77777 osumaa

Kuntoutuksen vaikuttavuutta pitää mitata luotettavasti

Hyvään kuntoutuskäytäntöön liittyy toiminnan arviointi ja tavoitteiden saavuttamisen mittaaminen luotettavilla menetelmillä. Kuntoutuskäytössä on mittareita, joiden erottelukyvystä ja toimivuudesta kuntoutuksen tavoitteiden toteutumisen seurannassa ei ole tutkittua tietoa. Elämänlaatu ja erityisesti terveyteen liittyvä elämänlaatu on yleistynyt kuntoutuksen vaikuttavuuden mittarina. Sen mittaamiseen on useita vaihtoehtoja.

Mika Pekkonen

Tuntoaivokuoren toiminta ja kehitys vastasyntyneillä ja CP-vammaisilla

Lääketieteellisen teknologian kehitys on vasta viime vuosina mahdollistanut lasten aivotoiminnan tarkan, objektiivisen tutkimuksen. Näin ollen esimerkiksi aistiärsykkeiden aivoprosessoinnista vastasyntyneillä tiedetään varsin vähän, samoin kuin monien aivotoimintojen kehittymisestä lapsen kasvaessa. Myös ymmärrys erilaisten aivovaurioiden vaikutuksesta kehittyviin aivoihin on puutteellista.

Päivi Nevalainen

Avandian turvallisuutta puoltaneella eturistiriita?

Kun Yhdysvaltojen FDA:n asiantuntijapaneeli käsitteli äskettäin rosiglitatsonia sisältävän diabeteslääkkeen (Avandia, GlaxoSmithKline) turvallisuutta, äänestyksessä kolmasosa paneelin jäsenistä puolsi lääkkeen poistamista käytöstä ja enemmistö päätyi lopulta esittämään tiukkoja rajoja lääkkeen käytössä. Muutama jäsen vastusti tätä, joukossa oli Phildelphian Thomas Jefferson -yliopiston professori David Capuzzi. Capuzzin on sittemmin todettu olleen GlaxoSmithKlinen puhujalistalla, esitelmöineen usein Avandiasta ja vastaanottaneen yritykseltä tuntuvia palkkioita. Hän ei kuitenkaan ollut ilmoittanut mitään eturistiriitoja kokouksen alussa, kuten laki vaatisi. Capuzzin toimista, yhteyksistä yritykseen ja eturistiriidoista on käynnistetty viranomaistutkimukset.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Naltreksoni ja bupropioni laihdutuslääkkeenä

Lancet julkaisee verkossa tulokset Contrave Obesity Research I -tutkimuksesta (COR-I), jossa verrattiin naltreksonin ja bupropionin yhdistelmävalmisteen tehoa laihdutuslääkkeenä lumeeseen. Tutkimukseen osallistui yli 1 700 liikalihavaa tai ylipainoista, ja laihdutusohjelmaan kuului myös ruokavalio ja liikunnan lisääminen. Naltreksonin annokset olivat joko 16 tai 32 mg yhdistettynä 360 mg:aan bupropionia. Vähintään 5 %:n painonlaskun oli saavuttanut 56 viikon hoidon jälkeen lumeryhmässä 84 potilasta (16 %), kun vastaavaan ylsi pienempää naltreksoniannosta bupropioinin kanssa käyttäneistä 186 potilasta (39 %) ja suurempaa annosta saaneista 226 (48 %). Lääkettä käyttäneistä 27- 30 %:lla ilmeni pahoinvointia, lumeryhmästä 5 %:lla. Myös päänsärkyä, ummetusta, huimausta, oksentelua ja suun kuivumista esiintyi lääkeryhmässä enemmän. Vain puolet potilaista pysyi tutkimuksessa 56 viikon ajan.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Melanotan II laittomasti myynnissä

Ruotsin, Norjan ja Tanskan lääkeviranomaiset varoittavat laittomasta verkkomyynnissä olevasta Melanotan II -valmisteesta, jota kutsutaan myös nimellä "barbiedrogen". Lääkkeen luvataan parantavan rusketusta, laihduttavan ja lisäävän seksuaalista nautintoa. Tuotteen koostumusta tai vaikutuksia ei tunneta, sen turvallisuus on epäselvä, eikä sitä ole hyväksytty käyttöön EU-maissa. Valmiste myydään jauheena, joka liuotetaan nesteeseen ja ruiskutetaan ihon alle. Käyttäjillä on todettu haittavaikutuksia.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Daptomysiini ja eosinofiilinen pneumonia

Komplisoituneiden iho ja pehmytkudosinfektioiden sekä mm. endokardiitin hoitoon tarkoitetun daptomysiinin (Cubicin, Novartis) käyttöön voi liittyä hengenvaarallisen eosinofiilisen pneumonian mahdollisuus. Siinä eosinofiiliset valkosolut kerääntyvät keuhkokudokseen aiheuttaen yskää, hengenahdistusta ja kuumetta. Yhdysvalloissa FDA on saanut tiedon 7 varmistetusta ja 36 mahdollisesta eosinofiilisestä pneumoniatapauksesta, ja niiden perusteella lääkkeen tuoteyhteenvetoon lisätään varoitus.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Jatkokorvauksia talidomidivaurioista

Talidomidista synnynnäisiä epämuodostumia 1960-luvulla saaneet potilaat Australiassa ja Uudessa-Seelannissa ovat saamassa jatkokorvauksia. Korvauksia on jo maksettu vuonna 1974, mutta ennustettua pitempään eläneet talidomidipotilaat ovat neuvotelleen saadakseen lisäkorvauksia, kuten tapahtui myös Britanniassa vuonna 2008. Alkuaan talidomidin kehitti unilääkkeeksi saksalainen Grünenthal ja sitä jakeli 1960-luvulla mm. Distiller Company, jonka korvauksia nyt maksava virvoitusjuomayritys Diageo myöhemmin osti.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030