Petr Skrabanek ja inhimillisen lääketieteen kuolema

"En tupakoi enkä käytä alkoholia. En valvo myöhään enkä makaa tyttöjen kanssa. Ruokavalioni on terveellinen ja liikun säännöllisesti. Kaikki tämä tulee muuttumaan kun pääsen vankilasta."

Pekka Louhiala

Etiikka lääkärien perus- ja jatkokoulutuksessa

Lääkärin ammattietiikka koostuu käsityksistä siitä, miten lääkärin ammattia harjoitetaan oikein. Ammattietiikan tulee mitä ilmeisemmin muodostua lääkärin peruskoulutuksen aikana. Tietämätöntä ja taitamatonta lääkäriä voidaan tuskin kutsua eettiseksi lääkäriksi. Lääketieteellinen sivistyneisyys on siis ammattietiikan perusta. Ammattietiikkaan kuluu myös muuta, varsinaista eettistä ainesta. Tänä opintouudistusten aikana on syytä pohtia, miten näiden yleisten eettisten valmiuksien kehittymistä voidaan tukea lääkärikoulutuksessa.

Pirkko Kortekangas

Eurooppa bioetiikan konsensusta etsimässä

Euroopan oikeusministerit tekivät vuonna 1990 Euroopan neuvostolle (EN) aloitteen bioetiikkaa koskevan yleissopimuksen (convention) valmistelun aloittamisesta. Yleissopimuksen valmistelu annettiin EN:n bioetiikan asiantuntijakomitea CAHBI:lle. CAHBI ja sen seuraaja bioetiikan johtokomitea CDBI on esitelty tällä palstalla aiemmin (1). Neljän vuoden valmistelun jälkeen CDBI julkaisi luonnoksensa bioetiikkaa koskevaksi yleissopimukseksi heinäkuussa 1994.

Sakari Karjalainen, Terhi Hermanson

Mikrobilääkkeiden lääke-esittelyt Pirkanmaalla

Lääkärilehdessä aiemmin raportoidun Pirkanmaan mikrobilääketutkimuksen yhteydessä selvitettiin, miten usein lääkeyritykset järjestävät lääkäreille lääke-esittelyjä mikrobilääkkeistä. Kyselyyn vastanneissa 15 terveyskeskuksessa oli kuukauden aikana ollut yhteensä 350 esittelyä, eli toiminta on vilkasta. Mikrobilääkkeitä esitellään näissä tilaisuuksissa usein; onhan kilpailu tällä alueella varsin kova. Kefalosporiinit ovat esittelyissä esillä eniten, ja tämä saattaa myös selittää näiden lääkkeiden suosiota Suomessa.

Timo Klaukka, Ulla-Maija Rautakorpi

Ehkäisevän terveydenhuollon etiikka

Terveyden edistämiseen ja sairauksien ehkäisyyn liittyvät eettiset ongelmat ovat erilaisia kuin kliinisessä lääketieteessä. Ne ovat kuitenkin vähintään yhtä tärkeitä, sillä välinpitämättömyys niiden suhteen voi johtaa laajoihin ja pitkäaikaisiin seurauksiin.

Tarja Haapajärvi, Mia Kiuru, Laura Kivinen Päivi Paavola, Pekka Louhiala

Doing the decent thing with genes Kansainvälinen genetiikan etiikan symposiumi Turussa 9.-11.8.

Keskiviikkona 9.8.95 kokoontui joukko kansainvälisiä ja kotimaisia geeniteknologian etiikan asiantuntijoita Turun yliopiston bioetiikan keskuksen järjestämään kolmipäiväiseen symposiumiin "Doing the Decent Thing with Genes". Kaiken kaikkiaan osallistujia saapui paikalle noin viitisenkymmentä yli kymmenestä eri maasta ja kolmesta maanosasta.

Veikko Launis

Neurogenetiikan ongelmana biologinen determinismi

Maailmaa kuvataan nykyisin varsin biologistisesti. Mutta yksilö ja yhteiskunta ovat todellisuudessa yhtäaikaa sekä biologisia että sosiaalisia kokonaisuuksia. Sosiaalisen huomiotta jättäminen ja biologiseen rajoittuminen on reduktio, jota on tieteessä toistettu jatkuvasti. Nyt uutena piirteenä siihen liittyy uuden genetiikan mystiikka, jonka voi nähdä deterministisiä oppeja vahvistavana tekijänä.

Olli Haapala

Avohoidon rytmihäiriölääkkeet

Rytmihäiriöiden hoito on muuttunut viime vuosina merkittävästi. Tähän on vaikuttanut erityisesti sydämen sisäisen elektrofysiologisen tutkimuksen tulo rutiinikäyttöön. Se on tuonut lisätietoa lääkkeiden ominaisuuksista, helpottanut hoidon valintaa ja mahdollistanut myös lääkkeettömän hoidon. Lääkkeitä tarvitaan edelleen. Avohoidon lääkärin on tärkeä tuntea niiden vaikutustavat ja käytön rajoitukset. Hänen on myös hyvä tietää, milloin erikoislääkärin arviota tarvitaan. Tässä artikkelissa käsitellään rytmihäiriöiden lääkehoitoa avohoitolääkärin näkökulmasta.

Sinikka Yli-Mäyry

Avohoidon lääkärin peruslääkevalikoima

Avohoidon lääkärin peruslääkevalikoima tarkoittaa lääkärin itsensä laatimaa luetteloa lääkevalmisteista, joita hän tarvitsee ja käyttää potilaskunnallaan yleisesti esiintyvien sairauksien hoidossa. Seuraavassa esitellään periaatteita, joiden avulla avohoidossa työskentelevä lääkäri voi järkiperäisesti rakentaa itselleen hoidon laatua ja turvallisuutta parantavan työkaluvalikoiman.

Arja Helin, Risto Huupponen, Taina Mäntyranta, Timo Klaukka, Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Puolesta ja vastaan: Tulisiko syntymäkuuroille lapsille asentaa sisäkorvakuulokoje? Sisäkorvakuulokoje on moniteräinen miekka

Pienten kuurojen lasten sisäkorvaimplantoinnin suosio kuurojen yhteisön ulkopuolella on kasvamassa. Miksi? Luonteeltaan kokeellista implanttikirurgiaa eivät sanele terveydelliset syyt. Implantointiin liittyvillä menettelytavoilla voidaan kuitenkin vaarantaa lapsen kielen omaksuminen ja identiteetin rakentuminen.

Anja Malm, Antti Mäkipää, Birgitta Wallvik