77834 osumaa

70-vuotiaan miehen vuosikontrolli - tapauksen ratkaisu

70-vuotias mies kävi terveysasemalla vuosittain kontrollissa sepelvaltimotaudin ja verenpainetaudin vuoksi. Hän oli sairastanut sydäninfarktin 1990-luvulla ja myöhemmin hänelle oli tehty pallolaajennus. Hän käytti lääkityksenä beetasalpaajaa, ACE:n estäjää ja asetyylisalisyylihappoa. Hyperkolesterolemiaa oli hoidettu pravastatiini- ja etsetimibilääkityksellä. Mies oli käyttänyt finasteridia eturauhasen liikakasvuun, eikä yövirtsaaminen ollut enää ongelma.

Raili Kauppinen, Tom Scheinin, Pia Österlund, Anna-Kaisa Pere

Elintapainterventiolla saavutettiin osa diabeteksen ehkäisytutkimuksen tuloksista

Elintapainterventiossa selvitettiin, voidaanko terveydenhuollon normaalissa toiminnassa saavuttaa yhtä hyviä tuloksia kuin tyypin 2 diabeteksen ehkäisytutkimuksissa, joita edusti suomalainen Diabeteksen ehkäisytutkimus (DPS).

Pilvikki Absetz, Raisa Valve, Brian Oldenburg, Heikki Heinonen, Aulikki Nissinen, Mikael Fogelholm, Vesa Ilvesmäki, Martti Talja, Antti Uutela

Hermotettu lihassiirre kasvohermohalvauksen hoidossa

Pitkäaikaisen kasvohermohalvauksen paras tunnettu hoitomuoto on hermotettu vapaa lihassiirre. Se mahdollistaa kasvojen lihasten toiminnan ja tunteiden ilmaisun. Tässä kaksivaiheisessa leikkauksessa tuodaan ensin vastakkaiselta puolelta kasvoja terveestä kasvohermosta hermosiirrettä käyttäen hermotus halvaantuneelle puolelle. Toisessa leikkauksessa noin puoli vuotta myöhemmin siirretään muualta kehosta vapaa lihassiirre. Lihassiirteen oma hermo yhdistetään aiemmin halvaantuneelle puolelle tuotuun hermosiirteeseen ja verisuonet yhdistetään paikalla oleviin verisuoniin. Optimaalisessa tapauksessa tämä hermotettu lihassiirre alkaa toimia korvaten halvaantuneet kasvojen lihakset, ja potilas saa ilmeensä ja hymynsä takaisin.

Tuija Ylä-Kotola

Inflammaatio ja kudosvaurio niveltulehduksessa ja hampaan kiinnityskudoksen tulehduksessa

Tämän väitöskirjatyön tavoitteena oli tutkia nivelreumaan ja hampaan kiinnityskudoksen tulehdukseen liittyvää kudosvauriota. Työssä sovellettiin biokemiallisia ja immunologisia menetelmiä nivelkalvoon sekä nivelnesteen ja veren valkosoluihin. Neljännessä osatyössä hahmoteltiin hampaan tukikudoksen tulehduskuorman osoitin (PIBI) yleisesti käytössä olevasta ientaskumittaussuureesta.

Otso Lindy

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030