomen ja Ruotsin välillä syntyi pienoinen luottamuspula, kun Turun yliopistollisessa keskussairaalassa syntyneet ja menehtyneet kaksoset kuljetettiin lentokoneen matkustamossa takaisin kotimaahansa. Ensin Ruotsi kauhistui suomalaisten menettelyä, kunnes kävi ilmi, että pahan kerran järjestelyissään epäonnistuivatkin ruotsalaiset. Sörmlandin Landstinget antoikin maanantaina tiedotteen, jossa Mälarsjukshusetin johto pahoittelee tapahtunutta väärinkäsitystä.

Ulla Järvi

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 33/2002 Kommentteja

Lääkärin määräyksestä (pääkirjoitus SLL 33/2002)

Tutkimusten mukaan ihminen haluaa tärkeissä päätöksissään enemmänkin välttää vaaraa ja harmeja kuin tavoitella voittoja riskien kustannuksella (3,4). Tämä asenne voi kuitenkin helposti johtaa mittakaavavirheisiin, esimerkiksi rokotuksista kieltäytymiseen harvinaisten haittojen takia. Toisaalta ihminen on taipuvainen katumaan enemmän tekemättä jättämisiään kuin tekemäänsä (2). Aktiivisuus-passivisuusakselilla valinnat ja niihin tyytyminen riippuvat siten siitä, katsotaanko eteenpäin (passivisuus) vai taaksepäin (aktiivisuus). Vaarojen ja haittojen korostuminen valinnoissa saattaa johtua vastuun ja syyllisyyden pelosta: jos päätös osoittautuukin vääräksi, on kipeää myöntää se omaksi syyksi (3). Esimerkkinä syyllisyyden pelosta on usein mainittu omaisten vaikeus tehdä päätöstä, että potilasta ei elvytetä (2). Käytännössä on myös olennaista, miten asiat esitetään potilaalle; tämän on helpompi suostua hoitoon, jossa on 90 %:n eloonjäämismahdollisuus, kuin hoitoon, johon liittyy 10 %:n kuolevuus (2).

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 16.8.2002 Kommentteja

Terveydenhuollon panostuksille löytyy vastinetta (pääkirjoitus SLL 33/2002)

Suomalaisten terveyttä ovat tutkineet kattavilla väestöotoksilla sekä Kela että Kansanterveyslaitos säännöllisesti jo 1960-luvun puolivälistä alkaen. Tämänkertaiseen selvitykseen valikoitui kaikkiaan 65 terveyskeskuspiiristä runsas 8 000 tutkittavaa, joista lähes 90 % saatiin haastatelluksi. Tutkimusohjelmaan sisältyneeseen terveystarkastukseen osallistui vastaavasti lähes 85 % otoksesta. Suuriin massatutkimuksiin ja niiden tulosten yleistämiseen ja vertaamiseen aiemmin tai muualla saatuihin tuloksiin liittyy omat metodologiset ongelmansa, mutta näitä tuloksia parempaa tai luotettavampaa tutkimustietoa kansanterveydestämme ei ole. Niitä on oikeus käyttää sekä terveyspoliittisen keskustelun että eri organisaatioiden ja toimijoiden kehittämissuunnittelun pohjana.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 16.8.2002 Kommentteja

Ylipaino sydämen vajaatoiminnan itsenäinen riski?

Neljäntoista seurantavuoden aikana lähes Framinghamin tutkimukseen osallistuneen lähes 6 000:n henkilön joukkoon (keskimääräinen ikä 54 vuotta, 54 % naisia) ilmaantui noin 500:lle sydämen vajaatoiminta. Ilmaantuvuusluvuista karsittiin tilastollisesti vajaatoiminnan muut riskitekijät: ikä, tupakointi, alkoholinkäyttö, veren kokonaiskolesterolipitoisuus, läppäviat, hypertonia, diabetes, EKG:ssa todettu vasemman kammion hypertrofia ja sydäninfarktit. Tämän jälkeen jäi tulokseksi, että normaalipainoisiin verrattuna (BMI 18,5–25) vajaatoiminnan riski suureni naisilla 7 % ja miehillä 5 % aina kun BMI-arvo suureni 1:llä. Tämän mukaan lihavuus sinänsä aiheuttaa 11 % miesten ja 14 % naisten sydämen vajaatoimintatapauksista.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 16.8.2002 Kommentteja

PYY pivoon – suolistohormonista laihdutustabletiksi?

