Suomen ja maailman lääkemarkkinat 1991

Vuonna 1991 myivät tukkuliikkeet lääkkeitä apteekeille 2,6 miljardin markan arvosta. Vuonna 1990 vastaava luku oli 2,2 miljardia markkaa, eli myynti oli kasvanut 16 prosenttia. Vuotta aikaisemmin kasvu oli 14 %. Tiedot perustuvat Suomen IMS Oy:n ja Lääketeollisuusliiton kokoamiin tilastoihin.

Timo Klaukka Erkki Alanko

Lääkärilehtien lääkemainokset puntarissa

Ruotsalais-englantilainen tutkijaryhmä julkaisi hiljattain raportin, jossa arvioidaan 18 maan johtavien lääkärilehtien lääkemainoksia. Heillä oli apunaan jokaisessa maassa avustajia, jotka analysoivat vuosina 1987 ja 1988 yhteensä 12 kuukauden aikana yhteensä lähes 7 000 mainosta saamiensa ohjeiden mukaan.

Toimittaneet Timo Klaukka, Pekka Eränkö, Pirkko Paakkari

Lääkkeiden käytön kehitysnäkymät

Lääkekorvauksiin kohdistuu tulevaisuudessa suuria kasvupaineita sekä lääkkeiden käytön kehityssuuntausten että väestötason sairastavuusennusteiden mukaan arvioituna. Väestökehitystä ohjaavat seuraavien vuosikymmenten aikana erityisesti suurten ikäluokkien vanheneminen ja vanhusten eliniän piteneminen, ja tällä on vaikutuksensa myös lääkkeiden käytön kehitykseen.

Timo Klaukka Risto Lehtonen

Antasidien ja ulkuslääkkeiden kulutus ja kustannukset

Ulkustaudin hoitoon tarkoitettuja lääkkeitä myytiin Suomessa 1990 tukkumyynnissä noin 100 miljoonan markan arvosta. Suurin osa näistä lääkkeistä käytetään avohoidossa. Hoitokustannukset vaihtelevat kuitenkin suuresti eri lääkkeitä käytettäessä.

Timo Klaukka

Tuoko salmeteroli uutta potkua astman hoitoon?

Uusi pitkävaikutteinen inhaloitava beta2-sympatomimeetti salmeteroli on ollut Suomessa käytössä erityisluvalla noin vuoden ajan astmapotilaiden ja muiden keuhko-obstruktiopotilaiden hoidossa. Länsi-Pohjan keskussairaalassa salmeterolia on kokeiltu astmapotilaille, joilla on oireita yöaikaan tai päivisin runsaasti. Kokemukset ovat olleet myönteiset, sillä oireet ovat lievittyneet ja potilaat ovat yleensä voineet luopua suun kautta otettavista astmalääkkeistä.

Jyrki Kotaniemi

Kansaneläkelaitoksen maksamat lääkekorvaukset vuonna 1991

Lääkekorvaukset ovat viime vuosina kasvaneet merkittävästi. Erityiskorvattujen (kokonaan tai 90-prosenttisesti) lääkkeiden osuus oli 68 % kaikista lääkekorvauksista. Lähes 60 % erityiskorvauksista kului suurten kansansairauksien verenpainetaudin, sokeritaudin, astman ja sepelvaltimotaudin lääkehoidon korvauksiin.

Sinikka Rajaniemi

Kaikkivoipaisuuden ongelma lääkärin työn haasteena

Lääkäri-potilassuhde on tärkeä osa hoitoa. Tietoisesti jokainen lääkäri haluaisi sen olevan hyvän. Silti yllättäen jokainen lääkäri on jonkun tai joittenkin potilaitten kohdalla kokenut ärtymystä, tyytymättömyyttä itseensä ja potilaaseen sekä tunnetta, että jostain syystä on toiminut aivan vastoin omia periaatteitaan. Miksi jotkin lääkäri-potilassuhteet tulevat ongelmallisiksi? Mikä saa lääkärin ajoittain toimimaan tavalla, joka tuntuu itselle vieraalta ja hoitosuhteen kannalta tuhoisalta? Miksi jotkut potilaskäynnit tulevat leimatuiksi "turhiksi"?

Anneli Larmo

Uudet pahoinvointilääkkeet

Sosiaali- ja terveyshallitus on äskettäin myöntänyt myyntiluvan kolmelle uudelle pahoinvointilääkkeelle, granisetronille (Kytril 1 mg/ml infuusiokonsentraatti, SmithKline Beecham), ondansetronille (Zofran 2 mg/ml injektioneste sekä 4 ja 8 mg tabletit, Glaxo) ja tropisetronille (Navoban 1 mg/ml injektioneste sekä 5 mg kapselit, Sandoz). Valmisteet on tarkoitettu sytostaattien aiheuttaman pahoinvoinnin ja oksentelun ehkäisyyn ja hoitoon. Granisetronin, ondansetronin ja tropisetronin teho näyttää ainakin osittain olevan parempi kuin perinteisillä pahoinvointilääkkeillä, mutta näiden uusien lääkeaineiden käyttöä rajoittanee niiden korkea hinta.

Marja-Leena Nurminen

Edullisten rinnakkaisvalmisteiden säästövaikutukset

Vuonna 1990 tuli Suomen markkinoille joukko edullisia ns. geneerisiä lääkevalmisteita. Niillä tarkoitetaan tässä hinnaltaan alkuperäisvalmistetta edullisempia rinnakkaisvalmisteita, joita tuodaan markkinoille alkuperäisvalmisteen patenttisuojan mentyä umpeen. Tällä hetkellä geneerisille lääkkeille on myönnetty maassamme noin 90 myyntilupaa, mutta kaikkia näitä valmisteita ei ole tuotu kauppaan. Geneeriset rinnakkaisvalmisteet vastaavat koostumukseltaan alkuperäisvalmisteita, mutta ovat 10-50 % niitä halvempia.

Sirpa Peura Timo Klaukka Sinikka Rajaniemi

Kefalosporiinien jako ja tärkeimmät indikaatiot

Kefalosporiinien käyttö on Suomessa lisääntynyt huomattavasti nopeammin kuin muissa Pohjoismaissa viime vuosien aikana. Avohoidossa peroraalisten ensimmäisen ja toisen polven kefalosporiinien kulutus on kasvanut selvästi, ja sairaaloissa huolta on herättänyt erityisesti kolmannen polven kefalosporiinien lisääntynyt käyttö (ks. toisaalla tässä lehdessä).

Pentti Huovinen