6188 osumaa

Putin kritisoi ankarasti lääketehtaiden toimintaa

Venäjän presidentti Vladimir Putin esiintyi puhujana lääketeollisuuden kokouksessa Zelenongradissa ja kritisoi lääkeyrityksiä, jotka maksoivat palkkioita lääkkeittensä määräämisestä terveydenhuollon ammattilaisille. Hän piti menettelyä "mahdottomana sietää" ja vaati noudatettavaksi yleisesti tunnustettuja eettisiä normeja ja Venäjän lakeja. Putin kohdisti kritiikkiä myös lääke-esittelijöiden toimintaan ja arvosteli lääkevalmistajien lämpimissä maissa järjestämiä seminaareja, joihin osallistuu tuhansia asiantuntijoita. Hänen mukaansa on luotu järjestelmä, joka yrittää edistää suurten lääketehtaiden etuja ja tämä turmiollinen käytäntö on lopetettava.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Piraattilääkkeiden torjuntakoe käynnistyy Ruotsissa

Ruotsalainen apteekkiyritys Apoteket AB ja Euroopan lääketeollisuusjärjestö (EFPIA) sekä lääketukkukaupat Tamro ja OriolaKD käynnistävät 25 apteekissa Tukholman seudulla kaksi kuukautta kestävän pilottiprojektin piraattilääkevalmisteiden tunnistamiseksi. Yli 100 000 valmistetta varustetaan pienellä viivakoodin tapaisella tietomatriisilla, jonka avulla farmaseutti voi nopeasti tarkistaa tuotteen autenttisuuden. Euroopan komissio on halunnut potilaille parempaa suojaa piraattilääkkeiden varalle ja jos kokeilu onnistuu, menetelmä saattaa laajentua käsittämään koko euroalueen.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Patsopanibi hyväksyttiin munuaissyöpään

Yhdysvaltojen FDA on hyväksynyt uuden verisuonien kasvua estävän patsopanibin (Votrient, GlaxoSmithKline) edenneen munuaissyövän hoitoon. Yli 400 potilasta käsittäneessä tutkimuksessa patsopanibi jarrutti munuaissyöpäpotilaiden taudin etenemistä (progression-free survival) noin 9 kuukautta, mikä oli kaksi kertaa enemmän kuin lumehoitoa saaneilla potilailla. Haittavaikutuksina todettiin mm. ripulia, verenpaineen nousua, maksatoksisuutta ja sydämen rytmihäiriöitä. Vuoden 2005 jälkeen munuaissyövän hoitoon on Yhdysvalloissa hyväksytty FDA:n mukaan nyt kuusi uutta lääkettä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Tehoavatko retroviruslääkkeet HIV:n ehkäisyssä?

Etelä-Afrikassa, Sambiassa, Ugandassa ja Zimbabwessa käynnistyy tutkimus, jossa selvitetään pystyykö tenofoviiri tai emtrisitabiini yhdessä tenofoviirin kanssa ehkäisemään HIV-tartunnan. Arviolta 4-6,5 % sukukypsässä iässä olevista naisista saa vuosittain HIV-tartunnan Afrikan maissa. Tutkimus (VOICE) selvittelee mm. intermittoivan annostelun tehoa ja turvallisuutta ja siihen rekrytoidaan 5 000 naista. Retroviruslääkkeiden ehkäisytehoa on jo tutkittu mm. huumausaineiden käyttäjillä, seksityöntekijöillä sekä aviopareilla, joista vain toinen on saanut HIV-tartunnan.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääketehdas tuomittiin korvauksiin sydänhaitasta

Philadelphian oikeusistuin on tuominnut GlaxoSmithKlinen 1,7 miljoonan euron korvauksiin äidille, joka käytti paroksetiinia (Paxil/Seroxat) raskauden aikana ja vastasyntyneellä pojalla todettiin sydänvika. Tapausta on käsitelty aikaisemmin tällä palstalla (SLL 2009;64:3338). Lääkeyritys kertoo valittavansa päätöksestä ja katsoo toimineensa vastuullisesti lääkkeen tutkimuksissa ja markkinoinnissa. Lisäksi tieteellinen näyttö lääkkeestä ei tue näkemystä, että lääke olisi aiheuttanut synnynnäisen epämuodostuman. Toisaalta Yhdysvaltojen lääkevalvontaviranomainen (FDA) lisäsi vuonna 2005 paroksetiinin tuoteinformaatioon varoituksen, että lääkkeen käyttö ei olisi turvallista raskauden aikana.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Pienen koululaisen pahoinvointi - tapauksen ratkaisu

7-vuotias esikoululainen haettiin kesken päivän kotiin pahoinvointikohtauksen takia. Kotona tyttö nukkui hetken ja oli sen jälkeen oireeton. Muutaman seuraavan kuukauden aikana tytöllä oli ajoittaista pahoinvoinnin tunnetta, huimausta ja päänsärkyä, jotka menivät itsestään ohitse. Noin puolen vuoden kuluttua tyttö kuitenkin heräsi aamulla kovaan pääkipuun ja samalla tuntui puutumista oikeassa kädessä.

Tuula Lönnqvist, Kaija-Leena Kolho, Raili Kauppinen

Tour de France lääketutkimuksen huipulla

Vuoden 2009 Tour de France -pyöräilykilpailun dopingnäytteitä ei ole vielä analysoitu, mutta Ranskan antidopingviraston mukaan niiden väitetään paljastavan mm. kehitteillä olevia uutuuslääkkeitä. Hematidi (Affymax) on vaiheen III kliinisissä tutkimuksissa oleva ns. kolmannen polven erytropoietiini, joka kerran kuukaudessa annettuna saa aikaan kohonneen ja stabiilin hemoglobiinitason. Vaihtelevaa hemoglobiinitasoa testauksissa on tähän asti pidetty merkkinä kiellettyjen erytropoietiinivalmisteiden käytöstä. Toinen haasteellinen dopingaine on adenosiinianalogi Aicar. Se säätelee lihaksissa glukoosin kuljetusta ja energiankulutusta rasituksessa ja tarjoaa lisää potkua erityisesti pitkäaikaiseen suoritukseen. Aine on hiirillä lisännyt pitkäkestoista juoksukykyä 45 %. Aicar imeytyy huonosti maha-suolikanavasta, se annetaan injektioina laskimoon ja häviää silloin elimistöstä nopeasti.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

H1N1-rokotteiden ylimäärät lahjoituksena kehitysmaille

Ylimäärinä teollisuusmaihin hankittuja H1N1-rokotteita lahjoitetaan kehitysmaille. Australia, Britannia, Ranska ja Yhdysvallat lahjoittavat 10 % rokotevarastoistaan, ja Italia, Norja, Brasilia ja Sveitsi ovat liittymässä mukaan. WHO arvioi, että näin saadaan 300 miljoonaan rokoteannosta yli 90 kehitysmaan käyttöön. Kun H1N1-rokotteet aikoinaan tilattiin, rokotuskertoja arvioitiin tarvittavan kaksi, mutta nyt näyttää yksikin riittävän. Monet asiantuntijat kaipaavat tosin lisävahvistusta yhden rokotuskerran riittävyydestä suojaamaan taudilta mm. lapset ja muut suuren riskin ryhmät. H1N1-rokotteita pystytään valmistaa vuosittain noin 5 miljardia annosta, eikä määrä riitä maapallon 6,8 miljardin asukkaan rokottamiseen.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030