6188 osumaa

Monivammapotilaat hyötyivät kortisonista

Intuboidut monivammapotilaat hyötyivät ensimmäisen hoitoviikon aikana annetuista päivittäisistä hydrokortisoni-infuusioista. Kortisonia saaneista sairastui sairaalalähtöiseen pneumoniaan 28 vuorokauden kuluessa 26/73 (36 %) potilaista, kun lumeinfuusioita saaneista sairastui vastaavasti 39/76 (51 %) (riskisuhde 0,51; 95 %:n LV 0,30-0,83, p = 0,007). Kortisonia saaneet tarvitsivat hengityslaitteiden tukea lyhyemmän aikaa ja myös hyponatremiaa esiintyi heillä harvemmin.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Statiinit eivät suojaa eteisvärinältä

Lyhytkestoisissa tutkimuksissa todettua statiinien eteisvärinältä suojaavaa vaikutusta selviteltiin pitkäkestoisempien ja laajojen kliinisten tutkimuksien avulla. Lyhytkestoisia tutkimuksia oli mukana 13 ja niissä 4 414 satunnaistettua potilasta ja 659 sydäntapahtumaa. Statiinit näyttivät vähentävän eteisvärinätapahtumia 39 % (kerroinsuhde 0,61; 95 %:n LV 0,51-0,74, p < 0,001). Pitkäkestoisia ja laajempia tutkimuksia oli 22 ja niissä 105 800 satunnaistettua potilasta ja 2 535 sydäntapahtumaa. Niissä hoito statiineilla ei merkittävästi vähentänyt eteisvärinätapauksia (0,95; 0,88-1,03, p < 0,24). Seitsemässä pitkäkestoisessa suurta ja tavanomaista statiiniannosta vertailevassa tutkimuksessa (28 900 satunnaistettua potilasta ja 1 419 sydäntapahtumaa) ei näkynyt eteisvärinäriskin vähenemistä (1,00; 0,90-1,12, p = 0,99).

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Kabatsitakseli eturauhassyöpään EU-maissa

Euroopan komissio on hyväksynyt solunsalpaaja kabatsitakselin (Jevtana, Sanofi-aventis) käytettäväksi yhdessä prednisonin ja prednisolonin kanssa metastasoineen eturauhasyövän hoitoon potilailla, joita on jo hoidettu dosetakselilla. Hyväksyminen perustui mm. 755:n dosetakselilla hoidetun eturauhasyöpäpotilaan tutkimukseen (Phase III TROPIC), jossa kabatsitakseli vähensi kuolemanvaaraa 30 % verrattuna mitoksantronilla hoidettuihin. Elinaika piteni 2,4 kuukautta (12,7 vs 15,1 kuukautta). Yhdysvaltojen FDA hyväksyi valmisteen vuonna 2010.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Pioglitatsoni ja diabeteksen puhkeaminen

Pioglitatsoni näyttäisi vähentävän tyypin 2 diabeteksen puhkeamisen riskiä henkilöillä, joiden glukoosinsieto on heikentynyt. Satunnaistetussa lumekontrolloidussa tutkimuksessa 602 potilaan verensokeria ja sokerirasitustestejä seurattiin keskimäärin 2,4 vuotta. Tyypin 2 diabetekseen sairastui vuoden aikana pioglitatsonilla hoidetuista 2,1 % ja lumeryhmästä 7,6 % (p < 0,001). Glukoosinsieto normalisoitui 48 %:lla pioglitatsonia saaneista potilaista, lumeryhmästä 28 %:lla (p < 0,001). Myös paastoverensokeritaso ja verenpaine laskivat pioglitatsoniryhmässä, mutta paino ja turvotusten määrä lisääntyivät enemmän kuin lumeella hoidetuilla. Tutkimuksen kustantamiseen osallistui pioglitatsonin valmistaja Takeda.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Uusia lääkkeitä EU-maihin

Euroopan lääkelautakunta Lontoossa esittää hyväksyttäväksi apiksabaanin (Eliquis, Bristol-Myers Squibb/Pfizer) 2,5 mg:n tabletteina tromboembolisten laskimotapahtumien ehkäisyyn potilailla, joille on tehty lonkka- tai polvinivelen korjausleikkaus. Apiksabaani estää faktori Xa:a, jolloin trombiinin aikaansaamien verihiutaleaggregaatioiden syntyminen estyy. Anemia, verenvuodot ja pahoinvointi ovat valmisteen haittavaikutuksista yleisimpiä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

