Lääke-info täytti 30 vuotta

Huhtikuussa 1969 käynnistyi Suomen Lääkärilehdessä säännöllinen, aluksi kerran kuukaudessa julkaistu lääkepalsta Ajankohtaista lääkeaineista. Idea sen perustamiseen tuli professori Matti K. Paasoselta, ja päätoimittaja Tapani Kosonen asettui ajatuksen taakse.

Timo Klaukka

Terveyskeskuslääkäreiden lääkemääräykset pähkinänkuoressa

Lääkäriä kohti laskettuna terveyskeskuslääkärit määräsivät lähes viisi kertaa niin paljon reseptejä kuin muut lääkärit. Terveyskeskuslääkärien vuotuisten reseptien kokonaishinta oli viime vuonna keskimäärin 708 000 markkaa, kun vastaava summa muilla lääkäreillä oli alle 200 000 markkaa. Terveyskeskuslääkärien käyttämät lääkkeet ovat hinnaltaan hieman halvempia kuin muiden lääkäreiden käyttämät.

Tiivistelmä Timo Klaukan Alustuksesta Suomen Lääkärilehden Lääkeinformaatioseminaarissa 25.5.99.

Uutta apua silmäallergiaan

Allergisen konjunktiviitin lääkevalikoima on melko suppea. Markkinoille on hiljattain tullut toinen paikallisesti käytettävä antihistamiini, emedastiini. Se ei välttämättä ole ensisijaislääke, mutta tarjoaa hyvän lisän tämän sairauden hoitoarsenaaliin.

Osmo Kari

Pohjoismaiden apteekit mullistuksen kourissa

Vaikka muutoksen tuulet aika ajoin tuivertavat apteekkisektoria kaikissa Pohjoismaissa, ne ovat harvemmin ulottuneet järjestelmän perusrakenteisiin. Nyt kuitenkin Islannissa apteekkien perustamista ja omistusta koskevat lait ovat muuttuneet, ja samansuuntaista on esitetty Norjassa. Ruotsin Apoteket

Bengt Mattila

Korvausjärjestelmän piiristä 1.7.1999 poistuvat lääkevalmisteet

Suomen liittyessä ETA-sopimukseen vuonna 1994 muuttui lääkkeiden kansallinen hyväksymismenettely. Siihen asti lääkkeen hinta oli eräs myyntiluvan myöntämisen ehto eli vain kohtuullisen hintaiseksi katsotut lääkkeet pääsivät markkinoille ja saman tien myös korvausjärjestelmän piiriin.

Suomen Apteekkariliitto

Betadinen laukaisema kilpirauhasen liikatoiminta Kaksi tapausselostusta

Lisääntynyt jodialtistus esimerkiksi röntgenvarjoaineiden, paikallisen jodia sisältävän antiseptin käytön tai amiodaronilääkityksen takia voi akutisoida aiempia kilpirauhasen toiminnan häiriöitä. Etenkin pitkäaikainen povidonijodin paikalliskäyttö aiheuttaa aikuisille verraten yleisesti merkittävän systeemisen jodialtistuksen.

Kari Laine, Marja Hietarinta

Kelan vuonna 1998 maksamat lääkekorvaukset

Lääkekorvaukset olivat viime vuonna 3 359 miljoonaa markkaa. Ne kasvoivat edellisestä vuodesta 71 miljoonaa markkaa eli 2,1 prosenttia. Peruskorvaukset kasvoivat kuudella prosentilla vuoteen 1997 verrattuna. Erityiskorvausluokissa korvausmenot hieman vähenivät. Keskimääräinen toteutunut korvaustaso oli potilaiden maksuosuudet huomioon ottaen peruskorvausluokassa 40 prosenttia ja alemmassa erityiskorvausluokassa 70 prosenttia. Lääkekorvauksia sai vuonna 1998 Kelan tilastotietojen mukaan 63 prosenttia väestöstä.

Sinikka Rajaniemi

Uusista lääkkeistä terveystaloudellinen selvitys

Kesäkuun alussa tuli voimaan sosiaali- ja terveysministeriön määräys, jonka mukaan lääkeyritysten on esitettävä terveystaloudellinen selvitys hakiessaan hintalautakunnalta hyväksyttyä tukkuhintaa uutta vaikuttavaa lääkeainetta sisältävälle valmisteelleen. Tällainen selvitys voidaan vaatia tarvittaessa muistakin kuin uusista lääkkeistä. Tarkoituksena on tuottaa kokonaisarviointi kyseisen lääkkeen ja muiden hoitovaihtoehtojen käytön kustannuksista ja niillä saavutettavista hyödyistä. Samankaltainen menettely on aikaisemmin otettu käyttöön tai on valmisteilla mm. Australiassa, Kanadassa, Hollannissa, Tanskassa ja Norjassa.

Timo Klaukka

Internet-lääkekaupan vaaroja

Maailman terveysjärjestö sekä Euroopan lääkäri- ja apteekkijärjestöt (CP ja PGEU) ovat ilmaisseet huolestuneisuutensa lääkkeiden markkinoinnista ja myynnistä Internetin välityksellä. Syksyllä aletaan Suomessakin jakaa apteekkien asiakkaille esitettä, joka perustuu näiden järjestöjen kannanottoon.

Timo Klaukka

Lääkkeet ja ravinto

Ravinnon ja lääkkeiden yhteisvaikutus toimii molempiin suuntiin: ravintotekijät tai ravitsemustila voivat vaikuttaa farmakokinetiikkaan ja toisaalta lääkkeet voivat vaikuttaa ravinnon saantiin ja ravitsemustilaan. Yhteisvaikutukset johtavat useimmiten lääkkeen tehon heikkenemiseen tai häviämiseen, mutta toisessa ääripäässä yhteisvaikutus voi muuttaa terapeuttisen lääkehoidon haitalliseksi ja jopa toksiseksi. Ravinnon ja lääkkeiden yhteisvaikutukset ovat monisyinen ja haasteellinen kenttä, jota ei tulisi laiminlyödä lääkekehityksessä ja -tutkimuksessa eikä kliinisessä työssä. Yhteisvaikutusten tiedostaminen ja arvioiminen edellyttää sekä hyvää lääkkeiden kemian, farmakologian ja farmakokinetiikan tuntemusta että ruokien ravintosisällön ja ravintoaineiden aineenvaihdunnan tuntemusta.

Essi Sarkkinen