Kohonneen verenpaineen hoito: ATR:n salpaaja vai ACE:n estäjä?

- Järkevillä lääkevalinnoilla voitaisiin todennäköisesti säästää kymmeniä miljoonia euroja.

Raimo Kettunen, Ilkka Kantola, Tiina Varis

Pandemiajulistuksen riippumattomuutta epäillään

Mm. Tanskan ja Ruotsin lehdistössä on esitetty, että sikainfluenssapandemian julistaminen 11. heinäkuuta 2009 perustui neuvoon H1N1-hätätilakomitealta, jonka jäsenillä on läheisiä siteitä lääketeollisuuteen. Teollisuus sai näin lähtömerkin täyden vauhdin rokotetuotantoon ja jäsenmaita neuvottiin solmimaan pikaisesti rokotteiden ostosopimukset. Nyt kysytään, miksi hätäkomitea on salainen: jäsenien nimiä ei julkisteta eikä WHO:n tiedottajakaan tiedä niitä. Ihmetystä on herättänyt myös se, miten WHO:n pääjohtaja Margaret Chan teki yksin näin mittavan ja lopullisen satoja miljoonia ihmisiä koskevan pandemiapäätöksen, missä on päätöksenteon läpinäkyvyys. Science-lehti kyselee, miten WHO:n rokoteneuvonantajaryhmässä voi olla jäsen, joka omistaa kaksi influenssarokoteyritystä. Vastineessaan WHO pitää kritiikkiä ymmärrettävänä mutta perusteettomana ja selostaa mm. soveltamiaan eturistiriitasääntöjä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

H1N1-rokotteen erästä huolia Kanadassa

Erä GlaxoSmithKlinen H1N1-rokotetta (Arepanrix, adjuvanted pandemic vaccine, lot no A80CA007) on vedetty pois käytöstä Kanadassa. Rokote-erään (170 000 annosta) on liittynyt vakavia allergisia reaktioita, kuten anafylaksiaa. Viranomaiset ja rokotevalmistaja selvittelevät tilannetta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Apteekkitiheys on parantunut Norjassa

Kun apteekkien perustamisen, sijainnin ja lukumäärän sääntely lopetettiin Norjassa vuonna 2001, kilpailun pelättiin karsivan apteekkeja erityisesti syrjäseuduilla. Viranomaisten (Lakemiddelverket) selvityksen mukaan kuitenkin sekä tiheän asutuksen että syrjäisten seutujen apteekkipalvelut ovat lisääntyneet ja tilanne on yhä paranemassa. Vuonna 1980 Norjassa oli apteekki jokaista 16 000:ta asukasta kohti ja vuonna 2009 apteekki 8 000:ta asukasta kohti. Myös aukioloajat ovat pidentyneet.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Syöpälääketutkija muutti tutkimustuloksia

Vanderbild-yliopiston apulaisprofessori tutki lääkkeiden kykyä läpäistä veri-aivoeste. Imatinibin (Glivec, Novartis) hakeutumista aivokasvaimeen pyrittiin edistämään käyttämällä agonistina minoksidiilia. Vertailuryhmä sai pelkkää imatinibia. Kasvaimen kokoa seurattiin kuvantamistutkimuksin ja lääkkeen penetraatio mitattiin. Lääkkeen läpäisy osoittautui paremmaksi, jos minoksidiilia ei käytetty. Tutkijakokoukseen laatimassaan posterissa tutkija kuitenkin vaihtoi lääkitysryhmät keskenään, ja agonistin väitettiin saaneen imatinibin penetroitumaan aivokasvaimeen noin kahdeksan kertaa paremmin. Muutettuja tuloksia hyödynnettiin myös valtion apurahahakemuksissa. Tutkimustoimintaa Yhdysvalloissa valvova kansallinen viranomainen (Office of Research Integrity, ORI) on asettanut tutkijan kolmen vuoden karanteeniin estäen toiminnan itsenäisenä tutkijana tai asiantuntijana.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

EU-maat edellä uusien lääkehoitojen hyväksymisessä

Yhdysvaltojen FDA on menettämässä johtoaseman uusien lääkevalmisteiden hyväksymisessä Euroopan lääkelaitokselle (EMEA). Noin 80 % lääkeuutuuksista hyväksytään tasatahdissa, mutta jotkin uutuudet ja käyttöaiheiden laajennukset laahaavat jäljessä Yhdysvalloissa. Astmalääke omalitsumabi (Xolair, Novartis) odottaa yhä FDA:n hyväksymistä lasten lääkkeeksi, kuten myös antikoagulantti rivaroksabaani (Xarelto, Bayer Schering Pharma) ja tyypin 2 diabeteksen lääke liraglutidi (Victoza, Novo Nordisk). FDA mietiskeli pitkään myös valtimotukoksien ehkäisyyn kehitetyn prasugreelin (Effient, Lilly) ja kohdunkaulasyöpärokote Cervarixin (GlaxoSmithKline) hyväksymistä. H1N1-rokotteissa EU-maat olivat edellä huolimatta niukasta dokumentaatiosta. Toisaalta FDA vältti laihdutuslääke rimonabantin (Acomplia, Sanofi Aventis) turvallisuusongelmat, toisin kuin EU-maat. FDA korostaakin painottavansa uusien lääkkeiden turvallisuuden arviointia, esimerkkinä rofekoksibi (Vioxx, MSD).

