Alkoholi on edelleen velipuoli

Tutkimus sairaalassa hoidetuista lasten ja nuorten alkoholimyrkytyksistä (Lääkärilehden tässä numerossa, s. 541-5) nostaa esiin ajankohtaisen näkökulman alkoholista sairaanhoidon haasteena. Lasten alkoholimyrkytykset vaarantavat hengen ja vaativat sairaanhoidolta osaamista. Jokaisessa tapauksessa olisi selvitettävä potilaan ja hänen perheensä psykososiaalinen tilanne. Kuitenkin vain 60%:lle potilaista oli suositeltu jatkokontrollia. Tutkimus haastaa työhön alkoholimyrkytysten ehkäisemiseksi ja myös niiden tutkimuksen ja hoidon kehittämiseksi.

Matti Rimpelä

Alkoholfrågorna försummas fortfarande

Undersökningen som gäller alkoholintoxikation bland barn och ungdomar som har fått vård på sjukhus (i detta nummer av läkartidningen, sidan 541-5) aktualiserar en angelägen infallsvinkel om alkoholen som en utmaning för sjukvården. Alkoholförgiftning bland barn är livshotande och kräver kunnande inom sjukvården. Den psykosociala miljö som patienten och hans eller hennes familj lever i borde klarläggas i varje enskilt fall. Efterkontroll har emellertid rekommenderats för bara 60 % av patienterna. Undersökningen manar till insatser för att förebygga fall av alkoholförgiftning samt till att utveckla forskning och vård inom området.

Matti Rimpelä

Kestääkö kuntien talous, kun suomalaiset harmaantuvat? Professori Pentti Meklin kannattaa hoitorenkaita

Kunnallistalouden pohja ei ole vielä murtunut, mutta se natisee liitoksissaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeet kasvavat, kun taas kuntien verotulot eivät lisäänny. Kunnat tulevat vastedes yhä riippuvaisemmiksi valtionosuuksista. Tampereen yliopiston kunnallistalouden professori Pentti Meklin nostaa parannuskeinojen kärkeen kuntien palvelutuotannon tehostamisen. Terveydenhuollossa pitää etsiä kustannusvaikuttavia hoitoja ja prosessijohtamista täytyy parantaa. Valtion rahoitusta on myös lisättävä.

Ulla Toikkanen

Vanhuuden medikalisointi lisää kontrollin ja tuen tarvetta

Vanhustenhuollosta on muodostunut vähitellen kontrollijärjestelmä, jossa pyritään puuttumaan iäkkäiden ihmisten omatoimisessa suoriutumisessa havaittuihin riskeihin mahdollisimman varhain. Vanhustenhuollon tavoitteissa ja käytännön hoitotyössä on usein vaikea erottaa toisistaan sosiaalista tukea ja kontrollia. Nämä havainnot käyvät ilmi Stakesin erikoistutkijan Taina Rintalan väitöskirjasta.

Ulla Toikkanen

Palvelujärjestelmän kyettävä tunnistamaan väestön tarpeet

Väestön ikääntyminen on tuonut enemmän terveitä kuin sairaita ikävuosia. Palvelujen tarve kasvaa, koska yhä useammat ihmiset voivat hyötyä niistä, toteaa sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juhani Lehto Tampereen yliopistosta.

Ulla Toikkanen

Lääketeollisuus ry:n Sirpa Rinta: Hintakoriin sitominen voisi nopeuttaa tukkuhintojen käsittelyä

Suomessa oli viime vuonna Euroopan viidenneksi alhaisimmat lääkkeiden tukkuhinnat. Kun hintoihin lisättiin arvonlisävero, vähittäishintatilastoissa Suomi nousee kuudenneksi kalleimmaksi.

Ulla Järvi

Munuaissiirroilla huikeat säästöt

Elinluovuttajien määrä Suomessa on jopa vähentynyt, vaikka elinsiirtojen tulokset ovat jatkuvasti parantuneet.

Flunssaviruksella syöpäsoluja tuhoamaan

- Syövän perinteisissä hoitomuodoissa polku alkaa olla kuljettu loppuun. Meidän tavoitteenamme on löytää uusia hoitomuotoja nimenomaan sellaisiin syöpiin, joihin ei tällä hetkellä ole parantavia hoitoja. Valitettavasti tällaisia ovat melkein kaikki yleisimmät syövät, varsinkin kiinteät kasvaimet, kun ne todetaan levinneinä, sanoo dosentti Akseli Hemminki.

Suvi Sariola

Pohjoismainen tutkimus keskeytetty Hormonikorvaushoidosta haittaa rintasyövän sairastaneelle

Rintasyövän sairastaneiden naisten hormonikorvaushoidon turvallisuutta selvittänyt pohjoismainen tutkimus on jouduttu keskeyttämään. Keskeyttämiseen päädyttiin, kun syövän huomattiin uusivan hormonikorvaushoitoa saaneilla merkittävästi useammin kuin ei-hormonaalisia oirehoitoja saaneilla. Suomesta tutkimuksessa on ollut mukana 40 naista Tampereelta ja 20 Kuopiosta.

Maria Kuronen

Yli 15-vuotiaille lukivaikeuksien seulontamenetelmä

Yli 15-vuotiaille opiskelijoille on kehitetty lukivaikeuksien seulontamenetelmä. Sen tarkoituksena on löytää ne nuoret, joiden tarkempi yksilöllinen tutkimus on tarpeen lukivaikeuksien diagnosoimiseksi. Menetelmän tarkoituksena on opiskelun esteiden havaitseminen mahdollisimman varhain, jotta tarvittavia tukitoimia voidaan soveltaa jo heti toisen asteen (lukion tai ammatillisen) koulutuksen alusta lähtien.

Maira Palosuo