Varfariinihoidon INR-seuranta vieritestauksena - uusi kansallinen suositus

- Vieritestaukseen perustuvan INR-seurannan aloittaminen on harkittava potilaskohtaisesti kliinisin perustein. Uuden potilaan 3 ensimmäistä näytettä on hyvä määrittää rinnan INR-vierilaitteella ja laskimonäytteestä laboratoriossa.

Lotta Joutsi-Korhonen, Riitta Lassila, Eeva-Riitta Savolainen

Laihdutuslääke sibutramiini tuli tiensä päähän

Yhdysvalloissa FDA on kehottanut Abbottia vetämään pois markkinoilta laihdutuslääke sibutramiinin (Reductil/Meridia). Päätös perustui käyttäjillä ilmenneisiin lisääntyneisiin sydäninfarkteihin ja aivohalvauksiin SCOUT-tutkimuksen analyysissä. FDA:n neuvonantajaryhmässä tosin äänestys lääkkeen kohtalosta päätyi noin kuukausi sitten tasatulokseen. Kuluvan vuoden alussa Euroopan lääkelautakunta esitti sibutramiinin vetämistä pois käytöstä, ja Abbott suostui siihen, mutta käyttö Yhdysvalloissa jatkui. Nyt yhtiö on päättänyt lopettaa lääkkeen markkinoinnin. Sibutramiini hyväksyttiin käyttöön yli kymmenen vuotta sitten.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Naprokseeniin liitetään esomepratsoli mahan suojaksi

Tulehduskipulääke naprokseeni on hyväksytty EU-maihin kiinteänä yhdistelmävalmisteena esomepratsolin kanssa (Vimovo, AstraZeneca). Tarkoitus on suojata mahan limakalvoa mm. verenvuodoilta ja haavaumilta nivelrikon ja reuman hoidossa. Suolistoliukoista naprokseenivalmistetta käyttävistä lähes neljäsosalla todetaan gastroskopiassa haavaumia. Esomepratsolia sisältävän yhdistelmävalmisteen käyttäjillä ongelmat vähenivät kolmasosaan. Euroopassa arvioidaan olevan noin 28 miljoonaa nivelrikkopotilasta. Sama valmiste hyväksyttiin käyttöön Yhdysvalloissa (SLL 2010;65:1939) jo aikaisemmin.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Protonipumpun estäjä ei vie klopidogreelin tehoa

Tanskan kansallisessa terveysrekisterissä tehdyssä yli 56 000 potilaan tutkimuksessa protonipumpun estäjät eivät vähentäneet klopidogreelin tehoa kardiovaskulaaristen tapahtumien estossa sydäninfarktin sairastaneilla. Äskettäin julkaistu toinen tutkimus totesi myös, ettei protonipumpun estäjien kokeellisesti todettu haitallinen yhteisvaikutus klopidogreelin kanssa näy kliinisissä vaikutuksissa (SLL 2010;65:3341). Protonipumpun estäjiä käytetään usein klopidogreelin aiheuttamien mahavaivojen lievittämiseen. Yhteisvaikutustutkimuksissa mm. omepratsolin on todettu vähentävän klopidogreelin muuttumista aktiiviseksi metaboliitiksi (SLL 2009;64:4167), jolloin lääkkeen edullinen vaikutus verihiutaleisiin heikentyi.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Raskaudenehkäisyimplantti vaihtuu

Britannian lääkeviranomainen (MHRA) tiedottaa, että ihon alle asetettava raskaudenehkäisyimplantti Implanon vaihtuu lokakuussa 2010 Nexplanoniksi. Nexplanon sisältää edelleenkin 68 mg etonogestreeliä ja mukana on esitäytetty asetin. Valmisteeseen on lisätty bariumia, mikä tekee implantista röntgenpositiivisen ja näkyvän tietokonetomografissa. Nexplanonin käyttöaika on kolme vuotta. Implanonin käyttö voi jatkua edelleen, kunnes varastot ovat tyhjentyneet.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Libidolääke flibanseriinin kehittely lopetettiin

Saatuaan FDA:lta kielteisiä ennakkoarvioita naisen seksuaalisen haluttomuuden hoitoon aiotusta flibanseriinista (Girosa) Boehringer Ingelheim on päättänyt lopettaa sen kehittelytyön. Lääkettä tutkittiin aluksi depression hoidossa, sillä se pienentää serotoniinin pitoisuuksia aivoissa ja suurentaa dopamiinin ja noradrenaliinin pitoisuuksia. Yli 4 700 naista käsittäneissä vertailututkimuksissa seksuaalisessa halukkuudessa tai kokemuksissa ei saatu selvää eroa lumeryhmään nähden. Hypoaktiivisen seksuaalisen halukkuuden oireyhtymään (hypoactive sexual desire disorder, HSDD) lääke yrityksen mukaan auttaisi, mutta diagnoosia pidetään kyseenalaisena ja ristiriitaisena.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

