6188 osumaa

Ehkäiseekö ylläpitolääkitys psykoosin uusiutumisen?

Ensimmäisen psykoottisen episodin sairastaneita hoidettiin eri psykoosilääkkeillä vähintään vuosi. Kun potilailla ei ollut enää psykoosin oireita, 178 heistä satunnaistettiin saamaan joko ketiapiinia 400 mg päivässä tai lumetta. Hoitoja jatkettiin 12 kuukautta tai kunnes psykoosi uusiutui. Ketiapiiniryhmässä psykoosin uusiutumisriski 12 kuukauden kohdalla oli 41 % (95 %:n LV 29-53 %) (Kaplan-Meierin arviointimenetelmä) ja lumeryhmässä 79 % (68-90 %) (p < 0,001). Ketiapiiniryhmässä 16 potilasta keskeytti lääkehoidon haittavaikutuksien vuoksi, lumeryhmässä keskeyttäneitä oli 7. Yleisimpiä haittoja olivat uneliaisuus, väsymys, vähentynyt syljeneritys ja ummetus. Tutkijoiden mukaan ylläpitohoito ketiapiinilla vähensi psykoosin uusiutumista potilailla, joiden ensimmäinen psykoosiepisodi oli hoidettu oireettomaksi vähintään vuoden kestoisella psykoosilääkityksellä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkepäätöksille vaaditaan lisää läpinäkyvyyttä

Euroopan lääkevirasto (EMA) ja Yhdysvaltojen lääkeviranomainen (FDA) harkitsevat uusia säännöksiä, joilla selvennettäisiin neuvonantajapaneelien jäsenten eturistiriitatietoja. Molemmat organisaatiot ovat todenneet, että uusien lääkkeiden arviointiin on vaikea löytää asiantuntijoita, joilla ei olisi yhteyksiä mm. lääketeollisuuteen. Myös kuluttajajärjestöt, joita kuullaan päätöksenteossa, saavat taloudellista tukea lääketeollisuudesta, eivätkä ole edes pyydettäessä julkistaneet tukirahojaan. Maailman terveysjärjestöä (WHO) sikainfluenssapandemian päätöksissä ohjaillut 16-jäseninen asiantuntijaryhmä pidettiin kuukausia salaisena. Vaatimuksien lisäännyttyä nimet on nyt julkistettu ja viidellä jäsenellä on tai on ollut yhteyksiä lääketeollisuuteen. Täydellisen läpinäkyvyyden pelätään johtavan liikesalaisuuksien paljastumiseen, mutta kun päätöksen ihmisten terveydestä tekee julkinen organisaatio, on syytä tietää päätöksentekijöiden eturistiriidat.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Raskausajan herpeslääkityksellä ei yhteyttä lapsen epämuodostumiin

Herpes simplex ja herpes zoster -infektiot ovat yleisiä ja niitä lääkitään myös raskauden aikana. Tanskan kansallisesta epämuodostumarekisteristä poimittiin vuosilta 1996-2008 lähes 838 000 vastasyntyneen aineisto ja selvitettiin ensimmäisen elinvuoden aikana todetut epämuodostumat. Aineistossa ei ollut keskenmenoon päättyneitä raskauksia. Lääkehoitoa herpesinfektion vuoksi oli käytetty 1 804 raskauden ensimmäisen trimesterin aikana. Epämuodostumia oli herpeslääkkeille altistuneista vastasyntyneistä 2,2 %:lla (n = 40) ja altistumattomista 2,4 %:lla (n = 19 920) (esiintyvyyden OR 0,89; 95 %:n LV 0,57-1,17). Asikloviirille altistuneista (n =1 561) epämuodostumia ilmeni 32:lla (2,0 %) ja valasikloviirille altistuneista (n = 229) 7 vastasyntyneellä (3,1 %). Famsikloviirillä hoidettuja oli vähän (n = 26) ja tässä ryhmässä yhdellä vastasyntyneellä todettiin epämuodostuma (3,8 %). Herpeslääkkeet eivät siis näytä lisäävän epämuodostumariskiä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Stalevon sydänhaitat FDA:n selvittelyssä

Yhdysvaltojen FDA selvittelee karbi- ja levodopaa sekä entakaponia yhdistelmävalmisteena sisältävän Stalevon (Orion Pharma ja Novartis) yhteyttä sydänsairauksiin Parkinsonin tautia sairastavilla. STRIDE-PD-vertailututkimuksessa Stalevolla hoidetuilla (n = 373) todettiin seitsemän sydänkohtausta ja yksi sydänkuolema, kun karbidopaa ja levodopaa saaneilla (n = 372) ei todettu yhtään sydänkomplikaatiota. Yhdistämällä 15 tutkimusta ja 4 800 potilasta käsittävät aineistot Stalevoa saaneilla esiintyi 27 sydänkohtausta, aivohalvausta tai kuolemaa ja karbidopaa ja levodopaa saaneilla vastaavasti 10 tapausta. Ero oli tilastollisesti merkitsevä. Stalevoon liittyvä riski pieneni, jos tutkimusryppäästä jätettiin pois STRIDE-PD-tutkimus. Parkinson-potilailla sydänsairauksien riski on suurentunut, tutkimuksien seuranta-ajat olivat alle 6 kuukautta eikä niitä ollut suunniteltu sydänsairauksien selvittelyyn. FDA arvioi edelleen asiaa ja potilaiden ei tule keskeyttää lääkehoitojaan, mutta on syytä keskustella sydänsairauksiensa riskeistä hoitavan lääkärin kanssa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Tuleeko arterolaanista kultajyvä malarian hoitoon?