EU:n lääketutkimusrekisteri avautui yleisölle

EU:n ylläpitämä kliinisten lääketutkimuksien rekisteri (https://www.clinicaltrialsregister.eu) on avautunut nyt myös yleisölle. Tiedostossa ovat kaikki 27 EU-maassa sekä Norjassa, Islannissa tai Liechtensteinissa viranomaisten vuodesta 2004 lähtien hyväksymät ihmisellä suoritettavat lääketutkimukset (3 461 tutkimusta), sekä meneillään olevat tai jo päättyneet. Tiedot perustuvat lääketutkimuksen käynnistäjän, kuten lääkeyrityksen, viranomaisille antamiin selvityksiin sekä eettisten toimikuntien lausuntoihin. Tutkimuksen rakenne, rahoittaja, lääke ja sairaus selostetaan. Yleisölle avoin rekisteri lisää lääketutkimuksen läpinäkyvyyttä, mutta sen avulla mm. potilas voi selvittää, mitä tutkimuksia on käynnissä ja pyrkiä mukaan haluamaansa tutkimukseen. Tarkoitus on myös julkaista rekisterissä tutkimuksien tuloksia.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Rotavirusrokotus ja suolentuppeuma

Rotavirusrokotus näyttää lisäävän jonkin verran suolentuppeuman vaaraa alle vuoden ikäisinä rokotetuilla, mutta toisaalta Australiassa rokotusohjelman käynnistyttyä vuonna 2007 sairaalahoitoa vaatineiden rotavirusripulien määrä alle 5-vuotiailla on vähentynyt 70 %. Rotarix (GlaxoSmithKline) ja RotaTeq (Sanofi Pasteur MSD) -rokotteista on tehty selvitys Australian rokotusrekisteristä ja sairaaloiden potilastiedostoista vuosilta 2007-2009. Siinä verrattiin suolentuppeuman ilmaantuvuutta rokotuksen jälkeen ja muina aikoina. Suolentuppeuman riskin lisääntyminen näkyi 7 vuorokauden kuluessa ensimmäisen rokotuksen jälkeen sekä Rotarixilla (suhteellinen ilmaantuvuus 3,89; 95 %:n LV 1,53-9,89, p = 0,004) että RotaTeqilla (4,12; 1,26-13,48, p = 0,02) rokotetuilla. Lisääntymistä oli havaittavissa toisenkin rokotuskerran jälkeen, mutta havainto vaatii vielä lisätutkimuksia. Hyöty-haitta-arvion perusteella sekä Australian terveysviranomaiset että WHO suosittelevat rotavirusrokotuksien jatkamista.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

HIV-lääkkeiden kehitys lamaantumassa

Kehitysputkessa olevien uusien HIV-lääkkeiden määrä on pudonnut 100:sta 60:een viiden vuoden kuluessa. Käyttöön on saatu tehokkaita, turvallisia ja vain kerran päivässä otettavia lääkkeitä, joita parempia on hankala löytää. Vielä 1990-luvulla potilas joutui ottamaan päivittäin jopa 20 tablettia, mutta nyt riittää yksi kolmea HIV-lääkettä sisältävä tabletti päivässä. Myyntiluvan saamiseksi tulisi uutuus osoittaa nykyisiä lääkkeitä paremmaksi tai turvallisemmaksi. Hyväksymisrima on kohonnut entistä korkeammalle, kun turvallisuustutkimuksien kesto on pidentynyt 16 viikosta kahteen tai kolmeen vuoteen. Tutkimuksiin on jopa vaikea löytää potilaita, koska käytössä oleviin lääkehoitoihin ollaan jo tyytyväisiä. Köyhissä kehitysmaissa lääkehoitoa vailla on miljoonia potilaita. Uuden HIV-lääkkeen kehittelykustannukset tulee kuitenkin kerätä takaisin rahakkaista länsimaista, ja siellä uusia HIV-tapauksia on suhteellisen vähän. Saavutettujen edistysaskeleiden ja laihojen tuottoennusteiden pelätään lamaannuttavan innon ja investoinnit uusien HIV-lääkkeiden kehittämiseen. Jos ja kun nykyisiä HIV-lääkkeitä kohtaan kehittyy resistenssi, taudin hoito saattaa jälleen mutkistua.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030