EU:n lääkepäätösten avoimuus lisääntyy

Euroopan lääkelaitos (EMA) lisää lääkepäätöksien ja niiden taustalla olevien asiakirjojen avoimuutta ja saatavuutta. Euroopan kuluttaja-asiamies puuttui myyntilupahakemuksien tiukkaan salassapitoon muutama kuukausi sitten. EMA lupaa julkistaa oma-aloitteisesti asiakirjoja nykyistä enemmän. Salassa pidettävien kaupallisten yksityiskohtien ja henkilötason tietojen vuoksi ennen julkistamista tarvitaan editointia. Lääkepäätösten valmisteluun, lääkkeiden asiantuntija-arviointiin ja mm. lääketehtaiden tarkastuksiin osallistuvien tulee olla täysin riippumattomia mm. lääketeollisuudesta. Myös EMA:n tieteellisiin neuvonantajakokouksiin osallistuvien eturistiriitoihin sovelletaan nykyistä tiukempia kriteerejä, joitta heidän yhteytensä lääketeollisuuteen eivät vinouttaisi päätöksenteon puolueettomuutta. Yksityiskohtaiset ohjeet löytyvät EMA:n verkkosivuilta (www.ema.europa.eu).

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Eikö reboksetiini tehoakaan depressioon?

BMJ on julkaissut verkossa tutkimuksen, joka analysoi masennuslääke reboksetiinin (Edronax, Pfizer) tehosta ja turvallisuudesta julkaistut ja julkaisemattomat tutkimukset. Julkaisemattomat tutkimukset kerättiin lääkeviranomaisten ja lääketehtaan tiedostoista. Toiseen masennuslääkkeeseen tai lumeeseen vertailevien 13 tutkimuksen aineistossa oli 4 098 potilasta, mutta 74 % aineistosta (3 033 potilasta) jäi julkaisematta. Julkaistut tutkimukset yliarvioivat reboksetiinin tehoa, mutta aliarvioivat haittavaikutuksia, verrattuna lumeeseen tai serotoniiniselektiivisiin SSRI-lääkkeisiin. Kun myös julkaisemattomat tutkimukset otettiin mukaan, depression paranemisessa ei näkynyt eroa lumeeseen verrattuna. Pienissä tutkimuksissa sairaalahoidossa reboksetiinin teho näkyi, mutta avohoitotutkimuksissa ero lumeeseen katosi. Reboksetiini oli depression hoidossa teholtaan fluoksetiinia, paroksetiinia ja sitalopraamia heikompi. Tutkijat korostavat, että kaikkien tutkimustulosten julkaiseminen tulisi olla pakollista, sillä muutoin mm. lääkkeen korvattavuuden arvioinnissa mennään metsään. Reboksetiini on käytössä Euroopan maissa, mutta Yhdysvalloissa FDA ei ole sitä hyväksynyt.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

70-vuotiaan diabeetikon uupumus - osa 2

70-vuotias nainen oli eläkkeelle jäätyään hoitanut miestään kotona jo kymmenen vuotta. Nyt nainen mietti, oliko vanhuus tullut, kun miehen hoito muuttui aina vain raskaammaksi.

Raili Kauppinen

Hormonikorvaushoito lisäsi hankalan rintasyövän riskiä

Vaihdevuosivaivoihin käytetyn hormonikorvaushoidon pitkäaikaistutkimuksesta (Women's Health Initiative, WHI) on julkaistu jatkoseurannan tuloksia. Vuonna 1993 käynnistynyt tutkimus keskeytettiin vuonna 2002 mm. lisääntyneiden sydänsairauksien ja aivohalvauksien vuoksi (SLL 2004;59:2150). Myös rintasyöpä näytti lisääntyneen, mutta hormonihoidon loputtua riski näytti pienenevän jo parin vuoden kuluessa (SLL 2009;64:728). Jatkoseurannassa vuosilta 2005-2009 käsitys on muuttunut. Hormonikorvaushoitoa saaneilla ilmeni enemmän invasiivisia rintasyöpiä kuin lumeryhmässä: 385 tapausta (0,42 %/v) vs. 293 tapausta (0,34 %/v), riskisuhde HR 1,25 (95 %:n LV 1,07-1,46, p = 0,004). Kuolleisuus rintasyöpään oli hormonihoitoa saaneilla kaksinkertainen (2,6 vs. 1,3 tapausta/10 000 naisvuotta). Hormonikorvaushoitoa saaneiden naisten rintasyövät olivat pitkälle edenneitä ja harvoin HER2-positiivisia. Lehden pääkirjoituksessa kysytään, olisivatko pienemmät hormoniannokset ja lyhyemmät hoitojaksot turvallisempia.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä