6188 osumaa

Ibuprofeeni täytti 40 vuotta

Tulehduskipulääke ibuprofeeni syntetisoitiin 40 vuotta sitten, eli joulukuussa 1961, Britanniassa Bootsin lääketehtaassa. Kliinisiin tutkimuksiin aine saatiin vuonna 1966 ja markkinoille se tuli Britanniassa 1969. Vuonna 1983 aine pääsi ensimmäisen kerran myyntiin ilman reseptiä. Ibuprofeenin vuosijuhlasymposiumi järjestetään huhtikuussa Lontoossa. Aluksi ainetta käytettiin nykyisiin nähden melko vaatimattomilla, 100 milligramman vuorokausiannoksilla, mutta hyvin nekin tuntuivat tehoavan.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Taittovirhekirurgian puutteellinen hoitotulos potilasvahinkona

Taittovirheestä johtuvaa toiminnallista haittaa voidaan korjata sankalaseilla, piilolaseilla tai leikkauksella. Leikkaus ei ole välttämätön näkökyvyn takia ja sen hyväksyttävyys hoitokeinona perustuu siihen, että on lääketieteellisesti arvioiden mahdollista korjata taittovirhettä leikkauksella. Se, mitä hoitokeinoa kulloinkin käytetään, perustuu potilaan valintaan. Potilaan halutessa taittovirheen leikkaushoitoa odotukset hyvästä hoitotuloksesta ovat yleensä huomattavat. Kuten kaikkiin toimenpiteisiin, myös taittovirhekirurgiaan liittyy riski, että tavoiteltua hoitotulosta ei kokonaan saavuteta tai että hoito johtaa jopa lähtötilannetta huonompaan tulokseen. Tällöin potilas saattaa haluta paitsi hinnanalennusta toimenpiteen suorittajalta, myös vahingonkorvausta potilasvahinkolain perusteella.

Juhani Kaivola, Lasse Lehtonen

Miten vaihdat potilaasi tulehduskipulääkkeen toiseen?

Mitä teet, jos joudut vaihtamaan potilaasi käyttämän tulehduskipulääkkeen toiseen valmisteeseen? Tällainen tilanne on tullut monelle vastaan hiljattain, kun yksi käytetyimmistä lääkkeistä, nimesulidi, joutui myyntikieltoon. Kipulääkkeen vaihtamistilanne tarjoaa hyvän tilaisuuden arvioida uudelleen potilaan kivun syitä ja lääkityksen jatkamisen tarvetta. Seuraavassa esimerkkitapauksia kipulääkkeen valintaperiaatteista.

Jukka Martio, Ilari Paakkari, Timo Klaukka

Tanskassa saa nyt lääkkeitä myös supermarketista

Lääkkeitä tupakasta vieroittamiseen, happovaivoihin, kipuun, kuumeeseen, matkapahoinvointiin, kurkkukipuun ja muihin pikkuvaivoihin (yhteensä 375 lääkevalmistetta) myydään nyt yleisölle Tanskassa noin tuhannessa päivittäistavarakaupassa ja supermarketissa. Lainsäädännön muutoksen sallima myynti käynnistyi marraskuussa viime vuonna. Tuoreimmat tilastot osoittavat, ettei kyseisten lääkkeiden myynti ole merkittävästi lisääntynyt, vaikka näin pelättiin käyvän. Verrattuna vuoden 2000 marras-joulukuuhun näiden lääkkeiden myynti on päiväannoksina laskien kasvanut noin 2,4 % ja kipulääkkeiden myynti jopa laskenut 3,6 %. Lääkkeitä pikkuvaivoihin saa viranomaisen tarkastamista ja hyväksymistä lähikaupoista. Mm. Britanniassa ja Yhdysvalloissa on jo vuosikymmeniä noudatettu samaa käytäntöä, joka vähitellen levinnee myös EU-maihin.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

ASA auttaa parhaiten hoidon alussa

Asetyylisalisyylihappo (ASA) näyttäisi suojaavan parhaiten fataaleilta komplikaatioilta, kun se otetaan käyttöön sydäninfarktin oireiden orastaessa ja ennen trombolyyttihoitoa. Amerikkalaistutkimuksessa seurattiin 1200:aa sydäninfarktipotilasta, joista 30 % oli ottanut ensimmäiseksi ASA:a (varhaiset käyttäjät) ja 70 % otti sitä trombolyytin jälkeisenä lääkehoitona (myöhäiset käyttäjät). Varhaiset käyttäjät jäivät henkiin selvästi useammin, kun tilannetta seurattiin 7 ja 30 päivää sekä vuosi infarktin jälkeen. Yhdysvaltalainen asiantuntijaryhmä (US Preventive Services Task Force) suosittaa ASA:n jatkuvaa käyttöä erityisesti sydäninfarktin riskiryhmille, kun seerumin kolesteroli tai verenpaine on koholla, sekä yli 40-vuotiaille miehille, naisille menopaussin jälkeen, tupakoijille ja diabetespotilaille. Kun on yhdistelty tuloksia viime vuosikymmeninä tehdyistä tutkimuksista, on ASA:n todettu vähentäneen koronaaritaudin riskiä noin 28 %:lla.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Statiinin lopettaminen kohtalokasta

