Onko moraalisesti oikein asentaa sisäkorvakuulokoje?

Malmin, Mäkipään ja Wallvikin kirjoituksesta välittyy ajatus, jonka mukaan on eettisesti kyseenalaista tehdä lapsille leikkauksia, joita eivät sanele terveydelliset syyt. Tällainen toteamus on auttamattoman kapea sisäkorvaimplantoinnin yhteydessä. Lääketieteen tehtävänä ei ole parantaa pelkästään somaattiseen terveyteen liittyviä tekijöitä. Lääketiede voi ja sen kuuluu hoitaa, mikäli sen keinot antavat siihen mahdollisuuden, myös asioita, jotka eivät uhkaa ihmisen somaattista terveyttä.

Simo Vehmas

Sisäkorvakuulokoje syntymäkuuroilla lapsilla

Tutkimukset osoittavat, että syntymäkuurot lapset hyötyvät sisäkorvaimplanteista. Ympäri maapalloa on tällä hetkellä yli 7 000 syntymäkuuroa lasta ja kaikkiaan pitkälti yli 10 000 lasta, joille on asennettu sisäkorvaimplantti. Kyseessä ei suinkaan ole enää mikään kokeellinen toiminta, vaan selkeä ja yleisesti hyväksytty terveydenhuollon käytäntö.

Tapani Rahko

Lääkärien lääkemääräykset vuonna 1998

Lääkärit määräsivät vuonna 1998 sairausvakuutuskorvaukseen johtaneita lääkkeitä keskimäärin 291 000 markalla. Summa kasvoi selvästi vähemmän kuin edeltävinä vuosina. Kasvun hidastuminen johtuu pääasiassa siitä, että korvattavien lääkkeiden hinnat alenivat viime vuonna. Lääkkeiden käytön volyymikasvu on jatkunut, sillä apteekit toimittivat vuonna 1998 potilaille 5 % enemmän Kelan korvaamia reseptejä kuin vuonna 1997. Terveyskeskuslääkärit määräsivät noin puolet kaikista avohoidon resepteistä.

Timo Klaukka, Pekka Koivisto, Jaana Martikainen, Sinikka Rajaniemi

Adrenergisten alfa-reseptorien salpaajat eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun hoidossa

Noin 20 % 60-vuotiaista miehistä hakeutuu hoitoon eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun oireiden takia. Tärkein hoitomuoto on lääkehoito. Sen kulmakivet ovat eturauhasen kokoa pienentävä ja kasvun pysäyttävä finasteridi ja virtsan ulosvirtausta helpottavat alfa1-reseptorien salpaajat alfutsosiini ja tamsulosiini. Alfasalpaajat tehoavat nopeasti ja ovat hyvin siedettyjä. Kummankin teho on yhtä hyvä eikä niiden haittavaikutuksissakaan ole suurta eroa. Niitä voidaan käyttää myös finasteridin kanssa.

Pauli Ylitalo, Teuvo Tammela

Kokemuksia uuden polven antihistamiineista

Antihistamiinit (H1-reseptorisalpaajat) ovat olleet kliinisessä käytössä yli 60 vuotta. Ensimmäisen sukupolven antihistamiinit aiheuttivat paljon haittavaikutuksia, joista hankalin oli niiden väsyttävä ominaisuus. Toisen polven väsyttämättömiä antihistamiineja alkoi tulla markkinoille noin 15 vuotta sitten. Tämän jälkeen väsyttävien antihistamiinien käyttö on vähentynyt merkittävästi. Tämän vuoksi seuraavassa käsitellään pääasiassa uuden polven antihistamiineja.

Timo Helin

Puolesta ja vastaan: Ihmisen kloonaus - miksi ei?

Kun argumentaationi on hitaasti kääntymässä kloonausta puoltavaksi, on ponnekkaasti todettava, etteivät tämän päivän tietomme vielä riitä ihmisen kloonaukseen. Kuten esim. Kahn toteaa, ei mikään puhu a priori sen puolesta, etteikö ihminen kloonattaessa noudattaisi samoja biologisia peruslakeja kuin tähän mennessä kloonatut nisäkäslajitkin. Näin ollen operaatio on teknisesti toteutettavissa vaikka jo lähitulevaisuudessa, mutta monet peruskysymykset jäävät vielä odottamaan kokeellisen tutkimuksen edistymistä ja sen antamia vastauksia, kirjoittaa Lauri Saxén.

Lauri Saxén

Ihmisen kloonaus - järki- ja tunnekysymys?

Emeritusprofessori, kansleri Lauri Saxén esittelee kirjoituksessaan hyväksyvässä sävyssä ihmisten kloonaamista tutkimuksen tarpeisiin ja mahdollisesti myös terapeuttisiin tarkoituksiin, mutta torjuu lastensaannin kloonauksen avulla vedoten sen vaaroihin syntyvälle yksilölle. Olen luullakseni kirjoituksen johtopäätöksistä samaa mieltä, mutta jäin kaipaamaan joitakin täsmennyksiä niiden perusteluihin, kirjoittaa Matti Häyry

Matti Häyry

Tiedämmekö, mitä teemme?

Tärkein kysymys on se, tiedämmekö me oikeasti, mitä olemme tekemässä? Asioiden tuntemattomuus on aina eettiseltä kannalta lisäriski. Kloonauksen osalta me varmasti tiedämme vielä aivan liian vähän. Siksi eettisesti voidaan antaa vain keskeneräisiä vastauksia. Tietämättömyys on pätevä peruste olla varovainen etenemisessä uusiin sovelluksiin, sanoo Martti Lindqvist.

Martti Lindqvist

Antibioottien kulutus vähentynyt avohoidossa

Mikrobilääkkeiden kulutus on ollut laskusuunnassa vuodesta 1996 lähtien. Laskeva trendi koskee erityisesti avohoitoa, ja myös kulutusrakenne näyttää muuttuvan paremmin suosituksia vastaavaksi. Antibiootit ovat silti edelleen ylivoimaisesti eniten määrätty avohoidon lääkeryhmä, ja näitä lääkkeitä käytetään meillä edelleen yleisemmin kuin muissa Pohjoismaissa Islantia lukuun ottamatta.

Timo Klaukka, Pentti Huovinen, Erkki Palva

Kehittyvä lääkeinformaatio

Lääkemolekyylin taival lääkevalmisteeksi ja potilaan siitä saamaksi terveyshyödyksi on pitkä ja monivaiheinen. Tähän ketjuun mahtuu tutkimusta, viranomaisten valvontaa, markkinointia, päätöksentekoa ja kauppaa. Lopullisen valinnan reseptilääkkeen käytöstä tekee aina lääkäri. Uusista lääkkeistä tulvii tietoa, josta pitäisi osata valita oleellinen. Millaisen informaation varassa lääkäri tekee päätöksensä? Mitä tarpeita hänellä on lääkeinformaation suhteen? Mm. näitä kysymyksiä pohdittiin 25.5.1999 Suomen Lääkärilehden Lääkeinformaatioseminaarissa, joka järjestettiin Lääkeinfo-palstan 30-vuotisen ilmestymisen kunniaksi.

Maira Palosuo, Timo Klaukka