Kun opitaan syntetoimaan PYY3-36:n kaltaisesti vaikuttavia, mutta käytössä ja tuotannollisesti helpompia tabletteja ruiskeiden sijaan, saataneen tehokas painon hallintaa helpottava lääke. Sen tärkein käyttöaihe on ehkä sitten jo saavutetun laihdutustuloksen ylläpito, sillä ruokahalun hormonitkin lienevät voimattomia perusteellisemmin nujertamaan lihottavia elintapoja. Odoteltaessa tällaisia uusia lääkkeitä PYY3-36:n fysiologian muistamisesta saattaa olla apua. Nimittäin runsaskuituiset, suolistoon siirtyvän ruokamassan tilavuutta suurentavat ruoat, kuten esimerkiksi vihannekset ja muut kasvikset, maksimoivat PYY3-36:n fysiologisen erityksen ja hillitsevät ruokahalua pitempään kuin jo mahalaukussa sulavat pikaruoat. Samoin kun varataan ruokailuun nautiskeluaikaa, PYY3-36 ehtii jo aterian aikana sammuttaa pahimman nälän ja syöty ruokamäärä jää pienemmäksi.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 16.8.2002 Kommentteja

Vankomysiinille resistentti S. aureus (VRSA) on nyt todellisuutta!

Staphylococcus aureus on yksi tavallisimmista bakteeri-infektioiden aiheuttajista sekä avohoidossa että sairaaloissa. Vakavien kliinisten infektioiden hoidossa käytetään stafylokokkipenisilliinien vaihtoehtona tyypillisesti vankomysiiniä, jos infektion aiheuttajana on metisilliinille resistentti kanta eli MRSA. MRSA-kannat ovat jo pitkään olleet iso ongelma monissa maissa. Myös Suomessa MRSA-löydösten määrät ovat nousseet viime vuosina. Asiantuntijapiireissä onkin uumoiltu, että on vain ajan kysymys, koska S. aureus kehittää resistenssin myös glykopeptidiantibiooteille, joihin vankomysiini kuuluu. Tähän mennessä on maailmalta kuvattu noin kymmenen MRSA:n aiheuttamaa hankalasti hoitunutta kliinistä infektioita, joissa MRSA-kannan herkkyys vankomysiinille on ollut alentunut. Näissä tapauksissa kanta ei kuitenkaan ole ollut täysin vankomysiinille vastustuskykyinen, vaan kyseessä on ollut ns. VISA-kanta.

Jaana Vuopio-Varkila

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 30-32/2002 Kommentteja

Dengue ja sen komplikaatiot yleistymässä

Dengueinfektion klassisia oireita ovat noin viikon itämisajan jälkeen kuume, pahoinvointi, päänsärky, lihas- ja nivelsäryt sekä ihottuma. Tänä vuonna Suomessa on diagnosoitu yhdeksän tapausta, mukaan lukien yksi kuolemaan johtanut infektio. Sekä dengue että erityisesti dengue-verenvuotokuume/shokkioireyhtymä ovat jatkuvasti yleistyneet hälyttävällä vauhdilla.

Olli Vapalahti, Antti Vaheri

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 30-32/2002 Kommentteja

Ajokyvyn seurantaan uudet keinot Lääkärin rooli muuttuisi lakimuutosten myötä

Tulevaisuudessa ajokortin saamiseen ei pääsääntöisesti tarvittaisi lääkärintodistusta enää lainkaan, ainoastaan optikon todistus riittävästä näkökyvystä. Lääkärintarkastukset kohdennettaisiin ihmisiin, joiden liikenneonnettomuusriski on terveydentilan vuoksi erityisen suuri. Näin esittää lääkäreiden ja poliisin välistä tiedonkulkua ajoterveys-asioissa selvittänyt työryhmä. Se jätti mietintönsä 25. heinäkuuta peruspalveluministeri Eva Biaudet`lle. Nyt se on lausuntokierroksella, ja mahdolliset lakimuutokset tulee aikanaan esittelemään liikenneministeri, jonka hallinnonalaan ne varsinaisesti kuuluvat.