Intialainen lääketehdas Ranbaxy on tutkinut kokonaan synteettisen uuden malarialääkkeen arterolaanin (OZ277/RBx11160) tehoa 230 potilaan tutkimuksessa Intiassa, Thaimaassa ja Tansaniassa. Malaria talttui 78 %:lla potilaista 28 päivää jatkuneella hoidolla. Tämä vastaa artemisiinin johdoksilla saavutettuja tuloksia. Haittavaikutukset olivat lieviä. Muutamilla potilailla tauti tosin pyrki uusiutumaan, ja heille suunnitellaan hitaammin malariaan vaikuttavaa oheislääkettä. Arterolaania on testattu myös yhdistettynä piperakviiniin kerran päivässä annettuna kolmen päivän ajan.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

EU laajentaa lääketutkimustaan kehittyvissä maissa?

EU käynnisti vuosia sitten HIV-infektion ja AIDSin, malarian ja tuberkuloosin lääkehoitojen tutkimukset Afrikassa. Nyt mukaan halutaan enemmän sairauksia, uusia maantieteellisiä alueita ja vaiheiden II ja III lisäksi myös vaiheiden I ja IV lääketutkimuksia. Tutkimuksiin tulisi lisäksi kuulua teknologian vientiä kehitysmaihin. Paikallisten eettisten komiteoiden roolia halutaan lisätä arvioimaan maakohtaisia lääketutkimuksen tarpeita.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Selvennys näkemykseen rosiglitatsonin turvallisuudesta

Yhdysvaltojen FDA:n neuvonantajakomitean (Endocrinologic and Metabolic Drug Advisory Committee) puheenjohtaja Clifford J. Rosen selventää New England Journal of Medicine -lehdessä näkemyksiään heinäkuun kokouksen päätelmistä. 30 asiantuntijan kolme päivää kestäneen ja useita äänestyksiä käsittäneen kokouksen jälkeen Rosenin mukaan ratkaisulle on kaksi vaihtoehtoa: Rosiglitatsoniin (Avandia, GSK) lisätään voimakas varoitusteksti sydänhaitoista ja käytetään lääkettä potilaskohtaisilla luvilla niin, että potilailta pyydetään tietoon perustuva suostumus ja käyttäjistä perustetaan rekisteri. Toisena vaihtoehtona on poistaa lääke kokonaan käytöstä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

EU:n lääketutkimustiedosto avataan osin yleisölle

EU:n kliinisten lääketutkimuksien tiedosto (EudraCT, versio 8.0) tulee julkiseksi ja kansalaiset pääsevät tutustumaan tutkimussuunnitelmiin. Samalla siirrytään kaikille EU-maille yhteiseen lääketutkimuksien ilmoituslomakkeeseen. Toimintaa säätelevät säännökset (EU:n säännös No 726/2004 ja lapsilla tehtävien lääketutkimuksien säännös No 1901/2006) edellyttävät, että myös tutkimuksien tuloksien tulee olla julkisesti saatavilla, mutta tämä toteutunee vasta, kun tiedoston seuraava versio otetaan käyttöön.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Älysuljin muistuttaa lääkkeen ottamisesta

Yhdysvalloissa on tulossa markkinoille lääkeastian sulkimeen sijoitettava ajastin (Pill Timer), joka muistuttaa lääkkeen ottamisesta 20 sekunnin äänimerkillä ja minuutin kestoisella vilkkuvalolla. Ellei suljin havaitse lääkkeen ottamista, muistutukset toistuvat tunnin välein, kunnes lääke otetaan. Rexam Plastics -yrityksen keksinnössä apteekki tai potilas voi ajastaa muistutusjärjestelmään 100 varoitustapahtumaa. Menetelmän tarkoituksena on parantaa potilaan sitoutumista säännölliseen lääkitykseen, ehkäistä haittavaikutuksia ja vähentää turhia sairaalakäyntejä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

30-vuotiaan miehen yskä - osa 2

30-vuotias mies tuli lääkärin vastaanotolle viikon kestäneen yskän vuoksi. Yskä oli alkanut äkillisesti, ja se oli alkuun kuivaa ärsytysyskää. Nenä vuosi kirkasta eritettä. Vähitellen myös yskiessä tuntui keuhkoista nousevan limaa, ja kumppanin mukaan hengitys vinkui ja rohisi etenkin öisin. Mies ei tupakoinut. Hänen 37-vuotias setänsä oli kesällä sairastanut sydäninfarktin. Potilaankin sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät oli päätetty kartoittaa. Paino oli noussut vähitellen (BMI 35) viime vuosina.

Anneli Lauhio, Raili Kauppinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030