6188 osumaa

Parkinsonin tauti ja sen lääkehoito 1997

Vuoden 1997 lopussa oli erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen rekisterissä 13 744 Parkinsonin tautia (numero 110) sairastavaa potilasta. Määrä kasvoi vuoteen 1993 saakka, minkä jälkeen uusien tapausten määrä kääntyi laskuun, jolloin myös oikeutettujen määrä rekisterissä pieneni vuosina 1994-96. Selitys laskusuunnalle on neuroleptien sivuvaikutuksena syntyneen parkinsonismin poisto oikeuksien saamisen kriteereistä vuonna 1994.

Timo Klaukka

Lääkehoidon ongelmia lääkärin näkökulmasta

Yleislääkärin työvälineisiin kuuluu keskimäärin lähes 200 eri lääkeainetta, kun silmälääkäri tarvitsee vain 42 lääkettä. Lääkehoidon pulmat tiivistyvät muutenkin perusterveydenhuollossa, jossa työsarka kattaa lähes ihmiselämän koko kaaren kaikenlaisine vaivoineen. Millaisia ongelmia lääkärit ovat itse havainneet lääkehoidossa? Huolestuttavatko heitä lääkkeiden hinnat ja lääkekustannukset? Mistä tietoa haetaan ja mitkä tahot huolehtivat täydennyskoulutuksesta? Syyskuussa 1998 tehty Rohto-kysely toi vastauksia näihin kysymyksiin.

Arja Helin, Kalle Hoppu, Timo Klaukka

Mitä uusia lääkeaineita on Pharmaca Fennica 2002:ssa?

Vuoden 2001 aikana tuli Suomen markkinoille 30 uutta lääkeainetta. Niiden joukossa on useita neurofarmakologian alueelle kuuluvia valmisteita, ja myös syövän ja infektioiden hoitoon on saatu uutuuksia. Kansantaudeista mm. diabetes ja allergiat ovat saaneet lisää hoitovaihtoehtoja, ja akuuttiin sydämen vajaatoimintaan on tullut kotimainen lääke.

Timo Klaukka, Juhana E. Idänpään-Heikkilä, Mari Renlund

Synnytystavan valinta potilasvahinkona

Synnyttämään tuleva nainen toivoo varsin usein keisarileikkauksen suorittamista, vaikkei siihen olisi selkeitä lääketieteellisiä indikaatioita. Toiveen syynä saattaa olla synnytyspelko, taikka se saattaa perustua virheellisiin käsityksiin keisarileikkauksen helppoudesta ja riskittömyydestä alatiesynnytykseen nähden. Mikäli synnytystavaksi on valittu alatiesynnytys ja siihen liittyy komplikaatioita, saattaa synnyttäjä jälkikäteen esittää vaatimuksia niiden korvaamisesta potilasvakuutuksesta. Korvattavaksi saatetaan vaatia myös ns. aineettomia vahinkoja eli henkistä kärsimystä sekä kipua ja särkyä, mutta näistä vain kipu ja särky voivat tulla korvattavaksi potilasvakuutuksesta. Korvauksen edellytyksenä on potilasvahinkolautakunnan käytännössä kuitenkin, että keisarileikkaus olisi tilanteessa ollut lääketieteellisesti perusteltu synnytystapa, jolla komplikaatiot olisi voitu välttää.

Juhani Kaivola, Lasse Lehtonen

Isotretinoiinista lisävaroituksia Norjassa

Aknelääke isotretinoiinin (Roaccutane, Roche) psyykkiset haittavaikutukset ja raportoidut itsemurhatapaukset ovat Norjassa johtaneet siihen, että valmistetta koskevia informaatiovelvoitteita on lisätty. Lääkevalvontaviranomainen (Statens legemiddelverk) kehottaa valmistajaa tiedottamaan psyykkisistä haittavaikutuksista ihotautilääkäreille. Lääkärin on tutkittava potilaan psyykkinen terveys ennen lääkehoitoa ja seurattava tilannetta hoidon aikana. Tietoa psyykkisistä haittavaikutuksista tullaan lisäämään myös pakkausseteliin, jonka potilas saa lääkepakkauksen mukana.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Tramadoli, depressiolääkkeet ja serotoniinisyndrooma

Opioideihin kuuluva analgeetti tramadoli estää noradrenaliinin ja serotoniinin takaisinottoa aivoissa. Australian lääkeviranomainen (Therapeutic Goods Administration, TGA) on kiinnittänyt lääkäreiden huomiota depressiolääkkeiden ja tramadolin yhteisvaikutukseen, joka voi synnyttää potilaalle nk. serotoniinioireyhtymän. Australiassa on raportoitu kuusi tällaista tapausta, joista neljässä potilas oli saanut tramadolin lisäksi sertraliinia (Zoloft, Pfizer), sitalopraamia (Cipramil, Lundbeck), moklobemidia (Aurorix, Roche), joka vapauttaa serotoniinia tai amitriptyliiniä ja klomipramiinia (estävät serotoniinin takaisinottoa). Yksi tapauksista oli käyttänyt mäkikuismaa sisältävää yrttivalmistetta, joka sekin nostaa aivojen serotoniinia.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Naltreksonista nollatulos alkoholista vieroituksessa

Naltreksonia käytettiin psykoterapian ohella kroonista alkoholismia sairastavien hoitoon vuoden ajan. Potilaat saivat joko 12 kuukautta naltreksonia (50 mg/vrk), kolme kuukautta naltreksonia ja sen jälkeen 9 kuukautta plaseboa tai 12 kuukautta pelkkää plaseboa. Kussakin ryhmässä oli 209 potilasta. Hoitojen välillä ei näkynyt merkittäviä eroja 13 viikon tai 52 viikon kohdalla relapseissa, juopottelupäivien lukumäärissä tai kulutetun alkoholin määrissä. Tuloksien perusteella naltreksonilla ei näyttäisi olevan tehoa vaikean kroonisen alkoholismin vieroitushoidossa iäkkäillä, pitkään juoneilla miehillä, joiden sosiaalinen tilanne on epävakaa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Dekstrometorfaani huumekäytössä Australiassa

Suuri annos dekstrometorfaania sisältävää yskänsiirappia voi aiheuttaa hallusinaatioita, ja seurauksena voi olla myös aivovaurioita tai maksan ja munuaisten vajaatoiminta. Koululaisten keskuuteen levinnyt dekstrometorfaanin väärinkäyttö on lisääntynyt Australiassa ja lääkärit vaativat, että sen myynti käsikauppavalmisteissa tulisi lopettaa. Lääkevalvontaviranomainen (Therapeutic Goods Administration, TGA) on luvannut harkita asiaa. Dekstrometorfaania saa ilman reseptiä myös Suomessa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030