Statiinihoidon lopettaminen koronaaritaudin ja rintakipujen vuoksi sairaalaan otetulta potilaalta voi johtaa kohtalokkaisiin seuraamuksiin. Yli 1 600 sairaalapotilaan joukossa tehty tutkimus osoitti, että statiinihoito suojasi infarktilta ja pienensi kuoleman riskin noin puoleen. Jos hoito lopetettiin sairaalaan otetuilta potilailta, kohosi sydänperäisten komplikaatioiden riski kolminkertaiseksi verrattuna potilaisiin, joiden hoitoa jatkettiin sairaalassa. Tutkijat päättelevät, että koronaaritaudin akuutteja oireita potevien statiinihoitoa ei tule lopettaa, ja hoito on syytä aloittaa, jollei sitä jo ennen sairaalaan tuloa ole aloitettu.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Uusi antibiootti suolistoinfektioihin

Yhdysvaltojen lääkevalvontaviranomainen (Food and Drug Admnistration, FDA) on hyväksynyt rifaksimiinin (Lumenax, Salix Pharmaceuticals), joka on tarkoitettu erityisesti matkaripulin hoitoon. Rifaksimiini ei juurikaan imeydy ruuansulatuskanavasta. Sen pitoisuudet suolen sisällä ovat siten suhteellisen suuret. Vastaavasti systeemiset haitta- ja yhteisvaikutukset muiden lääkkeiden kanssa ovat todennäköisesti vähäisiä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Masennuslääketutkimukset kompuroivat?

Vuosina 1994-1998 viidessä tunnetussa tieteellisessä lehdessä julkaistut masennuslääketutkimukset on analysoitu jälkeenpäin kriittisesti. Valintakriteerien tuottama potilasjoukko poikkesi käytännössä hoitoon tulevista potilaista paljon. Vain noin 15 % psykiatrisen sairaalan tyypillisistä polikliinisistä depressiopotilaista näytti kelpaavan lääketutkimuksiin. Potilaista yli 60 % on suljettu pois tutkimuksista mm. maanisten vaiheiden esiintymisen, taudin psykoottisten piirteiden, depression matalan luokittelutason, alkoholin ja lääkkeiden väärinkäytön tai itsemurhariskin vuoksi. Tutkimusten päätarkoituksena on ollut osoittaa masennuslääkkeen tehon ero lumelääkkeeseen verrattuna. Tämän vuoksi tutkimuksista suljetaan pois potilaat, joilla on odotettavissa tavallista suurempi lumevaikutus tai matala vaste lääkehoitoon. Tutkijat uskovat, että tutkimuksissa esiintyneiden puutteiden vuoksi masennuslääkkeitä määrätään potilaille, joilla niiden tehosta ei ole tosiasiassa osoitettua näyttöä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Stavudiinihoidosta Guillain-Barrèn oireyhtymiä

Kanadan lääkevalvontaviranomainen (Health Canada) on tiedottanut retroviruslääke stavudiinin (Zerit, Bristol-Myers Squibb) käyttöön liittyneistä lihasheikkoustapauksista, jotka muistuttavat Guillain-Barrèn oireyhtymää. Toistaiseksi on tiedossa 22 tapausta, joista seitsemän johti kuolemaan. Tapaukset ovat liittyneet HIV-potilaisiin, joita on hoidettu stavudiinin lisäksi muilla retroviruslääkkeillä. Useimmissa tapauksissa esiintyi ennakoivasti maitohappoasidoosin oireita, joiden jälkeen ilmeni neuromuskulaarisia oireita ja lihasheikkoutta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

LSD-hoidoista korvauksia potilaille

Oikeuden tekemän päätöksen perusteella maksetaan Britanniassa nyt korvauksia 43 psykiatriselle potilaalle, joita hoidettiin vuosina 1950-1970 LSD:llä mm. depression ja skitsofrenian vuoksi. Osa potilaista oli ollut tyytyväisiä hoitoon, mutta toiset taas hyvin pettyneitä. Korvauksien yhteissumma lähentelee 320 000 euroa. Korvausoikeudenkäynnit saattavat siirtyä tämän jälkeen myös muihin maihin.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030