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Tamsulosiinia ilman reseptiä Britanniassa

Britannian lääkevalvontaviranomainen (MHRA) sallii eturauhasen hyvälaatuisen lisäkasvun oireiden hoitoon tarkoitetun tamsulosiinin (Flomax Relief, Boehringer Ingelheim) ostettavaksi reseptittä. Prostataoireinen 45-75-vuotias mies voi aluksi ostaa kahden viikon hoitoon tarvittavan määrän (14 kapselia), kun apteekissa täytetään oireista kyselykaavake. Jos oireet helpottuvat, potilas voi saada neljän lisäviikon lääkemäärän (28 kapselia). Mikäli lääkitystä tarvitaan senkin jälkeen, potilaan on hakeuduttava lääkärin tutkittavaksi. Britannia on ensimmäinen maa, jossa tamsulosiini on käsikaupassa. Käytäntöä perustellaan sillä, että lääke on ollut pitkään käytössä ja se on suhteellisen turvallinen. Samalla pyritään lisäämän käytäntöjä, joilla edistetään itsehoitoa potilaan, apteekin ja lääkärin yhteistyössä. Epäilevät tuomaat pelkäävät, että miehet tekevät oireistaan virhediagnooseja eivätkä hakeudu hoitoon taustalla olevan vakavan sairauden vuoksi. Koska potilas voi hankkia tamsulosiinia useista apteekeista, hoito voi jatkua liian pitkään ilman valvontaa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Hereditaariseen angioedeemaan lääke

Yhdysvalloissa FDA on hyväksynyt ekallantidin (Kalbitor, Dyax Corp.) hereditaariseen angioedeemaan, joka on harvinainen, mutta vakava geneettinen sairaus. Taudissa C1-esteraasin estäjän puute johtaa mm. ruoansulatuskanavan, hengitysteiden ja kasvojen vaikeisiin turvotustiloihin.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Sotaveteraanin elämän toiseksi pahin tälli - tapauksen ratkaisu

90-vuotiaalle sotainvalidille oli tehty sotavamman vuoksi reisiamputaatio vasemmalle. Viime vuosina hän oli käyttänyt liikkumiseen sähköistä pyörätuolia nivelrikon vuoksi. Nukkumaan mennessään mies törmäsi seinään ja sinkoutui kellarin rappusiin. Pudottuaan kaksikymmentä jyrkkää rappusta alaspäin hän tunsi kovaa kipua vasemmassa kyljessään. Vaimo oli jo nukkumassa eikä kuullut hänen avunhuutojaan. Terveyskeskuksen päivystyksessä tulosyyksi kirjattiin "kaatunut pyörätuolilla".

Raili Kauppinen, Reijo Tilvis, Kirsti Numminen

Uusia antibiootteja tarvitaan välttämättä

Ruotsi on EU:n puheenjohtajamaana järjestänyt kansainvälisen asiantuntijakokouksen antibioottiresistenssiongelman ratkaisemiseksi. Selvityksen mukaan monissa EU-maissa jopa yli 25 % vakavista potilaan henkeä uhkaavista infektioista on nykyisille antibiooteille resistenttien bakteerien aiheuttamia. Arviolta 25 000 potilasta kuolee vuosittain EU-maissa monille lääkkeille resistentteihin bakteeritulehduksiin. Uusia antibakteerisia lääkeaineita on maailmalla kehitteillä 15. Myyntilupahakemus on näistä jätetty kolmesta ja vaiheen III kliinisiin tutkimuksiin on edennyt kaksi kandidaattia. Uusien antibioottien kehittämiseksi asiantuntijakokous esittää sekä eurooppalaisen että maailmanlaajuisen strategian valmistelemista vuoden kuluessa. Presidentti Barack Obaman ja Ruotsin pääministerin Fredrik Reinfeldtin huippukokouksessa marraskuun alussa päätettiin asettaa transatlanttinen työryhmä ratkomaan antibioottiresistenssiongelmaa. Uusien antibioottien kehittäminen tulee esille myös Euroopan terveysministerien kokouksessa joulukuun alussa. Ydintoimina esitetään uusien antibioottien tutkimuksen lisäämistä, tutkimustoiminnan infrastruktuurin parantamista, tehokasta tiedonjakoa ja rahallisia panostuksia. Antibioottien pidättyväinen käyttö ja resistenssitilanteen jatkuva seuranta ovat samoin tärkeitä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä