Laihdutuslääke lorkaseriini hankaluuksissa

Valmistaja veti pois ruokahalun vähentämiseen ja laihduttamiseen tarkoitetun lorkaseriinin (Belviq, Arena Pharmaceuticals) myyntilupahakemuksen Euroopan lääkelaitoksesta. Alustavassa viranomaisarviossa todettiin, että eläintutkimuksissa rotilla oli havaittu karsinoomia. Viitteitä näkyi myös lorkaseriinin haitallisista vaikutuksista sydänläppiin. Yhdysvalloissa FDA hyväksyi lorkaseriinin vajaa vuosi sitten, mutta lääkkeen mahdollisesti aiheuttamat hallusinaatiot ovat paraikaa arvioitavana.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Rintasyövän ehkäisytutkimukset selvittivät lääkkeiden tehoa

Kaksi vastikään julkaistua tutkimusta selvitti tamoksifeenin, raloksifeenin, artsoksifeenin ja lasofoksifeenin tehoa rintasyövän ehkäisyssä terveillä naisilla, joiden sairastumisriski on huomattava. Niiden perusteella lääkehoidosta valmisteltiin äskettäin Yhdysvalloissa hoitosuositus (SLL 2013;68:1367). Toisessa tutkimuksista analysoitiin havainnot 83 400 naisesta keskimäärin 65 kuukauden seurannassa (306 400 potilasvuotta). Lumeeseen verrattuna aktiivihoidolla saatiin aikaan 38 %:n vähenemä rintasyövän esiintyvyydessä (riskisuhde 0,62; 95 %:n LV 0,56-0,69). Kymmenen vuoden seurantajakson aikana saatiin yksi syöpätapaus ehkäistyksi 42 naisen hoidolla. Toinen tutkimus poimi Cochrane Collaborationin tiedostoista 7 satunnaistettua tai havainnoivaa tutkimusta. Verrattuna lumeeseen hoito tamoksifeenilla tai raloksifeenilla ehkäisi 7-9 rintasyöpää viidessä vuodessa tuhatta hoidettua naista kohti. Tromboemboliset tapahtumat, kohdun limakalvon syöpä ja kaihi olivat haitoista yleisimpiä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Inkretiinivaikutteisten diabeteslääkkeiden syöpävaarasta väitellään

Keskustelu inkretiinien vaikutusta voimistavien tyypin 2 diabeteslääkkeiden turvallisuudesta kiihtyy. Diabetes Care -lehti julkaisi verkossa lääkkeisiin liittyneistä haimatulehduksista sekä haima- ja kilpirauhassyövistä kaksi näkemyksiltään vastakkaista artikkelia. FDA:lle on tehty ilmoitus 2 327 akuutista haimatulehduksesta eksenatidin käyttäjillä, 718 sitagliptiinin, 888 liraglutidin, 125 saksagliptiinin ja 43 linagliptiinin käyttäjillä. Haimasyöpiä on ilmoitettu vastaavasti 258, 81, 63, 18 ja 1. Kilpirauhassyöpiä on ilmoitettu eksenatidin käyttäjillä 74 ja liraglutidin käyttäjillä 57. Toisessa keskusteluartikkelissa vaaditaan lääkkeiden valmistajia osoittamaan tutkimuksin, että valmisteet ovat yhä turvallisia. Vastakkaisessa artikkelissa huomautetaan, etteivät lääkkeet ole aiheuttaneet akuuttia haimatulehdusta, jos potilaan haimakudos on ollut normaali. Tiedossa ei myöskään ole kroonisia haimatulehduksia. Haimasyöpä kehittyy hitaasti, ja uusien diabeteslääkkeiden käyttöaika on vielä liian lyhyt selittämään syöpäaltistuksen. Tämän artikkelin kirjoittaja katsoo valmisteiden hyötyjen olevan suurempia kuin haitat. Sekä FDA että Euroopan lääkevirasto arvioivat parhaillaan uusien diabeteslääkkeiden turvallisuutta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääketieteen vaihtoehdot

Vaihtoehtohoidot ovat nousseet jälleen pinnalle, kun on esitetty, että myös niistä pitäisi maksaa Kela-korvauksia. Idea vaikuttaa absurdilta näinä niukkoina aikoina, kun syrjäseuduille ei tahdo saada mitään toimivaa terveydenhuoltoa. Eikä ehkä kuitenkaan voi tehdä laajaa kokeilua - jota toisaalta myös perätään - jossa testattaisiin vaihtoehtohoitojen, esimerkiksi kaukoparannuksen, teho.

Kristiina Aalto

Geriatria on optimistin ala

Kelan kuntoutuspäällikkö, sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri, LT Tiina Huusko inspiroituu geriatrian monipuolisuudesta ja haastavuudesta.

Elli Alarotu

Kesätapaaminen ulkomailla opiskeleville

Suomen Lääkäriliitto järjestää jälleen elokuussa kesätapaamisen lääketiedettä ulkomailla opiskeleville suomalaisille. Tilaisuus pidetään lauantaina 24.8.2013 Orionin koulutuskeskuksessa Tuohilammella.

Opiskelutoveri katsoi kuolemaa silmiin

Laura Save on kirjoittanut loistavan kirjan, jonka tulisi kuulua lääketieteellisen tiedekunnan pakolliseen kurssikirjallisuuteen. Hän oli lääketieteen kandidaatti, nuori äiti ja vaimo, joka sairastui aggressiiviseen, intensiivisistä hoitoyrityksistä piittaamattoman osteosarkoomaan kesken opintojensa.

Päivi Hietanen

Monipuolisia näkökulmia lääkärikoulutukseen

Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan koulutuksen tutkimus- ja kehittämisyksikkö TUTKE täytti viime vuonna 10 vuotta ja sen pitkäaikainen johtaja, professori Pekka Kääpä siirtyi viime vuoden lopussa eläkkeelle. Näiden tapahtumien kunniaksi on julkaistu hyvä kirjoituskokoelma monipuolisista näkökulmista lääkärikoulutukseen. Kirjan molemmat toimittajat ovat ansioituneita lääkärikoulutuksen kehittäjiä.

Hannu Halila

Tutkimus vahtikoirana vai vallan puudelina?

Onks’ tietoo? Globalisoituvassa maailmassa Suomi on periferiaa, jossa perinteiset vientialat ovat ajautuneet vaikeuksiin. Pärjäämme kyllä kilpailukykymittauksissa, mutta emme saa tietoa käytäntöön. Emme enää vain pärjää vanhoilla tuotteilla, sellulla ja kännyköillä. Uutta luovaa tutkimusta tarvitaan niin sosiaalisiin kuin teknologisiin innovaatioihin. Tuloksista tulevat hyötymään muutkin kuin vain niiden tuottajat tai niitä omassa toiminnassaan käyttävät. Juuri nämä tutkimukseen liittyvät ulkoisvaikutukset ovat julkisen tutkimus- ja kehittämisrahoituksen tärkein perustelu.

Harri Vainio

Diginatiivit työjärjestelmien äärellä

Kesätöihin suuntaava nettisukupolvi valmistautuu aikamatkalle menneisyyteen työntäessään tunnistekortin työkoneeseensa. Toisaalta kehitystä on luvassa, sillä ?diginatiivit, kuten LK Petteri Raejärvi, osaavat myös vaatia parempia työkaluja.