78078 osumaa

Uusi lääke hyväksytty tromboosin estoon

Ranskan lääkevalvontaviranomainen on hyväksynyt tromboosin ehkäisyyn oraalisesti käytettävän ksimelagatranin (Exenta, AstraZeneca). Käyttöaihe on ensivaiheessa laskimotrombien ehkäisy suurissa elektiivisissä toimenpiteissä, kuten polvi- tai lonkkanikaman korjausleikkauksissa. Nk. tunnustamismenettelyn kautta lääke tullee kaikkiin EU-maihin vielä vuoden 2004 kuluessa. Suurimmissa tromboembolisista komplikaatioista tai niiden ehkäisystä tehdyissä tai tekeillä olevissa tutkimuksissa on ollut mukana noin 30 000 potilasta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Interferoni- beeta ja maksavauriot

Kanadan lääkevalvontaviranomainen (Health Canada) ja kolme interferonibeetan valmistajaa Berlex (Schering AG), Biogen Idec ja Serono ovat lähettäneet yhteisen varotuskirjeen lääkäreille aineen käytön yhteydessä multippeliskleroosipotilailla todetuista maksavaurioista. Maailmanlaajuisesti on tiedossa kolme tapausta, jotka ovat vaatineet maksansiirron. Maksan toimintaa kehotetaan nyt seuraamaan kuukausittain etenkin hoidon alussa, ja potilaan on itse tarkkailtava mahdollisia maksavaurion ensioireita. Jos maksaentsyymit ovat tuntuvasti koholla, annosta tulee pienentää tai hoito lopettaa. Vakavan maksavaurion arvioidaan olevan melko harvinainen eli luokkaa 1/1 000 tai 1/10 000 potilasvuotta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Terveysturva ja sen tutkimisen vaikeudet

Lääkärilehden numerossa 3/2004 julkaistiin raportti sairaanhoitopiirien vaihtelevasta menestyksestä työikäisten sepelvaltimotautipotilaiden hoidossa sekä hoidosta ja työkyvyttömyydestä aiheutuneiden menojen välisestä suhteesta (Vehviläinen A. ym, SLL 2004; 59:181-6). Aineisto oli koottu yhdistämällä Stakesin hoitoilmoitusrekisteristä löytyneet sepelvaltimotautipotilaat Kelan sairauspäiväraharekisterin tietoihin.

Timo Klaukka, Unto Häkkinen

Vehviläinen ym. vastaavat: Enemmän ongelmia on Stakesin ja Kelan rekisterien laadussa kuin niiden yhdistämisessä

Kiitämme lämpimästi dosentti Timo Klaukkaa ja professori Unto Häkkistä artikkelimme arvioinnista. Kirjoittajat esittävät, ettei tutkimuksemme perusteella sairaanhoitopiireissä pidä antaa kenellekään potkuja. Tätä asiaa emme ole tutkineet. Tutkimuksemme tavoitteena ei ollut selvittää, onko irtisanomisen perusteita vai ei. Lisäksi Klaukka ja Häkkinen arvioivat, että sepelvaltimotautia koskevat tuloksemme ja päätelmämme ovat samankaltaiset kuin terveysturva ja sen rahoitus-tutkimuskokonaisuudesta aikaisemmin julkaistut. Mielestämme sepelvaltimotautia sairastavien potilaiden hoitoa ja siihen liittyviä muita seikkoja ja päätelmiä ei voida pitää samankaltaisina kuin esimerkiksi psykiatrista hoitoa tai ortopedisiä sairauksia koskevia tuloksia, joita olemme julkaisseet (Viinamäki ym. SLL 2003;58:1755-61, Turunen ym. SLL 2003;58:3329-35).

Arto Vehviläinen, Juha Hartikainen, Leo Niskanen, Ilkka Vohlonen

Lonkkanivelrikkokuvien malli on itse polvipotilas

Polvi- ja lonkkanivelrikkokuvien malli Lääkärilehdessä 4/2004 on paitsi artikkelin fysioterapiaosuuden kirjoittaja, itse 46-vuotias polvipotilas, jolla on molempien polvien tibiofemoraalinivelten nivelrikko. Lisäksi oikeaan patellofemoraaliniveleen on tehty rustosiirre. Vasen polvi on operoitu viisi kertaa ja oikea seitsemän. Kuvissa olevien harjoitteiden avulla potilas on pysynyt toimintakykyisenä.

Hilkka Virtapohja

Häpeästä kunniaan - itsetyydytyksen medikalisaation synkkä historia

Lääkärikunta on yli 200 vuoden ajan etsinyt itsetyydytyksestä koituvia haittoja ja pyrkinyt estämään sen harjoittamista. Nyt on aika etsiä siitä koituvia hyötyjä. Esimerkiksi australialainen tuore tapaus-verrokkitutkimus osoitti, että parikymppisenä päivittäin orgasmin saaneilla miehillä esiintyi alle 70 vuoden iässä eturauhasen syöpää vähemmän kuin harvemmin tyydyttyneillä.

Esko Länsimies

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat