Hoitoetiikka - pohdintaa merkityksestä

Useat hoitotieteilijät ovat omaksuneet näkemyksen etiikan kahtiajaosta: toisaalta on subjektiivisuuteen ja inhimillisiin suhteisiin perustuva hoitamisen etiikka, toisaalta objektiivisuuteen ja rationaalisuuteen perustuva parantamisen etiikka. Hoitoetiikka voidaan kuitenkin ymmärtää myös yleisemmin terminä, joka kattaa kaikkeen hoitamiseen liittyviä eettisiä kysymyksiä. Tässä kirjoituksessa pohditaan hoitoetiikan merkityssisältöä ja kyseenalaistetaan näkemys hoitoetiikasta parantamisen etiikan vastakohtana.

Anneli Sarvimäki

Kuoleminen ja eutanasia

Kuolemantapahtumaa biologisena ilmiönä on tutkittu 1600-luvun puolivälistä alkaen. Se mitä kuoleminen on psykologisesti, on kiinnostanut tutkijoita noin 30 vuotta. Itsetuhoisuuden tutkimus on edennyt luonnollisen kuolemisen tutkimuksesta erillisenä sitten Émile Durkheimin päivien 1890-luvun lopulta varsinkin Suomessa.

Kalervo Nissilä

Edistämistä vai pakottamista?

Koska terveys on yksi perusarvoistamme, terveyden suojeleminen on sekä yhteiskunnan että yksityisen ihmisen velvollisuus. Terveydellä on myös välinearvoa silloin, kun sitä käytetään muiden hyvien asioiden saavuttamiseen. Terveyden edistämisen on kuitenkin nojattava perusarvoajatukseen.

Pauliina Aarva

Nürnbergin pitkä varjo

"Synnyin Czestochowassa, Puolassa 1925. Äitini antoi minulle varauksettoman rakkautensa ja isäni opetti minulle, että ihmiset ovat pohjimmiltaan hyviä. Olin 14-vuotias, kun toinen maailmansota alkoi". Näin aloitti esitelmänsä Jerzy Einhorn, Karoliinisen instituutin pitkäaikainen onkologian professori ja Nobel-komitean jäsen. Paikka oli Saksan Freiburg ja aika 50 vuotta Nürnbergin oikeudenkäynnin jälkeen.

Pekka Louhiala

Eurooppalaiset koululaiset pohtivat geenitekniikan käytön etiikkaa

Saako geenimuuntelulla kehittää ihmiselle siirtoelimiä tuottavia sikoja? Entä nelikulmaisia tomaatteja tai talon kokoisia mansikoita? Pitäisikö tieteentekijöille asettaa rajoja? Euroopan Neuvoston biotekniikan rahoittamassa hankkeessa kyseltiin neljässä maassa koululaisten eettisiä näkemyksiä biotekniikan sovelluksista. Nuorten suhtautuminen vaihteli melko lailla, kriittisimmin geenimuunteluun suhtautuivat saksalaisnuoret.

Heta Häyry, Matti Häyry

Kun kollega tekee virheen

Kollegiaalisuusohjeet opastavat lääkäreitä ammattitoveruuden hengessä myös tilanteissa, joissa joutuu puuttumaan kollegan virheeseen. Lääkärikunnan kollegiaalisuus on joskus nähty jopa virheiden peittelyksi, vaikka tämä ei suinkaan ole ohjeiden tarkoitus. On kuitenkin selvää, että lääkäri pystyy ymmärtämään kollegan työn vaikeuden ja erehtymisen mahdollisuudet.

Lauri Autio

Hedelmöityshoidot ja oikeudenmukaisuus

Halu saada lapsi sisältää monia asioita. Eettisen ongelman muodostaa kysymys, pitääkö näitä haluja pyrkiä tyydyttämään. Entä voidaanko lapsen saaminen käsittää tarpeeksi? Näitä asioita pohtiessaan filosofian professori Juhani Pietarinen näkee keskeiseksi lähtökohdaksi oikeudenmukaisuuden vaatimuksen.

Juhani Pietarinen

Eettistä evästystä geeniseulontaan

Toukokuussa julkaistu geeniseulontatyöryhmän muistio tarjoaa tarpeellista evästystä geneettistä seulontaa ja testausta koskevaan eettiseen ja poliittiseen päätöksentekoon. Eväspaketin suurimpana puutteena on, että esitettyjen suositusten merkitystä lähitulevaisuuden nopeasti muuttuvissa tieteellisteknisissä olosuhteissa on vaikea hahmottaa, koska niiden eettinen perusta on osin hämärän peitossa.

Veikko Launis

Syöpägeenitestit tulevat - olemmeko valmiit?

Syövälle altistavien geenivirheiden löytyminen ja testien kehittyminen niiden toteamiseksi ovat tuoneet pohdittavaksi monenlaisia hyöty- ja haittanäkökohtia (1). Kokemusta periytyvistä taudeista on toki entuudestaan, mutta viime vuosien nopea kehitys ihmisen genomin tuntemuksessa ja testaamisessa sekä monien yleisten tautien taustalta löytyneet geenivirheet ovat yllättäneet käytännön terveydenhuollon.

Kaija Holli

Sikiöseulontojen kaksi puolta

Sikiöseulontoihin liittyy kaksi erilaista näkökulmaa. Toinen on yksittäisten perheiden auttaminen, jolloin toiminnan motiivina on vähentää vammaisesta lapsesta perheelle mahdollisesti aiheutuvaa kärsimystä. Toinen sikiöseulontoihin oleellisesti liittyvä puoli on kansanterveydellinen, ennaltaehkäisyyn liittyvä näkökulma. Tällöin seulontojen motiivina on vähentää sairauksista ja vammoista yhteiskunnalle aiheutuvia kuluja.

Mira Rautavuori