Ulla Järvi

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 30-32/2002 Kommentteja

WHO valmistelee maailmanlaajuista ruokavalio- ja liikuntaohjelmaa

2000-luvun maailma on monella tapaa muuttunut. Pikaruoka on trendikästä afrikkalaisessa suurkaupungissa, jonka asukkaat hyppäävät mieluummin bussiin kuin kävelevät. Kustannustehokkaassa Japanissa perinteiset perheateriat ovat katoamassa kiireen tieltä. Varsinkin yksin syövien lasten ja nuorten ateriat köyhtyvät. Tsekki on olutkulttuurin ja sovinismin maa. Prahassa muodikkaimmat nuoret naiset korostavat nyt itsenäisyyttään käymällä tyttöporukalla oluttuvissa kumoten reippaasti kolpakoita. Vanhoissa itäblokin maissa muistetaan karvaasti Neuvostoliiton vaikutusvallan vuodet. Terveysvalistus saa ihmisten niskakarvat pystyyn; enää heitä ei komennella!

Ulla Järvi

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 30-32/2002 Kommentteja

Naisen tuoksu, ja miehen (pääkirjoitus SLL 30–32/2002)

Feromonit ovat viestimolekyylejä saman lajin kahden yksilön välillä; tämä viestintä johtaa molempia suosivaan käyttäytymiseen (5). Ihmisen feromonien olemassaolo lienee nyt jo varmaa, joskin niiden toimintatapa on edelleen kiistanalainen ja valtaosin tuntematon (5,6). Endokriiniset vasteet, erityisesti sukupuolihormonituotantoa säätelevällä akselilla hypotalamuksessa, ovat yksi ilmeinen feromonien vaikutuskohde (5). Kemiallisesti ja toiminnallisesti tarkimmin tunnetut ihmisen feromonit ovat rakenteeltaan steroidihormonien kaltaisia; niistä tutkituin, androstadienoni, on (tiedostetusti) hajuton (3,4).

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 9.8.2002 Kommentteja

Kokonaisuuksien hallinta vaatii panostamista (pääkirjoitus SLL 30–32/2002)

Tutkimuksen kohteena olivat kymmenkunnan, hyvin tavanomaisen sairaalahoitoa vaativan sairauden aiheuttamat kulut eri puolilta maata. Vastoin yleistä käsitystä, varsinaisen sairaalahoidon kustannukset olivat useimman diagnoosin kohdalla olennaisesti pienemmät kuin ennen hoitoa ja jälkeen maksetut Kelan sairauspäivärahat, jotka lisäksi vaihtelivat alueellisesti huomattavasti. Lähes hälyttävänä on pidettävä havaintoa, että hoitokustannuksiltaan pienten sairauksien vuoksi ollaan paitsi hyvin vaihtelevasti, myös hyvin pitkään sairauspäivärahoilla. Karu johtopäätös oli, että ”julkisten menojen kokonaisuutta ei ole riittävästi tarkasteltu, vaan kustannustehokkuuden kohentamisessa on pitäydytty terveysturvan eri osien toisistaan riippumattomaan kehittämiseen”. Emme siis näytä osaavan optimoida sairauden yhteiskunnalle aiheuttamia kokonaiskuluja edes niin selkeissä asioissa, kuin mitä ovat työikäisen ihmisen sairaalahoidon hinta ja sairauspäivärahojen maksu. Kulujen syntymisen voi varmuudella väittää elävän vielä enemmän omaa elämäänsä, jos laskentaan otetaan mukaan lapset ja vanhukset sekä kaikki muut sosiaalitoimen ja avoterveydenhuollon menot.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 9.8.2002 Kommentteja
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030