6188 osumaa

Turhat injektiot ja infektiot

WHO arvioi, että kehitysmaissa annetaan vuosittain noin 16 miljardia injektiota, joista 3 % on rokotuksia. Injektioista 70 % on arvion mukaan turhia. Ruiskuja ja neuloja ei aina steriloida vaan ne huuhdotaan pelkässä vedessä, ja välineet voivat ajautua myös myyntiin harmaille markkinoille. Pelkästään hepatiitti B- ja C-tartunnoista 30-40 % ja HIV tartunnoista noin 10 % tapahtuu kehitysmaissa injektioiden välityksellä, ja lähes 25 miljoonaa ihmistä sairastuu tämän vuoksi näihin infektioihin. WHO on käynnistänyt kampanjan, jolla pyritään mm. vähentämään potilaiden intoa pyytää injektioita, lisätään kertakäyttövälineiden käyttöä mm. rokotuksissa ja huolehditaan jätteiden oikeasta käsittelystä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Etelä-Afrikan hallitus taipumassa HIV-hoitoihin

Etelä-Afrikassa on käsitelty eri oikeusasteissa mm. lastenlääkärien vaatimusta, jossa HIV-lääkkeitä on vaadittu koko maassa HIV-positiivisten äitien hoidoksi estämään infektion siirtymistä vastasyntyneeseen (ks. SLL 2001:56:3553 ja 2002;57:295). Maan terveysministeri on nyt lopulta taipunut perustuslakioikeuden päätökseen, joka velvoittaa hallituksen järjestämään nevirapiinihoidon maan laajuisesti. Tähän saakka hallitus on rajannut nevirapiinihoidon vain 18 keskukseen, joissa on käynnistetty pilottitutkimus. Hoitojen laajempi soveltaminen edellyttää kuitenkin henkilöstön kouluttamista, mikä aiheuttanee vielä viiveitä hoitojen toteuttamisessa. Mm. maan presidentti Thabo Mbeki on voimakkaasti vastustanut hoitoja, ja niiden puolesta ovat vedonneet mm. arkkipiispa Desmond Tutu ja aikaisemmin presidenttinä toiminut Nelson Mandela.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Nevirapiinin myyntilupahakemus peruutettiin Yhdysvalloissa

Boehringer Ingelheim on peruuttanut EU-maissa jo käytössä olevan HIV/AIDS lääkkeensä nevirapiinin (Viramune) myyntilupahakemuksen Yhdysvalloissa. Tämä on aiheuttanut hämmennystä, sillä lääke on hyväksytty käyttöön noin 60 maassa mm. estämään lyhytkestoisena hoitona HIV-tartuntaa äidistä vastasyntyneeseen. Hoito on perustunut Ugandassa tehtyyn nk. HIVNET 012 -tutkimukseen, jossa nyt on todettu FDA:n tarkastuskäynnillä epäselvyyksiä. Valmistaja ei kuitenkaan usko niiden vaikuttaneen tulosten luotettavuuteen. WHO ja YK:n AIDS-ohjelma ovat jo kiirehtineet tukemaan tätä näkemystä. Vuonna 1999 julkaistut tulokset herättivät ristiriitaisia kannanottoja: tutkimusta pidettiin yhtäältä historiallisena läpimurtona ja toisaalta erittäin epäeettisenä. Kun parantavaa hoitoa ei ole, HIV-tutkimuksiin kohdistuu suuria odotuksia ja tuloksia vaaditaan viipymättä. Tämä saattaa aiheuttaa malttamattomuutta myös tutkijoissa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Rokotukset nujertamassa polion lopullisesti

Vuonna 2001 todettiin maapallolla vain 537 uutta poliotapausta, kun määrä vuotta aikaisemmin oli 2 980 ja siihen nähden vielä kaksi kertaa suurempi vuonna 1999. Maat, joissa polio oli endeeminen, vähenivät 20:stä vuonna 2000 kymmeneen vuonna 2001. Mm. Rotaryjärjestö on avustanut Maailman terveysjärjestöä polion vastaisessa kampanjassa. Polion lopullinen nujertaminen rokotuksin vaatii suhteellisesti enemmän työtä tässä vaiheessa, sillä tautia on jäljellä lähinnä nk. ongelmataskuissa, eli maissa ja yhteisöissä, joissa asukkaita on vaikea lähestyä kulttuuripiirteiden, etäisyyksien, vaikeiden kulkuyhteyksien tai sodan vuoksi.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Ei enoksapariinia keinoläppäpotilaille

Pienimolekyylistä hepariinivalmistetta enoksapariinia (Klexane, Aventis Pharma) ei suositella keinoläppäpotilaille. Lääkäreille Yhdysvalloissa lähetetyssä tiedotteessa todetaan valmisteen käyttöön liittyneen sydämen keinoläppäpotilailla trombooseja. Muutamat potilaista ovat olleet raskaana ja heillä tromboosit ovat voineet johtaa äidin ja sikiön kuolemaan. Raskaana olevat keinoläppäpotilaat näyttäisivät muodostavan erityisen riskiryhmän. Valmisteeseen on myös liitetty varoitus mahdollisista synnynnäisistä epämuodostumista, jotka voivat olla keskushermosto-, raaja-, verisuoni- tai sydänanomalioita.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Uusi toisen polven psykoosilääke EU-maihin

Tsiprasidoni (Zeldox/Geodon, Pfizer) on uuden polven neurolepti, joka hyväksyttiin Ruotsissa käyttöön vuonna 2000. Se on nyt tullut markkinoille myös Norjassa, Tanskassa ja Saksassa, mutta ei vielä muissa EU-maissa. Lääkkeen tiedetään pidentävän QT-aikaa, ja tämä riski kasvaa, kun potilasta hoidetaan muilla samaan tapaan vaikuttavilla lääkkeillä. Yhdysvalloissa on lähetetty äskettäin lääkäreille kirje, jossa luetellaan noin 20 yleisesti käytössä olevaa lääkettä, joiden yhteydessä tsiprasidoni on vasta-aiheinen. Aineen valinta potilaalle edellyttää lääkäriltä erityistä varovaisuutta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Psykoosin varhaisvaiheen tunnistaminen ja hoito - eettisten näkökohtien tarkastelua

Viime vuosina on pyritty löytämään mahdollisuuksia puuttua yhä useamman sairauden kulkuun jo alkuvaiheessa. Myös psykoottisten häiriöitten keskeisiksi tutkimusaiheiksi ovat nousseet varhainen tunnistaminen ja hoidon aloittaminen, koska ne saattavat merkittävästi parantaa hoidon tulosta ja muuttaa häiriön kulkua. Vaikean mielenterveyden häiriön varhaiseen tunnistamiseen saattaa kuitenkin liittyä myös merkittäviä eettisiä ongelmia, joita tarkastellaan aihepiiriä koskettavan kirjallisuuden valossa. Psykoosin varhaisen vaiheen tutkiminen puolustaa paikkaansa kliinisissä ja riskipopulaatioissa.

Jyrki Korkeila

Etiik­ka 18-19/2002 Kommentteja
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030